Millaisia paikkoja sodassa tuhoutuneet ukrainalaiskaupungit ovat olleet? Suomalaiset ovat seuranneet Maxim Fedorovin Kiovasta lähettämiä raportteja keväästä 2022 lähtien. Ohjelmatuottaja: Docendo.
Maxim Fedorov, Sodan näyttämöt, Docendo 2024.
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 5.10.2024. Äänitekniikka ja taltiointi Rajupaja Oy.
Podcast: Play in new window
Silmät avaava tietokirjamenestys Rakkaat eläimet, joita syömme jokaiselle, joka pohtii ruokansa alkuperää ja median vaikutusta mielipiteisiimme. Ohjelmatuottaja: Into Kustannus
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 6.10.2024. Äänitekniikka ja taltiointi Rajupaja Oy.
Podcast: Play in new window
.
Piispa Mari Leppänen ja kirjailija Sirpa Kähkönen keskustelevat ylisukupolvisuudesta, elämän taakoista ja perinnöksi saadusta hyvästä. Haastattelijana Heikki Nenonen.
Ohjelmatuottaja: Arkkihiippakunnan kirjamessutyöryhmä
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 5.10.2024. Äänitekniikka ja taltiointi Rajupaja Oy.
Podcast: Play in new window
Muusikko, laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä Olavi Uusivirta ja kirjailija, kääntäjä ja kustantaja Antti Nylén keskustelevat rakkaudestaan kirjoihin. Keskustelu polveilee humoristisella otteella lapsuuden kirjahyllyistä antikvariaattien unohdettuihin klassikoihin, Anton Tšehovista Oscar Wildeen.
Ohjelmatuottaja: Turun Kirjamessut
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 5.10.2024. Äänitekniikka ja taltiointi Rajupaja Oy.
Podcast: Play in new window
Sotatieteiden dosentti ja kriisinhallintaveteraani Ilmari Käihkön Sotilaan päiväkirja (Gaudeamus, 2024) herätti keskustelua rauhanturvaajan ja suomalaisen sotilaan etiikasta. Filosofian tohtori ja historiantutkija Oula Silvennoinen työskentelee Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan, tutkijoiden ja asiantuntijatehtävissä toimivien sananvapautta käsittelevässä hankkeessa. Saako tutkija puhua kaikesta?
Ohjelmatuottaja: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 6.10.2024. Äänitekniikka ja taltiointi Rajupaja Oy.
Podcast: Play in new window
Kuvataiteilija ja kirjailija Riina Tanskanen, kansalaisaktivisti ja kirjailija Risto Isomäki, filosofi ja kirjailija Aleksanteri Kovalainen ja filosofi Teppo Eskelinen (pj.) pohtivat suuressa paneelissa suuria asioita. Miksi niinkin älykäs eläin kuin ihminen – jolla sinänsä on tietoa siitä, miten yhteiskunta kannattaisi järjestää – ei onnistu luomaan kestävää yhteiskuntaa? Voisiko asia muuttua tulevaisuudessa? Paneelikeskustelussa paneudutaan ihmiselon suuriin teemoihin (demokratia, kapitalismi, ääriliikkeet ja kansalaisaktivismi) panelistien kirjallisen tuotannon kautta. Keskustelun keskiössä ovat Eskelisen Demokratia utopiana ja sen vastavoimat (2019, Vastapaino), Tanskasen ja Sami Kuopan Kapitalismin suuri illuusio (2023, Into), Kovalaisen Kansallinen hätätila (tulossa 2024, Teos) ja Kansallinen herätys (2018, Teos) ja Isomäen Maailmanparantajan muistelmat (2023, Into).
Ohjelma taltioitiin Tampereella 7.9.2024, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Äly”.
Podcast: Play in new window
ONKO TEKOÄLYLLÄ YHTEISKUNTALUOKKAA?
