Okkultistiperheen edesottamuksia dokumentoiva JP Ahosen strippisarja Belzebubs on noussut lyhyessä ajassa maailmanlaajuiseksi sarjakuvailmiöksi. Sarja kuvaa sekä tavallista arkihelvettiä että perheenisä Slothin bläkkisbändin tahmaista urakehitystä pirullisen hauskasti. Miten sarjakuva muuntuu animaatioksi? JP Ahosta haastattelee Avi Heikkinen.
JP Ahonen tunnetaan kotimaisista strippisarjoistaan Villimpi Pohjola ja Puskaradio, sekä sarjakuvaromaanistaan Perkeros, joka on tähän mennessä käännetty kahdeksalle eri kielelle.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024/Kustannusyhtiö Kumiorava.
Laura Suomelan Blooming You on Tampereelle sijoittuva viihdesarja, joka yhdistää lämpimän viisasta huumoria ja elämän käännekohtia. Pioneja ja peitetarinoita on sarjan toinen osa. Haastattelijana Maria Rossi.
Nelikymppinen Helena elää täysillä unelmaansa kukkakaupassa, jossa päivät täyttyvät huumaavilla tuoksuilla ja unohtumattomilla kohtaamisilla. Helenan Hartsa-puoliso tosin luulee, että vaimo on vain pienellä virkavapaalla varsinaisesta työstään – mutta tämänkin Helena aikoo selittää vielä parhain päin.
Kukkaloiston keskeltä ei yllätyksiä puutu, myös Hartsan menneisyydestä paljastuu jotakin täysin odottamatonta, jossa riittää pureskeltavaa. Oman mausteensa Helenan elämään antaa seinänaapuriksi muuttanut äiti, jonka tempaukset saavat tyttären välillä silkan epätoivon partaalle. Eikä Helena itsekään osaa aina olla sekaantumatta ystäviensä ihmissuhdekuvioihin, vaikka tekeekin sen omaan hyvää tarkoittavaan tyyliinsä…
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Laura Suomela: Pioneja ja peitetarinoita. Into Kustannus, 2024.
Mikä on totuus Sammosta? Finlandia-palkittu kirjailija Juha Hurme sukeltaa uusimmassa teoksessaan syvälle itämerensuomalaiseen mytologiaan ja kansallista identiteettiään etsivän Suomen historiaan. Huikea matka sammon perässä on Juha Hurmetta parhaimmillaan.
Juha Hurme. Kuva J. K. Ihalainen.
Sammon selittäminen on Suomessa ollut kansallislaji jo ainakin 190 vuotta, Lönnrotin ensimmäisen Kalevalan ajoista alkaen. Mutta mikä on tämä erikoinen ja tarkkoja määritelmiä kaihtava, herkästi murusiksi hajoava ikiliikkuja ja onnen epäluotettava takaaja? Finlandia-palkittu kirjailija Juha Hurme kertoo uudessa teoksessaan sammon ja sen selittämisen suurenmoisen historian tarkasti ja oivaltavasti, ihmevärkin kivikautisia juuria myöten.
Itämerensuomalaiselle runoudelle sampo on ollut mystinen keskus ja ehtymätön energialähde. Mikael Agricola tiesi jo vuonna 1551 kertoa sampomyytin keskeisistä päähenkilöistä Väinämöisestä ja Ilmarisesta, ja Elias Lönnrot rakensi Kalevalansa kihelmöivän jännittävän samposeikkailun varaan.
”Itämerensuomalaisten myyteissä maailma syntyy, kun vesilintu kiertelee valtavan alkumeren yllä, löytää vihdoin mättään ja munii siihen munansa. Myrsky vierittää munat mereen, ne särkyvät ja niiden osista syntyy ihmiselämällekin soveliaan maailman rakenteet. Rytmisen ja muistia tukevan runolaulun keinoin myytit kulkivat suullisena perinteenä sukupolvelta toiselle säilyttäen, muunnellen ja muuttuen. Jossain vaiheessa mytologiaan liittyi tarina merkillisestä oliosta, joka myöhemmin tunnetaan nimellä sampo. Tämä tekemällä (takomalla) tehty voimaolio asettuu ihmisen ja luonnon väliin ja sen uskotaan parantavan elämisen mahdollisuuksia kovissa, armottomissa olosuhteissa.”
”Tästä vaikeasti määriteltävästä ja lukuisilla eri tavoilla suullisessa, sitkeässä perinteessä sukkuloineesta ihmeoliosta kehittyi 1800-luvulla jälkeen kristillisen ajanlaskun alun Itämeren pohjoispuolisessa Suomen autonomisessa suuriruhtinaskunnassa kansallinen symboli, poliittinen voima. Itsenäisessä Suomen tasavallassa se on jatkanut voittokulkuaan.”
