Arkeologin matka Sinuhe egyptiläisen ja Lähi-idän muinaisten kulttuurien aikaan.
Jokainen Sinuhe egyptiläisen lukija tietää, kuinka hämmästyttävän todentuntuisesti Mika Waltari herättää eloon muinaisen Lähi-idän maailman. Minna Silverin teos osoittaa, miten taitavasti romaani on rakennettu historiallisille faktoille – Waltari tunsi muinaista Egyptiä paikoin paremmin kuin moni egyptologi. Esimerkiksi kirjan kallonporauskohtaus on täsmällinen yksityiskohtia myöten.
Minna Silver käy teoksessaan läpi Waltarin Sinuhe egyptiläisen, avaten sen historiallista pohjaa Sinuhen matkatessa muinaisen Välimeren, Lähi-idän ja Punaisenmeren kansojen parissa. Silver tarjoaa johdatuksen kadonneisiin korkeakulttuureihin ja rikastaa entisestään Sinuhen lukuelämystä. Tätä lukiessa Sinuhe-fani haukkoo henkeään: onko tämä voinut tapahtua todella? Kirjailijaa haastattelee Tommi Leminen.
Dosentti Minna Silver on Lähi-idän ja Välimeren arkeologian ja historian sekä maailman kulttuuriperinnön asiantuntija, jolla on vuosikymmenten kokemus kenttätöistä Lähi-idässä.
Minna Silver, Sinuhe Egyptiläisen maailma, SKS Kirjat, 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Rakkauden jumalatar Afrodite, suuri metsästäjä Artemis, pimeän kuun jumalatar Hekate ja äiti maa Gaia… tunnetko kaikki antiikin maailman mahtavat jumalattaret?
Antiikin maailmassa jumalattaret olivat läsnä kaikkialla ja heidän valtansa oli ihmisten näkökulmasta rajaton. Taivaan kuningatar, tienristeysten jumalatar, tyttölasten suojelija ja muut suuret jumalattaret ansaitsivat kaikkien kuolevaisten kunnioituksen ja palvonnan. Mutta millaisia nämä jumalattaret olivat ja miksi he tuhansia vuosia myöhemmin elävät edelleen keskuudessamme? Mikä antiikin Kreikan mytologiassa kiehtoo ihmisiä aikakaudesta toiseen?
Antiikintutkija Liisa Kasken kirjoittama ja sarjakuvataiteilija Apila Pepitan kuvittama kirja piirtää muotokuvat kolmestakymmenestä jumalattaresta vanhojen kreikankielisten alkuperäislähteiden pohjalta. Teoksen kiehtovat kertomukset herättävät jumalattarien hahmot eloon ja saavat lukijan pohtimaan niiden merkitystä niin omana aikanaan kuin tänä päivänä.
Liisa Kaski on myyttiseen tietoon erikoistunut antiikintutkija, folkloristi ja tietokirjailija. Aiemmissa teoksissaan hän on tarkastellut itämerensuomalaisia eläinmyyttejä ja ruokaperinteemme syväkerrostumia. Kirjailijaa haastattelee Vehka Kurjenmiekka.
Liisa Kaski: Antiikin jumalattaret, SKS Kirjat, 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Taiteentutkija Liisa Väisäsen uutuus kertoo symbolitutkijan silmin rituaalimurhien pimeästä historiasta.
Mitä rikkinäinen mieli yrittää sanoa? Mitä symbolit merkitsevät murhaajille?
Symbolit hallitsevat niin elämää kuin kuolemaakin. Niiden vuoksi on murhattu ja alistuttu surmattavaksi. Tappamisen tapakin voi olla symboli. Murhapaikalle jätetyn symbolin tarkoitus voi olla pelottaa vihollisia, johdattaa murhatutkijoita harhaan tai heijastella sairaan mielen sille antamia merkityksiä.
Suomen Robert Langdoniksi kutsuttu taiteentutkija Liisa Väisänen lähestyy rituaalisurmien historiaa tarkastelemalla symbolien kautta todellisia rikoksia keskiajalta nykypäivään. Hän ei mässäile väkivallalla vaan pyrkii teoksessaan ymmärtämään ihmiskunnan pimeintä historiaa. Haastattelijana Artemis Kelosaari.
Liisa Väisänen: Symbolimurhat – Rituaalisurmien pimeä historia. SKS Kirjat, 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Mikä on totuus Sammosta? Finlandia-palkittu kirjailija Juha Hurme sukeltaa uusimmassa teoksessaan syvälle itämerensuomalaiseen mytologiaan ja kansallista identiteettiään etsivän Suomen historiaan. Huikea matka sammon perässä on Juha Hurmetta parhaimmillaan.
Juha Hurme. Kuva J. K. Ihalainen.