Oikeus käyttää tai olla käyttämättä tekoälyä kietoutuu muiden kysymysten lisäksi myös luokkakysymykseen. Millaista yhteiskunnallista eriarvoisuutta tieteiskirjallisuudessa on spekuloitu tekoälyjen kehityksestä johtuen? Keskustelijoina tietämistä, tekoälyä ja eriarvoistumista tuotannossaan käsittelevät tieteiskirjailijat Satu Piispa-Hakala (Debytantti 2024), Taru Kumara-Moisio (Taivaanjuuret 2022, Atrain & Nord, Ihmisversoja 2019, Atrain & Nord) ja Reetta Vuokko-Syrjänen (Mahdottomien kukkien puutarha 2023, Syntykeho 2022). (Järjestäjä Osuuskumma).
Ohjelma taltioitiin Tampereella 7.9.2024 , jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Äly”.
Podcast: Play in new window
TEKIJÄ JA ÄLYKÄS KONE – TEKOÄLY TAITEELLISEN TYÖN TUKENA JA HAASTEENA
Tekoäly kiehtoo ja pelottaa. Miten tekoäly muuttaa kirjailijoiden ja muiden luovan työn ammattilaisten työtä ja tulonmuodostusta? Korvaako kone ihmisen? Vai mahdollistaako se taiteen kohoamisen yhä korkeampiin sfääreihin? Keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, sarjakuvataiteilija Tommi Musturi, kuvataiteilija Jussi Lahtinen sekä kirjallisuudentutkija ja kirjailija Juha Raipola (pj.). Kaksi jälkimmäistä ovat hyödyntäneet työssään tekoälyä.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 7.9.2024, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Äly”.
Podcast: Play in new window
Ensimmäistä kertaa Suomessa esiintyvä Stephen James Smith on Dublinissa asuva irlantilainen runoilija, esiintyjä, näytelmäkirjailija ja sanataidekouluttaja. Hänen pitkään jatkunut työnsä on keskeisellä tavalla vaikuttanut Irlannin elinvoimaisen spoken word -kulttuurin nousuun, ja hänen runovideonsa ovat tavoittaneet miljoonia katsojia. Smithille on kertynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana yli tuhat esiintymistä ympäri maailmaa. Hänen keikkapaikkoinaan ovat olleet niin Radio City Music Hall New Yorkissa kuin Glastonburyn musiikkifestivaalikin. Kiertueillaan Smith on jakanut esiintymislavan muun muassa Patti Smithin ja Shane MacGowanin kanssa. Hänen runouttaan on käännetty kahdeksalle kielelle ja hänet on palkittu työstään lukuisilla palkinnoilla. Stephen James Smithiä on myös kutsuttu Dublinin epäviralliseksi nimikkorunoilijaksi. Kotikaupunki ja sen elämänmeno ovatkin hänen runoudelleen tärkeä inspiraation lähde. Smithin runoutta on ilmestynyt lukuisissa julkaisuissa ja hänellä on takanaan myös useita levyjulkaisuja. Hänen ensimmäinen See No Evil -runoalbuminsa ilmestyi vuonna 2022. Juontajana Päivi Haanpää.
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Podcast: Play in new window
Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen – globaali tavoite, paikalliset ratkaisut
Förstärkning av naturens mångfald – globalt mål, lokala lösningar
Karjaalla Tryckeri Teaternin tiloissa vietettiin 19.9.2024 kaksikielistä luonnon monimuotoisuuden iltaa. Tilaisuus keräsi runsaan yleisön, mukana paljon nuoria. Niitä varten, jotka eivät päässeet paikalle, Tryckeri Teatern äänitti tilaisuuden Radiofiskarsille.
Tilaisuuden järjestivät Raaseporin kaupunki sekä Helmi-elinympäristöohjelman rahoittama ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin koordinoima Länsi-Uudenmaan luontohelmet hanke.
Den 19 september 2024 hölls ett tvåspråkigt evenemang om biologisk mångfald i Karis på Tryckeri Teatern. Evenemanget samlade en stor publik, med många unga. För de som inte kunde närvara spelade Tryckeri Teatern in evenemanget för Radiofiskars.
Evenmanget var organiserat av Raseborgs stad och projektet Västra Nylands naturpärlor, finansierat av livsmiljöprogrammet Helmi och koordinerat av Nylands distrikt vid Finlands naturskyddsförbund.
* * *
Maria M. Eriksson, ympäristöpäällikkö, Raaseporin kaupunki, miljöchef, Raseborgs stad.
