Radiofiskars tapasi kansalaisaktivisti ja sosiologi Marko Ulvilan kotonaan Annikin puutalokorttelissa Tampereella. Hän on ollut perustamassa Suomen Maan ystäviä ja toiminut kuusi vuotta kansainvälisiä yhteyksiä koordinoivan Siemenpuu-säätiön puheenjohtajana. Lisäksi puhutaan hänen ja Jarna Pasasen teoksesta Vihreä uusjako (Like 2010), jossa he kartoittavat vaihtoehtoja fossiilikapitalismille. – J. K. Ihalainen
Podcast: Play in new window
Rosebudin kirjakauppa Sivullisessa julkistettiin näköispainos J. K. Ihalaisen vuonna 1993 ilmestyneestä teoksesta Kultaiset vuoret – Mongolian matkalla. Paikalla olivat folkloristiikan dosentti Lauri Harvilahti, historian dosentti Antti Ruotsala ja kirjantekijä J. K. Ihalainen.
Lauri Harvilahden suomentama Mongolian salainen historia (1200–luvulta) ilmestyy syksyllä 2024 Rosebud Kustannuksen nimikkeenä.
Taltiointi on Radiofiskarsin editoima, koko keskustelu löytyy YouTubesta, Rosebud Sivullinen.
J. K. Ihalainen: Kultaiset vuoret – Mongolian matkalla, Suomi-Mongolia-Seura ry, 2024. ISBN 978-952-7256-51-0
Podcast: Play in new window
Tietokirjallisuuden edistämispalkinnon vuonna 2023 saanut Hannu Paloviita tunnetaan kirjamessuilta Rosebudin näyttävästä osastosta, jossa ovat esillä erityisesti kaikki keskisuuret kustantamot. Tällä hetkellä hänellä on kuusi kirjakauppaa, joista Helsingin Kaisaniemessä toimiva Sivullinen on Suomen suurin lähes 50 000 nimikkeellään. Vuosien saatossa hän ollut perustamassa kustantamoja kuten Like, Into, Voima ja Aula. Hannu Paloviidan kirjallisia seikkailuja kuullaan J. K. Ihalaisen haastattelussa tammikuulta 2024.
Podcast: Play in new window
Radiofiskars vieraili vanhassa Baggbölen kansakoulussa, jota asuttaa runoilija ja japanilaisen runouden tuntija Kai Nieminen. Puhuimme hänen omasta runoudestaan, vanhojen japanilaisten erakkorunoilijoiden läsnäolosta lähes satavuotiaassa koulussa, sekä Niemisen edesmenneestä Elina-vaimosta, jonka dreijaamista keraamisista kupeista joimme lukuisia kupillisia kiinalaista teetä. Haastattelu ja kuvat J. K. Ihalainen.
Podcast: Play in new window
Epäjohdonmukaisten tanssiaiset, Epikset, järjestettiin Kuusamon hylätyllä golfkentällä elokuussa 2023. Paikalla oli myös radiofiskars, joka gonzo-journalistisesti haastatteli artisteja ja yleisöä.
Runoilija J.K. Ihalaisen haastateltavina ovat Poesian julkaisupäällikkö ja Keskisuomalaisten kirjailijoiden puheenjohtaja Olli-Pekka Tennilä sekä filosofi-runoilija Mikko Väänänen.
Yleisön joukosta elokuvaohjaaja Jyri Pitkänen ja valokuvaaja Tommi Taipale kommentoivat festivaalin menoa. Myös pohjoissuomalaisen kulttuurilehti Kaltion päätoimittaja Paavo J. Heinonen kertoo tunnoistaan hylätyn golfkentän melskeessä.
Lauluntekijä Joose Keskitalo kertoo muun muassa työstään ortodoksikirkon kellonsoittajana. Ohjelmassa kuullaan näytteitä myöhään perjantai-iltana 4. elokuuta järjestetyltä keikalta, jossa esiintyivät Joose Keskitalo &The Mystic Revelation of Teppo Repo.
Lopuksi kuullaan Mikko Levónin festivaalin päätöksestä Ylelle antama kommentti lauantaina 5.8.2023.
Podcast: Play in new window
Tampereella helmikuussa järjestetyn Elävän Kirjallisuuden Festivaalin aiheena oli Matka. Radiofiskars julkaisee neljä tätä teemaa eri suunnilta lähestyvää paneelikeskustelua.
Matkakirjallisuus ilmastokriisin aikakaudella
Millaisia matkoja kirjallisuudessa tehdään? Miten matkailu on muuttanut kirjallisuutta ja toisinpäin? Onko kirjailijalla lupa matkustaa taustatyötä tehdäkseen? Onko ekologisin matka kirjallinen? Matkakirjallisuudesta ja kirjallisista matkoista keskustelemassa kirjallisuudentutkija Lieven Ameel, runoilija ja kustantaja J.K. Ihalainen sekä kirjallisuudentutkija Karoliina Lummaa. Haastattelijana Magdaleena Murto.
Sarjan ensimmäisessä osassa keskusteltiin elämän ja maailman metaforista teemalla ”Elämä on matka”. Seuraavan osan aiheena on matkakirjallisuus ilmastokriisin aikana. Kirjallisten aikamatkojen jälkeen mietitään, millainen on matka kirjailijuuteen.
Tampereella 4.2.2023 järjestetyn ohjelmien taltioinnista vastaa Tredu.
Podcast: Play in new window
Kesän ensimmäisiä runotapahtumia järjestettiin Naantalin saaristossa Velkuanmaalla, missä myös runoilijat J. K. Ihalainen ja Juha Kulmala tapasivat perimmäisten kysymysten äärellä.
