KALASTUSVÄLINE VOI PÄÄTYÄ HANKALAKSI ROSKAKSI LUONTOON

Kalastusvälineet voivat päätyä erittäin haitalliseksi roskaksi vesistöihin sekä rannoille. Sotkuun menneen siiman, vanhan kalaverkon, pohjaan jääneen koukun tai rannalla lojuvan katiskan uhreiksi voivat joutua kalojen ohella monenlaiset linnut ja nisäkkäät. Hylätyt välineet voivat jatkaa eläinten satuttamista ja pyydystämistä luonnossa vuosikymmeniä.
Erityisen pitkäikäisiä loukkuja ovat muovista valmistetut siimat ja verkot. Jos materiaali on vähänkin veden pinnan alapuolella ja näin suojassa uv-säteilyltä, hajoaminen voi olla todella hidasta. Nykyiset siimat ovat samalla erittäin vahvoja. Esimerkiksi kiinni jäänyt lintu ei pääse omin avuin millään irti verkosta tai siimavyyhdistä.
Vaikka tahallinen roskaaminen on onneksi vähentynyt, välineitä karkaa edelleen omille teilleen. Kalastuksenvalvoja Seppo Siltala kehottaakin kaikkia luonnossa liikkujia keräämään rannoilla ajelehtivat hylätyt kalastusvälineet. Kansalaisten oma aktiivisuus on tarpeen koska viranomaisia on vaikea saada tämäntapaisiin ”talkoisiin” .
Ennenkaikkea jokaisen on syytä huolehtia ainakin siitä, ettei itse pahenna tilannetta. Ainakaan tahallaan. Toimittaja Heikki Jaakkola

Helmi: Pate ja savannien sankarit

Mitä vain voi tapahtua! Sen huomaavat Pate, Senja ja Paten fiksu Totti-koira, kun he aivan tavallisena arkiaamuna astahtavat kuumailmapallon kyytiin. He ovat menossa kouluun, mutta päätyvät paljon kauemmas – Afrikkaan. Siellä kolmikko kohtaa käärmeitä ja salametsästäjiä, mutta onnistuvat myös villieläinten pelastustehtävässä.

Helmi esittelee Timo Parvelan kirjoittaman ja  Pasi Pitkäsen kuvittaman kirjan Pate ja savannien sankarit, Tammi, 2020

Lydia: Kaikki on mahdollista

Tubettajasiskokset Elina ja Sofia sen tietävät: Kaikki on mahdollista! Sen he kertovat myös Lydian valitsemassa kirjassa, joka on täynnä vinkkejä rohkeuteen, positiivisuuteen, tavoitteiden saavuttamiseen ja itsensä kehittämiseen. Mukana on myös paljon hauskaa täytettävää sekä inspiroivaa puuhaa.

Elina, Sofia: Kaikki on mahdollista! Tammi, 2020.

Hilda: Housuvaaran uimahalli

Hildan kirjavalinta on vesihirmuille tarkoitettu Housuvaaran uimahalli. Kirjan juoni etenee samalla kun kirjan päähenkilöt tutkivat uimiseen liittyviä asioita. Sinnikäs Tilda keksii idean uimahallin saamiseksi Housuvaaraan. Pikkuveli Matti lupautuu uimaopettajaksi – joskin uimataito on hänellä vielä hakusessa.
Housuvaaran uimahalli kertoo kaiken, mitä pienten ja vähän isompien vesihirmujen pitää tietää uimaan oppimisesta, uimahalleista, vesipuistoista ja vesileikeistä. Kirjasta löytyy runsaasti kiinnostavaa tietoa ja kekseliästä kuvitusta.

Vuokko Hurme: Housuvaaran uimahalli – tietoa vesihirmuille, Into, 2020.

Victoria: Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen

Kun Heinähattu aloittaa koulun, on Vilttitossusta tylsää jäädä aamulla kotiin ilman leikkikaveria. Ratkaisuksi hän keksii lähteä itsekin kouluun, mutta mitä siitä seuraakaan? Victorian mielestä kirja on niin mukava ja jännittävä, että sitä voi suositelle jokaiselle.

Sinikka Nopola, Tiina Nopola: Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen. Tammi, 2020.

Lydia: Luova kirjani

Piirtämistä harrastavan Lydian kirjavalinta keskittyy taiteeseen ja piirtämisen harjoitteluun. Kirja opettaa, kuinka piirretään silmät, suu ja nenä ja lopulta ilmeikkäät kasvot. Käytännön ohjeiden lisäksi kirja on täynnä väritettävää ja hauskoja piirustustehtäviä.

Nelli Orell: Luova kirjani, Otava, 2020.