Ursula Immonen toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, verksamhetsledare, Nylands distrikt vid Finlands naturskyddsförbund
Aapo Ahola, erikoissuunnittelija, specialplanerare SYKE
Tommi Hautala, ylitarkastaja, Uudenmaan ELY-keskus, överinspektör, NTM-centralen i Nyland
Kaisa Kauranen, koordinaattori, Länsi-Uudenmaan luontohelmet -hanke, koordinator, Projektet Västra Nylands naturpärlor
Anita Storm, projektledare, projektinjohtaja,Yrkeshögskolan Novia.
Juha Laiho, miljöinspektör, ympäristötarkastaja & Maria Eriksson, parkchef, puistopäällikkö, Raseborgs stad, Raaseporin kaupunki
Tilaisuuden juontajana toimi Raaseporin ympäristö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja Mikael Borgman. Som moderator för tillfället fungerade Raseborgs miljö- och byggnadsnämndens ordförande Mikael Borgman.
Podcast: Play in new window
Radiofiskars tapasi kansalaisaktivisti ja sosiologi Marko Ulvilan kotonaan Annikin puutalokorttelissa Tampereella. Hän on ollut perustamassa Suomen Maan ystäviä ja toiminut kuusi vuotta kansainvälisiä yhteyksiä koordinoivan Siemenpuu-säätiön puheenjohtajana. Lisäksi puhutaan hänen ja Jarna Pasasen teoksesta Vihreä uusjako (Like 2010), jossa he kartoittavat vaihtoehtoja fossiilikapitalismille. – J. K. Ihalainen
Podcast: Play in new window
Keraamikko Nanna Bayer pakkasi 13 vuotta sitten omaisuutensa ja ponkaisi Fiskarin ruukista maapallon toiselle puolelle. Kuluneina vuosina hän on Tasmaniassa ja Australiassa saavuttanut aseman taiteilijana, jota seurataan ja jonka teoksia tilataan niin koteihin, julkisiin tiloihin kuin maailman kiinnostavimmaksi taidemuseoksi (New York Times) tituleeratun Museum of Old and New Art eli MONAn kokoelmiin.
Mutta nyt kuultava ohjelma vain sivuaa näitä juttuja, sillä Nanna Bayer on myös suomalaisen kulttuurin lähettiläs, jonka viimeisin tavoite on juurruttaa sauna uudenlaiseen maaperään. Tätä työtä varten hän opiskeli muun muassa perinnesaunahoitajaksi. Suomessa, totta kai.
Mitä Nanna Bayer saunoista ja saunomisesta opettaa? Mitä hän itse on tämän prosessin aikana oppinut? Kuulemme myös hänen muista tavoistaan tehdä suomalaisuutta tunnetuksi. Entä mistä vihta rakentuu, kun ei ole koivuja?
Ohjelman lopussa verrataan keraamikkona olemista Suomessa ja Tasmaniassa. – Suvi Heino
Podcast: Play in new window
Vuoden ensimmäisessä espanjansiruetana-ohjelmassa yritetään löytää uusia oivalluksia ja tapoja vieraslajien torjuntaan. Keskustelijoina ovat Luonnon monimuotoisuutta edistävän Ruukin LUMO-hankkeen vetäjä Anna Kamara sekä etanoiden kerääjistä Hanna Rinne ja Suvi Heino. Keskustelussa on huomioitu myös Raaseporin kaupungin puisto-osaston puutarhuri Tanja Liljeqvistin kommentteja. Ohjelman lopuksi Lasse Minkkinen kertoo tarinan.
Aiheina ovat muun muassa espanjansiruetanan levinneisyys Raaseporissa ja tähänastisen torjuntatyön saavutukset. Joko talkooväsymys vaivaa kerääjiä? Saako torjunta-ainetta käyttää, entä onko etanoilla luontaisia vihollisia?
Iso aihe Fiskarsin ruukissa on Ruukin LUMO -hankkeen päättyminen tänä vuonna. Miten tästä eteenpäin?
Kuulijapalaute: ”Toisin kuin useassa ohjeessa mainitaan kalkki ei estä etanoiden etenemistä. Kalkki liukenee maahan ja parantaa nilviäisten oloja. Sama koskee tuhkan ja hiekkavanan levittämistä.” Lähde biologi Leena Luoto.
