Säveltäjä Olli Karin ’Metalmorphosis. Conversation between birds and lovebirds’ on muusikon näkemys taiteilija Howard Smithin piha-alueen veistoksista.
Uusi musiikkilinkki radiofiskarsissa!
’Lauluja kylältä’ palkin alle kootaan fiskarslaisten muusikoiden kappaleita.
Alkajaisiksi Laura Airaksiselta biisit: Jos katoaisit, Pasaatituuli, Maailman kaunein sekä 16. San. sov. ja säv. Laura Airaksinen
Heidi Launikselta Karhuja sekä Saanko luvan? san. sov. ja säv. Heidi Launis, miksaus Arttu Launis
Olli Karilta Näsiä, säv. sov. Olli Kari
Klikkaa sivun ylälaidassa olevaa palkkia ’LAULUJA KYLÄLTÄ’
Parantaja, tietokirjailija Suvi Bowellan
suvibowellanklikkaa
Suvi Bowellan kertoo polustaan yrityselämästä ihmisten parantajaksi. Yksi hänen hoitomuodoistaan on Theta Healing, joka auttaa toipumaan traumoista ja haitallisista itseen kohdistuvista uskomuksista.
Lisätietoja Suvista sekä hänen antamistaan hoidoista osoitteessa www.suvibowellan.com
Podcast: Play in new window
Maria Lewis ja Nikita Pavlov Fiskarsin taiteilijaresidenssistä
marianikitaklikkaa
Fiskarsin vierasateljeen marras-joulukuun taiteilijat ovat residenssin
toiminta-ajan 81. ja 82. vieraat ja he tulevat naapurimaistamme
Venäjältä ja Ruotsista. Koruseppä Maria Lewis on kotoisin Söderforsin
vanhasta rautaruukista ja kuvaaja Nikita Pavlov on kotoisin Moskovasta,
mutta asuu tätä nykyää Berliinissä.
Vieraat saivat vapaat kädet haastatella toisiaan ja seuraava äänite
syntyi Ruukin joulujuhlien ja Suomen itsenäisyyspäivän viettojen alla.
Podcast: Play in new window
Haastattelussa Olli Tammilehto
ollitammilehtoklikkaa
Tutkija, tietokirjailija Olli Tammilehto kertoo uusimmassa kirjassaan ’Kylmä suihku’, miten ilmastokatastrofi torjutaan nopealla ja laajalla yhteiskunnallisella muutoksella. Haastattelussa Tammilehto puhuu myös yksilön roolista ilmaston tilaan.
Olli Tammilehto: Kylmä suihku
Into Kustannus Oy
ISBN: 978-952-264-158-8
Podcast: Play in new window
Stig Monthénin haastattelu vuodelta 2010, osa 2
stigmonthenkaksikuuntele
Miltei suoraan armeijasta Fiskars-yhtiön kuljetuspuolelle töihin pestautunut Stig Monthén muistelee vuosikymmenien mittaista uraansa ja elämäänsä, ja matkan varrella tapaamiaan ihmisiä.
Haastattelu on osa Pohjan paikallishistoriallisen arkiston materiaaleista koottua artikkelisarjaa vuodelta 2010.
Haastattelu Maria Ollikainen.
Podcast: Play in new window
Stig Monthénin haastattelu vuodelta 2010, osa 1
Miltei suoraan armeijasta Fiskars-yhtiön kuljetuspuolelle töihin pestautunut Stig Monthén muistelee vuosikymmenien mittaista uraansa ja elämäänsä, ja matkan varrella tapaamiaan ihmisiä.
Haastattelu on osa Pohjan paikallishistoriallisen arkiston materiaaleista koottua artikkelisarjaa vuodelta 2010.
Haastattelu Maria Ollikainen.
Podcast: Play in new window
Visa Kalivan haastattelu vuodelta 2010
visakalivakuuntele
Pohjan paikallishistoriallisen arkiston materiaaleista koottu artikkelisarja kertoo fiskarslaisten ajatuksia vuodelta 2010.
Vuorossa muun muassa Fiskarsin kyläseuran puheenjohtajana vuosia toiminut Visa Kaliva.
Haastattelu Maria Ollikainen.
