Avainsana-arkisto: Juha Hurme

Juha Hurme: Sampo

Mikä on totuus Sammosta? Finlandia-palkittu kirjailija Juha Hurme sukeltaa uusimmassa teoksessaan syvälle itämerensuomalaiseen mytologiaan ja kansallista identiteettiään etsivän Suomen historiaan. Huikea matka sammon perässä on Juha Hurmetta parhaimmillaan.

Juha Hurme. Kuva J. K. Ihalainen.

Sammon selittäminen on Suomessa ollut kansallislaji jo ainakin 190 vuotta, Lönnrotin ensimmäisen Kalevalan ajoista alkaen. Mutta mikä on tämä erikoinen ja tarkkoja määritelmiä kaihtava, herkästi murusiksi hajoava ikiliikkuja ja onnen epäluotettava takaaja? Finlandia-palkittu kirjailija Juha Hurme kertoo uudessa teoksessaan sammon ja sen selittämisen suurenmoisen historian tarkasti ja oivaltavasti, ihmevärkin kivikautisia juuria myöten.

Itämerensuomalaiselle runoudelle sampo on ollut mystinen keskus ja ehtymätön energialähde. Mikael Agricola tiesi jo vuonna 1551 kertoa sampomyytin keskeisistä päähenkilöistä Väinämöisestä ja Ilmarisesta, ja Elias Lönnrot rakensi Kalevalansa kihelmöivän jännittävän samposeikkailun varaan.

”Itämerensuomalaisten myyteissä maailma syntyy, kun vesilintu kiertelee valtavan alkumeren yllä, löytää vihdoin mättään ja munii siihen munansa. Myrsky vierittää munat mereen, ne särkyvät ja niiden osista syntyy ihmiselämällekin soveliaan maailman rakenteet. Rytmisen ja muistia tukevan runolaulun keinoin myytit kulkivat suullisena perinteenä sukupolvelta toiselle säilyttäen, muunnellen ja muuttuen.
Jossain vaiheessa mytologiaan liittyi tarina merkillisestä oliosta, joka myöhemmin tunnetaan nimellä sampo. Tämä tekemällä (takomalla) tehty voimaolio asettuu ihmisen ja luonnon väliin ja sen uskotaan parantavan elämisen mahdollisuuksia kovissa, armottomissa olosuhteissa.”

”Tästä vaikeasti määriteltävästä ja lukuisilla eri tavoilla suullisessa, sitkeässä perinteessä sukkuloineesta ihmeoliosta kehittyi 1800-luvulla jälkeen kristillisen ajanlaskun alun Itämeren pohjoispuolisessa Suomen autonomisessa suuriruhtinaskunnassa kansallinen symboli, poliittinen voima. Itsenäisessä Suomen tasavallassa se on jatkanut voittokulkuaan.”

Runonlaulajien vanhoja tarinoita sammosta on eri aikoina tulkittu tarinoina Suomesta. Joillekin kansallisromanttisille haaveilijoille sammon takominen oli kansakunnan rakentamisen symboli, toiset taas jäljittivät sen juuria syvälle muinaisten kulttuurien mytologiaan. Taiteilijoita sammon arvoitus on kiehtonut aina. Pohjolan myyttinen graal ei kuitenkaan päästä etsijöitään helpolla.

Juha Hurme: Sampo. SKS Kirjat, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Juha Hurme: Kenen Kalevala?

Juha Hurme katsoo Kalevalan taakse kirjassa ja näyttämöllä. 
Kenen Kalevala? Folklorea vai fakelorea? Onko Kalevala ryöstettyä kulttuuriperintöä? Saako Kalevalan päivää edes viettää? Juha Hurmeen ruumiinavaus kansalliseepokselle on jännityskertomus suomalaisessa kulttuurissa yhä vaikuttavien väkevien voimien alkuperästä. 
Haastattelijana dramaturgi Juho Gröndahl.

Kenen Kalevala (SKS), Väinämöinen-näytelmä (TTT)

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilta 3.12.2023.

KIELI JA VALTA Turun Kirjamessuilla 2023

Turun Kirjamessujen ohjelmassa perjantaina 29.9. KIELI JA VALTA -teemasta oli kaavailtu keskustelemaan Anja Snellman, Koko Hubara ja Juha Hurme, mutta peruutusten takia lavalla keskustelivatkin kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme ja kielitieteilijä, tietokirjailija Janne Saarikivi. Haastattelijana toimi HS:n toimittaja Satu Vasantola. Istunnosta syntyikin mielenkiintoinen vääntö, joka yltyi kahden kielenkäyttäjän veljelliseksi kaksintaisteluksi vallan ja vallattomuuden kielipeleistä. Sanoja ei säästelty.

Taltiointi Turun Kirjamessuilta 29.9.2023

Juha Hurme – Tiu tau tilhi

Juha Hurmeen hilpeä Tiu tau tilhi on kirja pienen laulun takaa avautuvista suomalaisen kulttuurihistorian ihmeellisistä sokkeloista. Timanttisena vyöryvä tieto ja mestarillinen ote havainnoida yhteneväisyyksiä näyttää palan maailmaa, joka on ihan pöhkö mutta ihan ihana. Haastattelija Jussi Tiihonen.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla 4.12.2022

Kuva Annina Mannila.

Tiu tau tilhi on kirja pienen laulun takaa avautuvista suomalaisen kulttuurihistorian ihmeellisistä sokkeloista: virallisista, koristelluista holveista ja unohduksen umpeuttamista väylistä. Pikku Inkerin laulusta ponnahtava tutkimusretki kulkee laulukirjantekijä Wilho Siukosen kohutusta väitöstilaisuudesta Fröbelin palikoiden kautta ”Suomen kansakoulun isän” Uno Cygnaeuksen naisseikkailuihin Novo-Arkangelissa Alaskassa.

Kirjasta selviää, minkä kokoinen maksa on jouhilintuna, tupsuniskana ja rötönä tunnetulla punapihlajien vakiovieraalla, ja Naantalin keskiaikaisen birgittalaisluostarin satsaus mausteisiin saa tietysti ansaitun huomionsa.

Juha Hurmeen hilpeän surumielinen tutkielma etenee ja poukkoilee ja naurattaa. Lukija saa halun oppia uutta, nähdä uudella tavalla. Runsas tieto ja mestarillinen ote havainnoida yhteneväisyyksiä näyttää palan maailmaa, joka on ihan pöhkö mutta ihan ihana.

Ajattelu on ilmaista: Juha Hurme

Ohjaaja, kirjailija Juha Hurme päätti Fiskarsin Kuparipajassa järjestettyjen Ajattelu on ilmaista –iltojen kevätkauden teemalla Eläimet ja kosmos.

YLEISÖ KYSYY: Jos olisit Suomen diktaattori, mikä olisi hallitusohjelmasi? Voisiko olla hyvä kuningas, joka johtaisi kansaansa rakentavasti? Maailmassa on 7 miljardia ihmistä, joita voi rakastaa. Sen lisäksi heille pitää löytyä ruokaa ja muita perustarpeita. Voiko tätä yhtälöä ratkaista? Keskustelua evoluutiosta.. Keskustelua Hurmeen kirjasta Nyljetyt ajatukset. Totuus uimahyppytornista. Mikä on maailman pisin 2,5 metriä? Kysymys suomalaisuuden virallisen kuvan syntymisestä. Kun ajatuksen liikkeelle lähtevä voima on erilainen. Kompromissi vai synteesi. Keskustelua dialogista, teatterin tekemisestä sekä historian tutkimisen vaikutuksesta ajatteluun. Loppuun viesti 1100-luvulta.