Sammon selittäminen on Suomessa ollut kansallislaji jo ainakin 190 vuotta, Lönnrotin ensimmäisen Kalevalan ajoista alkaen. Mutta mikä on tämä erikoinen ja tarkkoja määritelmiä kaihtava, herkästi murusiksi hajoava ikiliikkuja ja onnen epäluotettava takaaja? Finlandia-palkittu kirjailija Juha Hurme kertoo uudessa teoksessaan sammon ja sen selittämisen suurenmoisen historian tarkasti ja oivaltavasti, ihmevärkin kivikautisia juuria myöten.
Itämerensuomalaiselle runoudelle sampo on ollut mystinen keskus ja ehtymätön energialähde. Mikael Agricola tiesi jo vuonna 1551 kertoa sampomyytin keskeisistä päähenkilöistä Väinämöisestä ja Ilmarisesta, ja Elias Lönnrot rakensi Kalevalansa kihelmöivän jännittävän samposeikkailun varaan.
”Itämerensuomalaisten myyteissä maailma syntyy, kun vesilintu kiertelee valtavan alkumeren yllä, löytää vihdoin mättään ja munii siihen munansa. Myrsky vierittää munat mereen, ne särkyvät ja niiden osista syntyy ihmiselämällekin soveliaan maailman rakenteet. Rytmisen ja muistia tukevan runolaulun keinoin myytit kulkivat suullisena perinteenä sukupolvelta toiselle säilyttäen, muunnellen ja muuttuen. Jossain vaiheessa mytologiaan liittyi tarina merkillisestä oliosta, joka myöhemmin tunnetaan nimellä sampo. Tämä tekemällä (takomalla) tehty voimaolio asettuu ihmisen ja luonnon väliin ja sen uskotaan parantavan elämisen mahdollisuuksia kovissa, armottomissa olosuhteissa.”
”Tästä vaikeasti määriteltävästä ja lukuisilla eri tavoilla suullisessa, sitkeässä perinteessä sukkuloineesta ihmeoliosta kehittyi 1800-luvulla jälkeen kristillisen ajanlaskun alun Itämeren pohjoispuolisessa Suomen autonomisessa suuriruhtinaskunnassa kansallinen symboli, poliittinen voima. Itsenäisessä Suomen tasavallassa se on jatkanut voittokulkuaan.”
Runonlaulajien vanhoja tarinoita sammosta on eri aikoina tulkittu tarinoina Suomesta. Joillekin kansallisromanttisille haaveilijoille sammon takominen oli kansakunnan rakentamisen symboli, toiset taas jäljittivät sen juuria syvälle muinaisten kulttuurien mytologiaan. Taiteilijoita sammon arvoitus on kiehtonut aina. Pohjolan myyttinen graal ei kuitenkaan päästä etsijöitään helpolla.
Juha Hurme: Sampo. SKS Kirjat, 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Huhtikuisena lauantaina Fiskarsin Kuparipajassa sukellettiin historiaan tutkija, tietokirjailija Anni Reuterin ja häntä haastatelleen erikoistutkija, dosentti Sari Puustisen matkassa. Illan teemana oli Reuterin teos Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa. Otteita kirjasta lukee Marko Pohjosmäki.
Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa on inhimillinen ja järkyttävä kuvaus karkotettujen ja vainottujen suomalaisten kohtaloista Neuvostoliitossa. Yli 100 000 raja-alueen ja Inkerin suomalaista karkotettiin 1930- ja 1940-luvuilla Siperiaan ja muihin kaukaisiin neuvostokolkkiin. Kirja tuo esille suomalaisten pitkään salatut ja unohdetut joukkokarkotukset ja vainon, pelon ja pakkotyön vuodet.
Anni Reuter on sosiologi ja valtiotieteiden tohtori Helsingin yliopistosta, hän väitteli inkerinsuomalaisten joukkokarkotuksista keväällä 2023.
Anni Reuter: Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa, SKS Kirjat 2023.
Sirpa Pääkkönen esittelee kirjaansa Karjala sydämessä – elämänvoimaa itäisistä juurista Turun Kirjamessuilla.
”Sirpa Pääkkösen kirjassa kymmenen eri ikäistä karjalaistaustaista kertoo, mitä karjalaisuus heille merkitsee. Evakoiden jälkipolvet näkevät merkityksellisenä sen, että he kuuluvat laajempaan kokonaisuuteen, sukupolvien ketjuun. Tarinoiden myötä avautuu ikkuna omiin juuriin. Omassa sukutarinassa ja identiteetissä säilynyt karjalaisuus on elämänasenne ja ehtymätön inspiraation lähde.” Haastattelijana toimii Lotta-Sofia Saahko.
Sirpa Pääkkönen: Karjala sydämessä – elämänvoimaa itäisistä juurista, SKS Kirjat, 2022