Fiskarsin lähihistoria: Maritta Vihanto

Fiskarsin lähihistoria -sarja piipahti Pyynikillä tapaamassa 1970-luvulla ruukista Tampereelle muuttanutta Maritta Vihantoa, os. Eronen.
Maritan isä toimi karjanhoitajana aikana, jolloin lehmiä oli navetassa pitkälti yli sata. Navettarakennus on edelleen Isidorintiellä, mutta mistä mahtoi löytyä kesänavetta? Perheen äiti toimi Konsumissa myyjänä ja hoiti sivutyönään Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemaa. Mitä tähän työhön kuului?

Minkälaiselta kuusivuotiaasta tytöstä tuntui, kun hän ummikkona aloitti ruotsinkielisen päiväkerhon? Miksi uimataitoisetkin lapset osallistuivat uimakouluun? Muutakin ohjelmaa lapsilla oli paljon, muun muassa pari kertaa vuodessa Lukaalilla järjestettävät juhlat.

Miltä ruukin muuttunut ympäristö näyttää, kun sitä vertaa lapsuus- ja nuoruusvuosiin? Mikä tuntuu hyvältä? Mikä tapahtuma parin vuoden takaa sai mielen hämmästyksen valtaan? Suvi Heino

Andeilta Runosaareen – J. K. Ihalainen ja Katariina Vuorinen

Runoilija Katariina Vuorinen kertoo, miten hän pitkään nomadielämää eläneenä löysi lossimatkojen takaa paikan, jossa yhteys luontoon, ihmisiin ja kieleen ovat kohdillaan. Sinne hän yhdessä Inkeri Aulan kanssa perusti Runosaari-tapahtuman, jonka järjestämiseen osallistui koko yhteisö.

Katariina Vuorisen runoudessa on paljon eteläamerikkalaisuutta. Viimeisin matka Chileen talvella 2020 alkoi hyvin. Esiinnyttyään Pablo Nerudan talossa La Sebastianassa hän lähti Andien juurille telttailemaan muutamaksi viikoksi.

Samoihin aikoihin maailmalta kantautui epidemiasta kertovia uutisia. Ne tavoittivat myös Vuorisen. Argentiinan ja sen jälkeen Chilen rajat suljettiin ja parin viikon telttailu venyi kuukausiksi. Syksyn syvetessä kesävarusteissa alkoi olla paikattavaa.

Telttaillessa ei ollut sähköä, puhelin piti käydä lataamassa lähistöllä, mutta sitäkään ei kehdannut tehdä päivittäin. Se merkitsi paluuta käsin kirjoittamiseen. Toinen tapa oli sanella tekstiä puhelimeen. Kirjoitusta tuli runsaasti. Osan runoista hän esitti Runosaaren festivaaleilla heinäkuussa 2021. Haastattelija J. K. Ihalainen

Runonlausuntaa ratsailla.

Katariina Vuorinen on runoilija, joogi, tantrika ja löytöretkeilijä, joka on julkaissut neljä runokokoelmaa ja muita tekstejä. Hän on elänyt nomadina ympäri maailmaa, ja kirjoittanut ja esiintynyt viime vuosina erityisesti Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2018 hän löysi maagisen saarensa Velkuanmaasta, ja tiesi heti paikan kutsuvan runofestivaalia saaristoon. Nyt tämä unelma toteutuu Runosaaressa.

 Runoilija ja kustantaja J. K. Ihalainen osallistui Runosaari -runotapahtumaan Livonsaaressa 23.-24. heinäkuuta. Festivaalin aikana hän haastatteli kolmea mukana ollutta runoilijaa, Raisa Marjamäkeä, Juha Kulmalaa sekä Katariina Vuorista.   

Fiskarsin lähihistoria: Ingmar Lindberg

1990-luvun lopussa Esko Brotherus esitti Fiskars-yhtiön silloiselle varatoimitusjohtaja ja kiinteistöjohtaja Ingmar ”Inko” Lindbergille idean asukkaiden yhteisestä saunasta. Tästä lähti monivuotinen hanke, jonka etenemisestä Kaiken se kestää – Fiskars Kyläseuran historiaa -kirja kertoo seikkaperäisesti.

Vuonna 2019 taltioidussa haastattelussa Lindberg kertaa Kieloniemen saunan alkuvaiheita omasta näkökulmastaan. Miksi hän koki hankkeen niin mielekkäänä, että lupasi yhtiön tulevan vastaan sekä tontilla että rakennushirsillä – joita tarvittiin kaksi erää?

Miten mittava saunahanke vertautuu ruukin muihin pääosin talkoilla toteutettaviin hankkeisiin? Missä sijaitsee ruukin uurnalehto? Miten yhteisölliset hankkeet saadaan toimimaan, mitä riskejä niissä on? Minkälainen on hyvä johtaja? Riittääkö siihen kova halu?

(Haastattelun alussa viitattu kirja on Esko Brotheruksen Aikakone). Suvi Heino