Runonlaulajien vanhoja tarinoita sammosta on eri aikoina tulkittu tarinoina Suomesta. Joillekin kansallisromanttisille haaveilijoille sammon takominen oli kansakunnan rakentamisen symboli, toiset taas jäljittivät sen juuria syvälle muinaisten kulttuurien mytologiaan. Taiteilijoita sammon arvoitus on kiehtonut aina. Pohjolan myyttinen graal ei kuitenkaan päästä etsijöitään helpolla.
Juha Hurme: Sampo. SKS Kirjat, 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Suomalaisten rakastaman Ankka-taitelija Kari Korhosen kuvakirjassa Aku-setä yllätetään iloisesti juhlapäivänään.
Aku Ankan syntymäpäivä lähestyy, ja ystävät ja sukulaiset suunnittelevat toinen toistaan hienompia lahjoja päivänsankarille. Tupu, Hupu ja Lupukin haluavat ilahduttaa setäänsä, mutta mitä he voisivat keksiä, kun sekä rahat että ideat ovat lopussa?
Kari Korhonen on kirjoittanut ja kuvittanut lämminhenkisen Aku-tarinan suomalaisten suosikkiankan syntymäpäivän kunniaksi. Kovaonninen Aku on kerrankin myötätuulessa, ja kirja muistuttaa yhteisten lukuhetkien merkityksestä. Haastattelijana Johanna Harkkila.
Kari Korhonen: Aku Ankan paras lahja, Tammi & Disney, 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Kaikkien aikojen hauskimmat klassikontaltuttajat jälleen vauhdissa. Nyt pannaan ruotuun lasten- ja nuortenkirjallisuus!
Maria Laakson ja Johanna Rojolan Taltuta klassikko -sarjan kolmas osa jatkaa edellisten osien railakkaan humoristisella otteella paneutuen tällä kertaa lasten ja nuorten klassikoihin Pikku naisista Tiitiäiseen ja Peter Panista muumeihin. Teos vastaa moniin tärkeisiin kysymyksiin. Miten Freud tulkitsisi Punahilkkaa? Miten viisikko ehtii sekä seikkailla että syödä kaksikymmentä ateriaa päivässä? Onko Peppi Pitkätossu kaikkien aikojen feministi-ikoni ja bosslady vai karmiva kolonialisti? Miksi Lewis Carroll valokuvasi puolialastomia pikkutyttöjä? Inspiroituiko John Lennonin murhaaja Siepparista ruispellossa? Miten vakuuttaa äikänope siitä, että esitelmän voi hyvin tehdä Kalevalan sijaan teoksesta Missä Puppe piileksii? Haastattelijana Kaisa Laaksonen.
Olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus jatkaa tietokirjasarjaa, jonka avausosa, Taltuta klassikko, ruoti suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia niin vakuuttavasti, että päätyi lasten ja nuorten Finlandia-ehdokkaaksi 2019. Toinen osa, Taltuta klassikko goes länsimainen kirjallisuus, haukkasi kansainvälisemmän kakkupalan ja taklasi pääpiirteissään koko länsimaisen kirjallisuuskaanonin Aristoteleesta aina 1900-luvulle. Sarja tarjoilee tarkasti valikoituja klassikoita ja esittelee ne railakkaan humoristisesti – houkutellen samalla niin nuoria kuin vanhempiakin kirjanystäviä lukemaan ja tulkitsemaan.
Maria Laakso & Johanna Rojola: Taltuta klassikko! Olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus. Tammi, 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Santiago de Compostelan pyhiinvaelluspolku saa kulkijan ajatukset liikkeeseen. Vierailla poluilla ja kaupungeissa avautuvat uudenlaiset näkökulmat. Vaeltaessa tulee tehneeksi pitkiä matkoja myös mielessään. Taivallus voi muotoutua aikamatkaksi omaan menneisyyteen tai kauemmas, vuosisatojen taakse, yksittäinen havainto kanssakulkijasta pohdinnaksi ihmisyydestä.
Vaellukset ovat kuljettaneet Marjatta Lehtovirtaa ja Juhani Salmea monille tietoisesti valituille, välillä kuin kohtalon osoittamille poluille. Kirjoittajat kutsuvat lukijan mukaansa, jakavat vaelluksilla saamiaan oivalluksia: mitä tahansa voi tulla vastaan, mitä tahansa voi herätä miettimään, kun kulkee hälyn tuolla puolella vastaanottavaisella mielellä. Haastattelijana Marko Vesterbacka.