Runosaari-runotapahtumaa tukeneen Turun Runoviikon järjestäjiin kuuluvalle Kulmalalle pandemian aiheuttamat rajoitteet ja ennakoinnit ovat käyneet tutuiksi. Mikäli pandemia kiihtyy, toteutuuko turun Runoviikko?
Juha Kulmalalta ilmestyy ensi vuoden alussa kuudes runoteos. Minkälaista on hänen kirjoittamansa runous, jossa yhteiskunnallinen näkemys, ympäristö ja politiikka ovat aina mukana – samoin hänelle tyypillinen musta tai jopa absurdi huumori?
Kulmala ja Ihalainen ovat molemmat esiintyneet laajasti myös ulkomailla. Miten esiintyjät valitaan näihin tapahtumiin? Miten tapa esittää runoutta vaihtelee maailmalla? Mitä rajoja suomalaisessa runoudessa seuraavaksi ehkä rikotaan? Vieläkö Suomessa on kaupunkikohtaisia runouden koulukuntia? Muistellaan myös Savukeidasta ja puhutaan Poesiasta.
Juha Kulmala on turkulainen runoilija, jolta on julkaistu viisi runokokoelmaa, niistä viimeisin on Ränttätänttä (Savukeidas 2017), joka oli mm. Runeberg-palkintoehdokkaana. Kriitikkojen toteamaa: ”Kulmala on hauskasti vihainen ja rennosti yhteiskunnallinen.”(Esa Mäkijärvi, Kiiltomato 8.1.2018), ”Juha Kulmala on ehkä Suomen luotettavin runoilija, mikä ei tarkoita, että hän olisi tylsä.”(Vesa Rantama, Keskisuomalainen 20.12.2017)
Runoilija ja kustantaja J. K. Ihalainen osallistui Runosaari -runotapahtumaan Livonsaaressa 23.-24. heinäkuuta. Festivaalin aikana hän haastatteli kolmea mukana ollutta runoilijaa, Raisa Marjamäkeä, Juha Kulmalaa sekä Katariina Vuorista.
Podcast: Play in new window
Runoilijat J. K. Ihalainen ja Raisa Marjamäki tapasivat Velkuanmaalla, missä he pysähtyivät pohtimaan kieltä, runoutta, nykyaikaa ja mennyttä.
Raisa Marjamäki on asunut pitkään Skotlannissa ja Pakistanissa. Miten kieliympäristön vaihtuvuus vaikuttaa omaan tekemiseen? Onko kielen valinta ympäristön mukaan mahdollista?
Yhtenä kokonaisuutena runoilijat käsittelevät suurten kielten kolonialismia ja äidinkieltä. Mitä merkitsee kielellinen monimuotoisuus ja äidinkieli? Ovatko tapahtumat kielellisesti ainutkertaisia ja ympäristöön liittyviä?
Ihalainen ja Marjamäki keskustelevat myös suomenkielisen runouden siirtymisestä suullisesta kirjalliseen. Miten sitä arvotetaan? Kelpaako se vai pitääkö sitä suhteuttaa muun maailman menoon? Kummalla on suurempi vaikutus nykyrunouteen, Elias Lönnrotilla vai T. S. Elliotilla?
Lavarunoudesta: Nykyajassa netissä tapahtuva asiointi on korvannut inhimillisen kohtaamisen. Onko ympäristön digitalisointi yksi syy lavaesiintymisen kasvavaan suosioon? Kestääkö lavarunous siirtymisen mediasta toiseen, syntyykö hyvästä lavarunoudesta hyvä kirja?
Raisa Marjamäki on asunut Helsingissä, Lahoressa, Piikkiössä, Orivedellä, Anstrutherissa, Edinburghissa, Jyväskylässä, Ristijävellä ja Turussa, joista jälkimmäisissä hän on viime vuosina pohtinut paljon paikallisuutta tulematta sen kummempiin lopputuloksiin. Häneltä on julkaistu perinteistä kirjapainotaitoa kunnioittavat runokokoelmat Katoamisilmoitus (Palladium kirjat, 2010), Ei kenenkään laituri (Poesia, 2014), Ihmeellistä käyttäytymistä (Poesia, 2020), Kiinalainen yksisärvinen – merkintöjä kiinalaisesta sanakirjasta (Poesiavihkot #12) ja Viimeinen talvi (Poesiavihkot #28).
Runoilija ja kustantaja J. K. Ihalainen osallistui Runosaari -runotapahtumaan Livonsaaressa 23.-24. heinäkuuta. Festivaalin aikana hän haastatteli kolmea mukana ollutta runoilijaa, Raisa Marjamäkeä, Juha Kulmalaa sekä Katariina Vuorista.
Podcast: Play in new window
”Nykyaikainen turisti ei päädy myrkkynuolisateeseen tai keihästettäväksi pataan, vaan hän liikkuu ikään-kuin-maisemassa, kulisseissa.” Ote on Siemenpuun teemajulkaisusarjan kirjasta Särjetty maa – tarinoita etelästä ja pohjoisesta, jonka tarinat ja kohtaamiset kuljettavat lukijan kulissien taakse.
Kirjan toimittaja, runoilija J.K Ihalainen vieraili Radiofiskarsissa kertomassa Särjetyn maan taustoista. Tarinoiden ohessa kuullaan Ihalaisen runoja, joihin musiikin on säveltänyt Sándor Vály.
Särjetty maa – tarinoita etelästä ja pohjoisesta: Siemenpuu-säätiö ja Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2015
Podcast: Play in new window