Podcast: Play in new window
Ongelmaa tutkitaan…
Teknisten ongelmien vuoksi emme juuri nyt saa uutta ohjelmaa radioon.
Asiaa tutkitaan…
Haastateltavana Howard Smith
Fiskarslainen taiteilija Howard Smith muistelee Suomeen muuttoaan, Tervakoskea ja Fiskarsia.
Entä mikä olisi hyvä suunta Fiskarsin asuinympäristölle? Muun muassa tätä miettii taiteilija Howard Smith.
Haastattelijana Hans Friedrichsen.
Podcast: Play in new window
Ethel Mattilan haastattelu vuodelta 2010
ethelmattila2010
Pohjan paikallishistoriallisen arkiston materiaaleista koottu artikkelisarja kertoo fiskarslaisten ajatuksia vuodelta 2010.
Vuorossa Fiskarin koulun silloinen rehtori Ethel Mattila.
Haastattelu ja valokuva Maria Ollikainen.
Podcast: Play in new window
J-P Peltosen haastattelu vuodelta 2010
jppeltonen2010
Pohjan paikallishistoriallisen arkiston materiaaleista koottu artikkelisarja kertoo fiskarslaisten ajatuksia vuodelta 2010.
Vuorossa erityisesti puukoistaan tunnettu J-P Peltonen.
Haastattelijana Maria Ollikainen.
Podcast: Play in new window
Markku Kosonen – puun aika
”Markku Kosonen (1945-2010) loihti luonnonmateriaaleista omintakeisia ja ennakkoluulottomia käyttö- ja taide-esineitä. Töissään hän nosti tavanomaisten puumateriaalien rinnalle pajun ja lepän sekä muita yleensä vähemmän arvostettuja puulajeja. Myös visakoivua ja koivun tuohta Markku Kosonen käytti uutta luovalla tavalla. Monista hänen tuotteistaan tuli maailmankuuluja.”
”Markku Kosonen oli puuseppä, sisustusarkkitehti, muotoilija ja taiteilija – todellinen taidekäsityöläinen. Hän oli myös sovittelija ja sillanrakentaja ympäristöaktivistien, poliitikkojen ja teollisuuden välillä. Kosonen oli myös aktiivinen kriitikko, kolumnisti ja pakinoitsija sekä pidetty luennoitsija.”
Kirjan ”MARKKU KOSONEN – puun aika” julkistamistilaisuudessa kerrottiin Kososen työstä taiteilijana ja vaikuttajana sekä käsiteltiin muita hänen kiinnostuksen kohteitaan kuten metsien hoitoa ja kasvatusta sekä puun monipuolista käyttöä.
Puhujina ovat kirjan toimittaja arkkitehti Jussi Vepsäläinen, metsänhoitaja Pertti Hämäläinen, toimittaja Markku Laukkanen, arkkitehti Yrjö Suonto, metsänhoitaja Pekka Airaksinen sekä professori Tero Paajanen.
Muut kirjoittajat ovat muotoilija Barbro Kulvik sekä toimittaja Leena Maunula.
Kirjaa saa myös englanninkielisenä: MARKKU KOSONEN – Time of Wood.
ISBN 978-952-5870-68-8
ISBN 978-952-5870-80-0
Ulkoasu: Tiina Ripatti
Kuva: Irmeli Jung
Maahenki 2012
http://www.maahenki.fi/tuote/751/markku-kosonen-_-puun-aika
Podcast: Play in new window
Siviä Nikkanen muistelee 1940-luvun Fiskarsia
Itä-Suomesta 1940-luvun alussa Fiskarsiin töihin muuttanut Siviä Nikkanen (o.s. Louhi) muistaa Fiskarsin onnellisena, hauskana ja sosiaalisena paikkana.
Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli navetta, sittemmin hän hoiti muun muassa Fiskarsin säähavaintoasemaa.
Mukana haastattelussa Timo Louhi.
Podcast: Play in new window
Maija-Liisa Kairon kuulumisia
kuuntelemaijaliisaa
Fiskarslainen tuore kaupunginvaltuutettu Maija-Liisa Kairo kertoo mietteitään tulevasta toiminnastaan valtuutettuna, politiikasta sekä muun muassa asumisesta.