Marjatta Lehtovirta, Juhani Salmi ja Marko Vesterbacka. Kuva J. K. Ihalainen.
Marjatta Lehtovirta & Juhani Salmi: Seitsemäntoista simpukkaa, Warelia, 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Maapallolla on ainakin kaksi miljoonaa saarta, joista joka kymmenes Suomessa. Mikä saari oikeasti on, ja mitä on aito saarellisuus? Mistä saaret ovat saaneet nimensä?
Esko KuusistonSaarilla ja saaristoissa -kirjassa käydään sadoilla saarilla eri puolilla maailmaa. Nähdään luonnon ihmeitä, lomakohteita, historiallisesti merkittäviä paikkoja, miljoonakaupunkeja, vankiloita. Vieraillaan saarihäissä ja majakan syntymäpäivillä… Haastattelijana on Tapio Katko.
Esko Kuusisto: Saarilla ja saaristoissa. Seutu Kustannus, 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Eranto on palkitun runoilijan Arto Lapin kolmastoista runoteos. Eranto ammentaa luonnosta, henkisestä kasvusta ja elämästä tässä ja nyt. Haastattelijana Juha Siro.
Arto Lappi on voittanut esikoisteoksellaan Runo-Kaarinan vuonna 2001 sekä Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon vuosina 2003, 2005, 2008, 2012, 2017 ja 2021.
Vasemmalla Kalle Niinikangas, Enostone, oikealla Arto Lappi. Kuva J. K. Ihalainen.
Arto Lappi, Eranto, Enostone, 2024
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Tietokirjailija Elina Lappalaisen kansalaisuustaitoja käsittelevän tietokirjasarjan toisessa osassa opetellaan mediataitoja!
Journalismi – mitä se on ja mitä vastuulliseen uutistyöhön kuuluu? Mistä oikeita uutisia löytää ja miten tunnistaa oikean tiedon?
Tornihuoneen salaseura -sarjan toisessa osassa Lumia järkyttää tekoälyllä tehty valevideo, joka leviää luokan viestiryhmässä. Se asettaa vaaraan hänen menestyksensä koulun tiedekilpailussa. Eihän video ole totta! Miten jotkut voivat uskoa tällaista, ja miten Lumi, Haku, Miki ja Koko saavat korjattua tilanteen? Tornihuoneen salaseura suuntaa oikean tiedon jäljille!
Yhä useammat lasten kavereista seuraavat uutisia lähinnä somevideoista, joten tutustuminen Lumin toimittajaäidin työpaikkaan sanomalehden toimituksessa avaa nelikolle uuden maailman. Juttukeikalla he haastattelevat tunnettua vaikuttajaa vastuullisuudesta ja pääsevät seuraamaan lehtijutun syntymistä. Valeuutisia vastaan voi taistella oikealla tiedolla, joten myös Tornihuone muuttuu salaseuran toimitukseksi.
Tämä lastenromaanin muotoon kirjoitettu tietokirja sukeltaa uutistoimituksen arkeen ja kannustaa lapsia vaikuttamaan ja ilmaisemaan mielipiteensä. Haastattelijana Johanna Harkkila.
Elina Lappalainen: Tornihuoneen salaseura. Uutisten jäljillä. Kuvitus, Mitja Mikael Malin, Tammi 2024. Sarjassa on aiemmin ilmsetynyt Tornihuoneen salaseura. Rahan jäljillä.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Anne LampisenCityihmiset landella on 12 citymaalaisen kertomus omasta maalaisuudestaan. Mukana myös aimo pläjäys ehtaa faktaa muun muassa asiantuntijoiden kertomana, tutkimuksina ja selvityksinä.
Kirja sukeltaa seikkaperäisesti ja kursailemattomasti cityihmisten lande-elämään, kertoo heidän ajatuksiaan maaseudulla elämisestä ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista. Idearikkaat ihmiset maalailevat lavealla pensselillä, miten maaseutua voisi hyödyntää kaikkien yhteiseksi eduksi ja iloksi.
Kirja on yhtä rouheaa luettavaa kuin riihen seinä, ja siihen liittyy hupaisia videoita, joissa cityihmiset ovat videoineet otoksia maalaiselämästään. Linkit videoihin löytyvät kirjan nettisivuilta.
Cityihmiset landella haastaa tarkastelemaan kunkin omaa citymaalaisuutta, mitä se on ja mitä se voisi olla? Maalaisia kirja innostaa verkostoitumaan entisestään landekaupunkilaisten kanssa. Anne Lampista haastattelee Tiina Ruulio.