Podcast: Play in new window
Ranja Omena on helsinkiläinen runoilija, esiintyjä ja aktivisti. Hänen runoudessaan pyörivät niin yhteiskunnalliset teemat kuin päiväkirjamaiset lauseet, jotka kietoutuvat toisiinsa odottamattomilla tavoilla. Ranja Omena kirjoittaa ystävistään ja valkoviinistä, maailmantuskasta ja siitä, millaista oli kantaa raivoavan feministin titteliä yläasteella, siitä miksi sitä täytyy kantaa edelleen. Hän on solidaarinen ja herkkä taiteilija, joka herkistyy omille runoilleen ja kaataa kahvit hameensa helmalle ainakin kerran viikossa. Vakuuttavana spoken word -esiintyjänä tunnettu Ranja Omena on käyttänyt runoutensa kanavana myös TikTokia, missä hänen julkaisunsa ovat keränneet satojatuhansia katselukertoja. Juontajana Päivi Haanpää.
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Podcast: Play in new window
Risto Ahti on nykyisin pääkaupunkiseudulla asuva runoilija, kirjailija ja runouden opettaja. Häntä voi hyvällä syyllä pitää yhtenä Suomen nykyrunouden klassikkonimistä. Hänen runouttaan on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle. Vuonna 1967 esikoiskokoelmansa julkaisseen Ahdin laaja tuotanto käsittää lähes kolmekymmentä runokokoelmaa, proosateoksia, esseitä, kritiikkejä ja suomennoksia. Hänen useita vuosia jatkuneita luovan kirjoittamisen kurssejaan Oriveden opistossa on sanottu lyriikan korkeakouluksi, ja jossain vaiheessa lähes kaikki maamme esikoisrunoilijat olivat olleet hänen opissaan. Ahdille on myönnetty työstään useita tunnustuksia kuten Eino Leinon palkinto, Runeberg-palkinto, Pro Finlandia -mitali sekä taiteilijaprofessuuri. Juontajana Päivi Haanpää.
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
”KOOTUT RUNOT I–IV” sisältää Risto Ahdin koko runotuotannon. (Palladium Kirjat, 2023)
Podcast: Play in new window
Rosanna Fellman on Pietarsaaresta kotoisin oleva ja Helsingissä asuva runoilija ja suomenruotsalainen kulttuurivaikuttaja. Hänen esikoisteoksensa Strömsöborna ilmestyi vuonna 2019 ja kaksikielinen toinen kokoelma Republikens president – Tasavallan presidentti vuonna 2022. Hänen kolmas runokokoelmansa Det Jakobstad ingen vill ha ilmestyy elokuussa. Fellman aloitti esiintymisen lavarunoilijana kymmenen vuotta sitten ja viitisen vuotta sitten ruotsia äidinkielenään puhuva Fellman esiintyi runoilijana ensimmäistä kertaa suomeksi. Hänen suomenkielinen runotyylinsä on absurdi, anarkistinen ja täynnä hurristereotypioita haastavaa mustaa huumoria. Autismidiagnoosin saaneena hän on myös toiminut vammaisaktivistina aiheeseen liittyen. Fellman on lisäksi aktiivinen podcastien toimittaja sekä kolumnisti suomenruotsalaisessa mediassa. Juontajana Päivi Haanpää.