Podcast: Play in new window
Ruukkiasunnot vapautettu aravarajoituksista
Pressmeddelande/Lehdistötiedote
PRESSMEDDELANDE/LEHDISTÖTIEDOTE
Utvecklingen av bruken i Raseborg tryggas via avtal
I dag har Raseborgs stad och företagaren Olli Muurainen undertecknat köpebrevet om försäljningen av bruksbostäderna i Billnäs och Fiskars.
Närvarande vid själva underteckningstillfället var tf. stadsdirektören Thomas Flemmich och Ulf Heimberg som är stadsstyrelsens ordförande.
Det köpebrev som i dag undertecknats omfattar försäljningen av sammanlagt 105 bruksbostäder. Den slutliga köpesumman är fastställd till cirka 4,1 miljoner euro.
Försäljningen av aktierna i Fab Bruksbostäder stöder på många vis utvecklingen av bruken i Raseborg.
− Bolaget är inte ett optimalt bolag som kommunalt hyresboende då kostnaderna för underhållet av byggnaderna är höga, vilket har medfört höga hyreskostnader för hyresgästerna, konstaterar Thomas Flemmich.
På sikt medför försäljningen ökade skatteintäkter, ett livligare näringsliv och främjad turism.
Roald von Schoultz som är beredande tjänsteman anser att Fab Bruksbostäder nu får en ägare som har behövliga resurser för att administrera och underhålla bostäderna och byggnaderna.
− Det frigör det kapital som staden satsat i bolaget som kapitallån.
Samtidigt skapar detta möjligheter för att utveckla Billnäs bruk till ett internationellt konferenscentrum, säger von Schoultz.
Även stadsstyrelsens ordförande Ulf Heimberg ser positivt på att köpebrevet nu är undertecknat.
− Den samfundsskatt som kommer att betalas i och med att Olli Muurainen skriver sina bolag i staden kommer att vara bland de största i Raseborg, konstaterar Heimberg.
I stadens strategi ingår att Raseborg ska stöda bruken och att man vill se bruken som livskraftiga.
− Nu börjar det egentliga arbetet, tillägger Heimberg.
Genom villkoren i köpebrevet vill staden trygga de nuvarande hyresgästernas ställning. Omkring hälften av hyresbostäderna bör kvarstå som hyresbostäder i 10 år.
− Dessutom ger staden hyresgästerna en två års hyresgaranti och två av brukens tidigare arbetstagare hyresrätt på livstid till sina bruksbostäder, berättar von Schoultz.
Enligt Olli Muurainen är förverkligandet av detta köp ett viktigt steg för Billnäs brukets framtid. Det existerande historiska byggnadsbeståndet kan överleva till följande generation endast om man kan trygga arbete, arbetsplatser och ny näringsverksamhet.
− Köpprocessen har varit exceptionellt lång men det handlar om en större helhet där man har velat sköta processen med omsorg, konstaterar Olli Muurainen.
Tilläggsinformation ges av:
Ulf Heimberg, stadsstyrelsens ordförande, tfn 019 289 2009 Roald von Schoultz, energidirektör för Ekenäs Energi, tfn 019 289 2401 Olli Muurainen, företagare, tfn 050 555 1375
Ruukkien kehitys Raaseporissa taataan sopimuksella
Raaseporin kaupunki ja yrittäjä Olli Muurainen ovat tänään allekirjoittaneet kauppakirjan Billnäsin ja Fiskarsin ruukkiasunnoista.
Mukana allekirjoittamassa sopimusta olivat vs. kaupunginjohtaja Thomas Flemmich ja Ulf Heimberg, kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Tänään allekirjoitettu kauppa sisältää kaiken kaikkiaan 105 asuntoa.
Kauppasumma on suuruudeltaan noin 4,1 miljoona euroa.
Kiinteistö Oy Ruukkiasunnot -kiinteistöosakeyhtiön osakemyynti tukee monella tavalla Raaseporin ruukkien kehitystä.
− Yhtiö ei toimi optimaalisesti kunnallisena vuokrayhtiönä koska rakennusten ylläpitokustannukset ovat korkeat. Tämä taas on johtanut liian korkeisiin vuokriin, toteaa Thomas Flemmich.