Anne Lampinen: Cityihmiset landella. Into Kustannus 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Tommi Liimatan ylistetty omaelämäkerrallinen sarja jatkuu: Tampere 1996–2001. Tommi muuttaa parikymppisenä Lapista Manseen omistautuakseen Absoluuttisen Nollapisteen läpimurrolle. Nousukiito suomirockin A-sarjaan vaikuttaa lupaavalta, ja bändi kiertää keikkalavoja maakuntien keskikaljakuppiloista Ruisrockin päälavalle. Rockmaailman arki on kuitenkin raadollista, aikuisuus tuo omat haasteensa bändin maailmanvalloitukselle eikä sisäisiltä ristiriidoilta vältytä. Tulisiko Nollapisteestä Suomen Beatles vai katkeaisiko matka kesken kaiken, Tommi kysyy itseltään, kun tilin kate lähestyy nollaa. Teos on armottoman rehellinen, ajankuvaltaan äärimmäisen tarkkanäköinen runsaudensarvi. Haastattelijana Simo Ollila.
Sarjakuvataiteilija Kimmo Lust voitti vuoden 2023 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon omaelämäkerrallisella albumillaan Silmukka (Suuri Kurpitsa, 2022). Hän kuvaa teoksessaan lapsuuttaan perheessä, jossa ei ollut yhtäkään turvallista aikuista. Teos avaa lapsen ja nuoren näkökulman 1990-luvun laman jälkeiseen aikaan ja tuo kuuluville niitä pieniä ääniä, jotka hautautuvat helposti suuremmilta näyttävien yhteiskunnallisten ongelmien alle. Haastattelijana Ville Pirinen.
Suomen sodan (1808-1809) aikana kasakat levittivät kauhua ja vihaa Etelä-Pohjanmaan kuntien asukkaissa. Pohjalaisten talonpoikien joukossa nousi kapinamieli, sillä taloista vaadittiin ruokatarvikkeita, venäläisiä piti kyydittää pitkiäkin matkoja ja hevosia otettiin omaan käyttöön. Kirjassa kuvataan sotatoimien etenemistä Pohjanmaan kuntiin ja Kauhajoella noussutta talonpoikien kapinaa. Venäläiset uskoivat kauhajokisen Gustaf Inbergin olleen yksi kapinaan yllyttäjistä, mistä syystä kostotoimet kohdistuivat myös hänen isännöimäänsä Ala-Knuuttilan tilaan. ”Gustafin tarina” kuvaa yhden miehen uhrautumista ja sankaruutta sodan aikana sekä hänen lyhyeksi jäänyttä perheonneaan Helena-vaimon ja pienen Johannes-pojan kanssa.
Maritta Hirvonen taustoittaa Irmeli Westermarckin kirjoittamaa teosta. Keskustelussa mukana Pirjo Toivanen sekä kirjan graafisen ilmeen luonut NalleRitvola.
Irmeli Westermarck: Taustatyö seikkailuna: Pohjalainen arki 1800-luvun sotien ja levottomuuksien keskellä. Stresa kustannus, 2023.
Taiteen akateemikko Sirkku Peltola on Suomen kansainvälisesti esitetyimpiä teatterintekijöitä. Näytelmäkirjailija ja ohjaaja on luonut oman tunnistettavan tyylinsä, jossa kieli ja kerronta tarjoaa yleisölle oivaltamisen paikkoja. Peltolan inhimillisissä tarinoissa pidetään pienen ihmisen puolta. Peltolan Suomen hevonen -teatrologian viides osa REIKÄleipä sai kantaesityksensä 5.10. Tampereen Työväen Teatterin Eino Salmelaisen näyttämöllä. Ensimmäinen osa Suomen hevonen nähtiin 2004. Teossarjassa Peltola seuraa suomalaisen elämänmenon muutosta lähelle ja laajalle tsuumaten. Haastattelijana dramaturgi Juho Gröndahl.
Sara Norjan Kummajaisten kesä on aikuisille suunnattu säeromaani, jossa suomalainen kansanperinne ja mökkimaisema yhdistyvät isoäidin kuoleman käsittelyyn: Kanerva on perinyt Alzheimeriin menehtyneen mumminsa kesämökin. Mummin tavarat on perattava läpi ja tunteita käsiteltävä. Mökillä Kanerva kohtaa kummia: saari kuhisee taikaolentoja, eikä mikään ole kuin ennen. Hän joutuu myös muuttamaan mielikuviaan mummistaan. Oliko mummin taikausko vanhuksen höpinää vai oikeaa taikuutta? Ja voiko olla, ettei Kanerva ole sukunsa ainoa sateenkaari-ihminen?