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Podcast: Play in new window
Abdulla Pashew on aikamme merkittävin kurdinkielinen nykyrunoilija. Vuonna 1946 Erbilin kurdialueella Irakissa syntynyt Pashew julkaisi ensimmäiset runonsa vuonna 1963 ja hänen ensimmäinen runokokoelmansa ilmestyi vuonna 1967. Hän on julkaissut kaikkiaan kymmenen runoteosta, joista viimeisin ilmestyi vuonna 2019. Pashewin valitut teokset 50 vuoden ajalta, lähes 400 sivuinen Dictionary of Midnight, ilmestyi englanniksi vuonna 2018, ja hänen kurdinkielisten koottujen teostensa kolme osaa viime vuonna. Hänen runouttaan on käännetty myös muun muassa ruotsiksi, saksaksi, italiaksi, kreikaksi, ranskaksi, arabiaksi, persiaksi ja venäjäksi. Kielitieteilijä ja yliopiston professorinakin toiminut Pashew on myös kääntänyt alkukielestä kurdiksi maailmankirjallisuutta, kuten Walt Whitmania ja Aleksandr Puškinia. Pashewin runoudessa elävät rinnakkain niin Kurdistanin itsenäisyyskamppailun vaiheet ja kysymykset kuin henkilökohtainen rakkausrunouskin. Aina kurdialueilla vieraillessaan väkevänä esiintyjänä tunnetun Pashewin runoesitykset keräävät valtavia tuhansien ihmisten yleisöjä. Vain aniharvat suomalaiset ovat näihin päiviin asti tienneet, että kurdinkielisen maailman merkkihenkilöihin lukeutuva Abdulla Pashew on asunut maassamme vuodesta 1995 lähtien. Hän esiintyy ensi kertaa julkisesti suomalaisyleisölle Annikin Runofestivaaleilla. Pashewin esittämät kurdinkieliset runot lukee suomeksi yleisölle niiden suomentaja Minna Torppa. Suomennokset julkaisee myöhemmin tänä vuonna Palladium Kirjat.
Abdulla Pashewin esittely ohjelman alussa Goran Kurdo. Festivaalin juontajana toimii Päivi Haanpää.
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Podcast: Play in new window
Piki Rantanen on Tampereella asuva taiteen monityöläinen, joka tunnetaan parhaiten lavarunoudestaan ja ihmisoikeusaktivismistaan. Vuodesta 2018 lähtien hänen ääntään on kuultu runomuodossa niin kahviloissa, katujen mielenosoituksissa, klubeilla, festivaalien lavoilla kuin sosiaalisessa mediassakin. Korona-aikana Rantanen ei työntänyt runojaan pöytälaatikkoon, vaan ryhtyi välittämään niitä livenä Instagramissa. Runot lähtivät elämään somessa omaa elämäänsä, ja ne ovatkin keränneet satojatuhansia näyttökertoja. Rantasen työn onkin sanottu kohottaneen esittävän runouden asemaa etenkin nuorten keskuudessa. Hän kantaa somerunoilijan viittaansa ylpeydellä. Teemoina Rantasen runoissa toistuvat yhteiskunnan kipukohdat, mutta myös repivä rakkaus, toivo ja elämisen riemu. Rantasen tekstejä on kiitelty suoruudesta ja avoimuudesta, mutta myös terävästi sivaltavasta satiirista ja osuvasta epätasa-arvon näkyväksi tekemisestä. Hänet on palkittu työstään muun muassa vuoden Queer-aktivistina ja vuonna 2023 hänet valittiin vuoden Queer-taiteilijaksi. Juontajana Päivi Haanpää.
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Podcast: Play in new window
Aulikki Oksanen on Helsingissä asuva kirjallisuuden moniosaaja ja harvinaisen monipuolisen uran eri taiteenlajien parissa tehnyt taiteilija. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu runoja, romaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä, lastenkirjoja, sarjakuvaa sekä useita klassikoiksi nousseita laulutekstejä. Tämän lisäksi hän on toiminut laulajana, näyttelijänä ja kuvataiteilijana. Lukuisia kertoja elämäntyöstään palkittu Oksanen antoi äänen ja kasvot 60-luvun kulttuuriradikalismille elokuvarooleillaan, ikivihreiksi nousseilla laulutulkinnoillaan sekä lauluteksteillään. Oksasen kynästä ovat lähtöisin muun muassa sanoitukset lauluihin Sinua sinua rakastan ja Kuka kertoisi minulle. Aulikki Oksasesta ilmestyy syksyllä 2024 elämänkertateos Hyppy syreenien tuleen (WSOY) ja myös sen tekijä Helena Ruuska pääsee ääneen Oksasen esiintymisen yhteydessä. Ohjelmassa kuullaan kaksi otetta Oksasen sanoittamista klassikkolauluista, esittäjänä laulaja-lauluntekijä Kielo Kärkkäinen – ja tietysti Aulikki Oksanen lukee omia runojaan. Annikin Runofestivaalin juontajana on Päivi Haanpää.
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Podcast: Play in new window