Sopimus tuo pitemmällä tähtäimellä lisää verotuloja, elävöittää elinkeinoelämää ja edistää matkailua. Valmistelevana virkamiehenä toimineen Roald von Schoultzin mielestä Koy Ruukkiasunnot saa nyt omistajan, jolla on riittävät resurssit hallinnoida ja huoltaa asuntoja ja rakennuksia.
− Se vapauttaa kaupungin yhtiöön pääomalainana sijoittaman pääoman.
Samalla luodaan mahdollisuudet kehittää Fiskarsin Ruukkia kansainväliseksi konferenssikeskukseksi, von Schoultz sanoo.
Myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ulf Heimberg on tyytyväinen siitä, että kauppakirja nyt on allekirjoitettu.
− Olli Muuraisen yhtiöiden kotipaikan muuttuessa Raaseporiksi, tulee niiden maksama yhteisövero kuulumaan Raaseporin suurimpiin, Heimberg toteaa.
Kaupungin strategiassa sanotaan että Raasepori tukee ruukin toimintoja ja elinvoimaisuutta.
− Tästä alkaa nyt varsinainen työ, Heimberg lisää.
Kaupunki haluaa kauppakirjan ehtojen avulla turvata nykyisten vuokralaisten aseman. Vuokra-asunnoista noin puolet tulee säilyttää vuokra-asuntoina kymmenen vuoden ajan.
− Kaupunki antaa lisäksi vuokralaisille kahden vuoden vuokratakuun ja kahdelle ruukkien entiselle työntekijälle elinikäisen oikeuden ruukkiasuntoihinsa, von Schoultz kertoo.
Olli Muuraisen mukaan tämän kaupan toteutuminen on tärkeä askel Billnäsin ruukin tulevaisuudelle. Olemassa oleva historiallinen rakennuskanta voi säilyä tuleville sukupolvelle vain työn, työpaikkojen ja uuden liiketoiminnan turvin.
− Kaupantekoprosessi on ollut poikkeuksellisen pitkä mutta kyse on ollut laajasta kokonaisuudesta ja työ asiakirjojen parissa on haluttu tehdä huolella, Olli Muurainen toteaa.
Lisätietoja antavat:
Ulf Heimberg, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, puh 019 289 2009 Roald von Schoultz, Tammisaaren Energian toimitusjohtaja, puh 019 289
2401
Olli Muurainen, yrittäjä, puh 050 555 1375
Billnäsin ruukin kehittäminen takkuaa
Kuka omistaakaan kaupungin omaisuuden?
Etelä-Uusimaa
Kaupunginhallituksen jäsenten, Ulf Heimbergin ja Björn Siggbergin, julkisesti käymä sanakopu Koy Ruukkiasunnot -yhtiön kiinteistöjen myyntipäätöksestä on ollut mielenkiintoista luettavaa. Siggberg ei pitänyt tätä myyntipäätöstä hyvänä ja tuo mielipiteensä esille sekä EU:ssa että Västra Nylandissa. Heimberg Västra Nylandissa esittämässään vastineessaan on järkyttynyt koska Siggberg, myydyn Ruukkiasunnot Koy:n puheenjohtaja, on arvostellut omistajan tekemää myyntipäätöstä.
Hetkinen – omistajan tekemä päätös? Kunnan omaisuushan on viime kädessä kuntalaisten yhteisessä omistuksessa, ei kaupunginhallituksen tai virkamiesjohdon omistamaa!
Björn Siggberg on kuntalainen ja kuntalaisena hänellä on oikeus arvostella tehtyä päätöstä ilman että kaupunginhallituksen puheenjohtaja julkisesti moittii häntä. Jokaisella kuntalaisella, jonka mielestä 18.6.2012 tehty myyntipäätös ruukkiasunnoista on virheellinen, on oikeus tehdä oikaisuvaatimus.
Heimberg ei voi poistaa Siggbergin kuntalaisoikeuksia vetoamalla yksityisyrityksen hallinnon periaatteisiin. Kaupunginhallitus on tehnyt ruukkiasunnoista myyntipäätöksen mutta tämä päätös ei ole saanut laajaa kannatusta kuntalaisten eli omistajien piirissä. Itse asiassa vastustus on todella suurta ja on kummallista, että tästä huolimatta kaupunginhallitus ei halunnut käsitellä esim. asukasyhdistysten puheenjohtajien ehdotusta Koy Ruukkiasunnot omistuksen uudelleen järjestämiseksi.