Sara Norja on kirjailija ja filologi, joka on syntynyt Englannissa mutta asunut suurimman osan elämästään Helsingissä. Häneltä on aiemmin ilmestynyt tietokirja Alkemian historia (SKS Kirjat, 2023). Kummajaisten kesä on hänen ensimmäinen spefiromaaninsa. Haastattelijana Matti Järvinen.
Hylängöt ovat paikkoja, joissa ihmiset eivät enää voi asua. Mutta kukaties siellä voi asua muita? Elli Lepän neljännessä runokokoelmassa Hylänkö mietitään eliöiden verkostoja, ekologisia muodonmuutoksia ja tuhoa. Jos muutosta ei voi estää, siitä voi ehkä löytää kauneutta ja iloa.
Elli Leppä on mytologialle ja tähtitieteelle perso farmakologi, jota kiinnostavat rihmastoisuus ja mikrobien monimuotoisuus. Hän harrastaa roolipelaamista, haltioitumisen hetkiä ja luonnontieteellistä ihmettelyä.
Sara Norja: Kummajaisten kesä: säeromaani, Nysalor-kustannus, 2023.
Polkimilla – nyt, ennen ja tulevaisuudessa on sarjakuva pyöräilystä, sen historiasta, kehityksestä ja tilasta kaupunkiliikenteessä. Sarjakuva on Tiitu Takalon ja historiantutkija Tiina Männistö-Funkin yhteistyön tulos ja teoksessa lomittuvat historiantutkimus ja Tiitun omaelämänkerralliset kokemukset polkimilta.
Kirjassa poljetaan erityisesti Turussa ja Tampereella, mutta piipahdetaan myös esimerkiksi Helsingissä, Oulussa ja Berliinissä. Teos havainnollistaa, miten yli 50 vuotta sitten tehdyt päätökset vaikuttavat yhä arkeemme, mutta kutsuu myös kuvittelemaan toisenlaista kaupunkia ja löytämään pyöräilyn ilot. Haastattelija Ville Pirinen.
Tiitu Takalo & Tiina Männistö-Funk: Polkimilla, Suuri Kurpitsa, 2023.
Johann Wolfgang von Goethe teki Grand tour -matkan vuosina 1786–1788 Italian niemimaan halki. Italiassa pitkään asuneet Pirjo ja Reijo Toivanen seurasivat suurmiehen jalanjälkiä pohjoisesta etelään. Syntyi Italiaa ristiin rastiin, Goethen kannoilla, jossa kuvin ja tarinoin tuodaan Goethen matkan vaiheita tähän päivään. Toiveena on, että kirja tuo iloa ja intoa etsiä uusia näkökulmia Italiassa matkustaville. Haastattelijana Maritta Hirvonen.
Goethe arvosti antiikin taidetta ja käsityötaitoa. Menneisyys kytkeytyy niistä nykyisyyteen. Oliivipuu voi kasvaa kaksituhatta vuotta. Pinnan rosoisuutta koskettaessa voi vain hämmästellä sen sitkeyttä. Vanhojen sypressien keskellä tuuli humisee satojen vuosien takaisia tarinoitaan. Tuhatvuotiset muurit huokuvat historiaa.
Mitä pitemmälle mereen kahlaa, sitä syvemmälle joutuu. (Goethe Roomassa 1787)
Pirjo ja Reijo Toivanen, Italiaa ristiin rastiin, Goethen kannoilla, Stresa, 2023.
Satu Leiskon kirja Ihmisenhaltija on nykypäivään sijoittuva tummasävyinen young adult -romaani, jonka hahmoihin ja tarinaan ovat vaikuttaneet suomalaisen mytologian olennot. Mikä on todellinen vaara ja miten se pysäytetään? Haastattelijana Katja Jalkanen.
Satu Leisko: Ihmisenhaltija, Avain, 2023.
Taltiointi Tampereen Kirjafestivaaleilta 2.12.2023.
Yannick Lahden ja Matti Mörttisen yhdessä kirjoittama Populismin anatomia on kirja jokaiselle, joka yrittää ymmärtää, mistä on kyse aikamme leimallisimmassa poliittisessa ilmiössä Suomessa ja muualla maailmassa. Mikä tekee poliitikosta populistin? Mitä hyvää populismissa on? Onko ilmiössä kyse kausivaihtelusta, vai onko se tullut jäädäkseen? Haastattelijana Maria Rossi.
Yannick Lahti & Matti Mörttinen: Populismin anatomia, Into, 2023.