Ovatko kaupunginhallituksella ja virkamiesjohdolla menneet puurot ja vellit sekaisin? On todella pelottavaa jos päättäjät ja virkamiesjohto ovat unohtaneet olevansa kuntalaisten edustajia. Toivottavasti kuntalaiset osaavat kiinnittää tällaisiin asioihin huomiota ja tehdä valistuneita valintoja syksyn kunnallisvaaleissa.
Ruukkiriita paljasti myös tarpeen äänestää
Etelä-Uusimaa
Mielipide
14.10.2012
Mikka Soivio
Raasepori pääsi vaihteeksi Helsingin Sanomien palstoille (HS 9.10.), mutta kenellekään tuskin tuli yllätyksenä, että teksti ei ole ollut kovin mairittelevaa luettavaa: esiin nousivat niin kaupungin huono hallintotapa kuin viestintäkulttuurikin ja hallinto-oikeuden professori Mäenpää näki tilanteessa suoranaista kunnallisen demokratian aliarvioimista – todeten, että vastaavassa tilanteessa on turha ihmetellä äänestysprosentin alhaisuutta.
Itse näkisin, että oli vain ajan kysymys, milloin mainitut ongelmat sekä kuntalaisia väheksyvä asenne tulisivat näin laajemminkin esiin. Ne kun eivät yksinkertaisesti kuulu 2000-luvun sivistysvaltioon, kuten allekirjoittanut on jo aiemminkin tuonut esiin. Nyt tätä hallintotapaa Raaseporissa ajaneet vastuuhenkilöt ovat aiheuttaneet kaupungillemme kenties korjaamatonta vahinkoa, kun tilanne on – kaikista heidän ”pidetään ongelmat sisäisinä” -pyrkimyksistään huolimatta – vihdoin noussut keskusteluun niin paikallislehdissä ja -radiossa, YLE Uusimaassa kuin HS:ssakin. Tosin, parempi kuitenkin näin.
Avoimuutta suoranaisesti karttava hallintotapa on – ikävä kyllä – ollut Raaseporin perustuskivissä jo sen syntymästä saakka, eikä siihen olla onnistuttu (haluttu / uskallettu?) puuttumaan ensimmäisen valtuustomme toimesta: kaupunginhallituksen ja -johtajan yhteisiin tekemisiin tai asioiden käsittämättömään valmisteluun ei olla puututtu juuri lainkaan. Tämä tilanne vaatii kuitenkin muutoksia ja tarvitsemme valtuustoon ihmisiä, jotka uskaltavat puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja jotka varmistavat (jos suinkin mahdollista), että uusi valtuusto ei jää samaan onnettomaan alisteiseen asemaan, kuin missä se nyt on enemmän tai vähemmän ollut.
Jotta Raasepori tästä suosta nousee, tulisi meidän nyt vaaleissa varmistaa, ettei kaupunginhallitus jatkossa enää istu nykyisessä kokoonpanossaan ja että valtuustosta löytyy oikeat henkilöt perehtymään asioihin ja kantamaan vastuunsa kaupungin päätöksentekoprosesseista. Tämä vaatinee myös nyt kunnassamme vallalla olleen kaksipuoluejärjestelmän (RKP / SDP) murtamista.
Mäenpään mainitsema äänestysaktiivisuus on kuitenkin osittain myös asian ydin: jos äänestysprosentti pysyy alhaisena, on suurempi todennäköisyys, että sama meno jatkuu tulevaisuudessakin – mikä lienee myös nykyisen johdon oma toive. Äänestämättä jättäminen kun tukee nykytilanteessa niitä henkilöitä ja puolueita, jotka omalta osaltaan ovat tämän tilanteen mahdollistaneet, sillä valtuuston valtasuhteet muuttuvat vain kuntalaisten äänillä. Huomautettakoon vielä, että nykyinen vallanjako ei ole johtanut alueellamme minkäänlaiseen kehitykseen tai elinvoiman kasvuun, kuntalaisten tasapuolisesta kohtelusta puhumattakaan. Lienee perusteltua myös kysyä, onko koko alueen kehittäminen ollut nykyhallinnon todellisia tavoitteita lainkaan?
FM, kuntavaaliehdokas
Kokoomus