Siirin valintana on kulttimaineeseen nousseiden Soturikissojen tekijältä kirjan, jossa Uljasmaan hauras tasapaino on vaakalaudalla. Pahuus nostaa rumaa päätään ja tasankojen eläimiä johtaa murhaaja. Löytävätkö Taivas-norsu, Oka-paviaani ja Peloton-leijona yhdessä keinon, jolla hirveä johtaja selätetään?
Erin Hunter: Uljas maa – Veren ja luun voima, 309 s. WSOY, 2021
Podcast: Play in new window | Download
Jimin kirjavalinnassa pohditaan suuria kysymyksiä. Miltä avaruus haisee? Voiko ihmisestä tulla kuolematon? Kiehtovien kysymysten joukossa pohditaan myös, onko tarunhohtoinen Atlantis totta vai tarua? Voiko mammutin kloonata takaisin eläväksi? Ja monia muita maailman ja maailmankaikkeuden mysteereitä, joihin tubettaja ZoneVD eli Joona Leppälä pyrkii etsimään vastauksia.
Joona Leppälä: ZoneVD kiehtovan tiedon jäljillä, 156 s. Tammi, 2021
Podcast: Play in new window | Download
Ei ole helppoa olla Nikki Maxwell! 8. luokan alkaessa Nikki muuttaa isän työn perässä uuteen kouluun ja joutuu aloittamaan kaiken alusta. Tilannetta eivät helpota ärsyttävä pikkusisko ja vanhemmat, jotka eivät millään tunnu tajuvan, mitä 14-vuotias tarvitsee selvitäkseen arjesta uudessa ympäristössä. Nikki päättää osallistua koulun taidekilpailuun, mutta kaikki ei etene suunnitelmien mukaan.
Adan kirjana on: Rachel Renée Russell: Nolo elämäni: Olisinpa suosittu, 283 s. WSOY, 2020
Podcast: Play in new window | Download
Antskogin aluetoimituksessa Ulla Korhonen haastattelee koko aikuisikänsä Antskogissa asunutta Aira Fagerrothia. Pomolan terassilla mietitään maatalouspitäjä Karjalohjan ja tehdasympäristön välisiä eroja ja vaikutuksia arkielämään.
Lapsuudenkoti Karjalohjalla sijaitsi kirkonkylän ulkopuolella omavaraisella maatilalla, missä äiti hoiti kodin ja askareet jopa niin, että nuorena aikuisena oman perheen perustaneen Airan piti opetella ruuanlaitto ja monet muut huushollipuuhat välillä kantapään kautta.
Turvallista lapsuutta ja nuoruutta värittivät satunnaiset kylien väliset nujakat, joista selvittiin ilman sanottavia seurauksia. Oli myös huvituksia, esimerkiksi tunnettu Åke Blomqvist saapui opettamaan nuorille tanssia. Joukossa oli muutama muita nuorempi osallistuja, joilta kylän pappi myöhemmin epäsi pääsyn rippikouluun. Heidän piti opetella Katekismuksen ja muut opit muissa kylissä.
Antskogissa Airan ja hänen miehensä ensimmäinen asunto oli puuliiteri. Sittemmin koti löytyi Paratiisista, jonka jälkeen oli vielä yksi asunto ennen pysyvää kotia, Pomolaa, jossa Aira tänäkin päivänä asuu.
Paljon muistoja ja tapahtumia mahtuu matkaan, samoin nykyisen ja menneen ajan huomioita. Ennen ei kylämaisemaan kuulunut risukkoja, toisaalta joki toimi pitkään kaatopaikkana, kunnes sellaiselle tuli täysi stoppi. Erikoiselta tuntuu saunomisen yhteydessä muisto, ettei edes kesällä saanut löylyistä pulahtaa uimaan, vaan kun oltiin saunassa niin oltiin saunassa. Säännön noudattamisesta vastasi itse saunamajuri.
Tehdasympäristössä talot on rakennettu tiiviisti, eikä sanottavia puutarha-alueita jää pihoille. Tämän vuoksi Pannuhuoneen takana oli kasvimaat, siirtolapuutarha, missä hankittiin lisäsärvintä pöytään.
Haastattelun ensimmäisen osan lopuksi Aira Fagerroth pohtii, miltä elämä Antskogissa nyt näyttää ja minne se on menossa. Toisessa osassa perehdytään muistoihin tarkemmin, syvennetään ja laajennetaan asioiden syitä ja seurauksia.
Podcast: Play in new window | Download
Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen käytännössä:
Vieraslajit ja kiinteistön omistajan vastuu
Vieraslajit vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen valtaamalla alaa paikallisilta luonnonvaraisilta lajeilta. Raaseporin kaupungin vieraslajistrategia julkaistaan keväällä 2022, jossa toiminta linjataan kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta.
Kansallinen vieraslajilaki tuli voimaan vuonna 2016 (1709/2015). Lain mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi, jos haitallisen vieraslajin esiintymästä tai sen leviämisestä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle taikka vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.
Toimenpiteiden kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon haitallisen vieraslajin hävittämiseen tai leviämisen rajoittamiseen käytettävissä olevat tavanomaiset keinot, toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset sekä toimenpiteillä saavutettavissa oleva hyöty suhteessa kustannuksiin.
”Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on siis ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt.”
Esimerkiksi komealupiinin luontainen levinneisyysalue sijaitsee Läntisessä Pohjois-Amerikassa ja se tuotiin Eurooppaan koriste- ja rehukasviksi vuonna 1826.
EU:n vieraslajiasetus (1143/2014) haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta tuli voimaan 1.1.2015. Kansallinen vieraslajilaki (1709/2015) tuli voimaan 1.1.2016 ja uudistettu valtioneuvoston vieraslajiasetus (704/2019) 1.6.2019.
Lähteet: vieraslajit.fi ja Finlex.fi
Kaisa Ruohorannan haastateltavana on luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorinen Uudenmaan ELY-keskuksesta. Ohjelma on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin yhteistuotantoa. Lisätietoa yhdistyksestä www.culturacatena.fi
Billnäsin paikallistoimitus julkaisee vuoden 2022 aikana luonnon monimuotoisuutta käsittelevän juttusarjan yhteistyössä Catena ry:n ja radiofiskarsin kanssa.
Podcast: Play in new window | Download
Katin kirjavalintana on huippusuositun Neropatin päiväkirjasarjan 16. teos, Tähtiainesta.
On melko tunnettua, että Greg Heffley ja urheilu sopivat huonosti yhteen.
Erään koulun katastrofaalisen liikuntapäivän jälkeen Greg päättää, että hänen urheilu-uransa oli nyt tässä. Äiti kuitenkin maanittelee häntä antamaan liikunnalle vielä yhden mahdollisuuden, ja niin hän suostuu vastahakoisesti kokeilemaan koripalloa.
Yllättäen hän saakin paikan yhdestä kotikaupunkinsa joukkueesta. Pelikauden alettua näyttää vahvasti siltä, että Greg jengeineen voi tuskin voittaa ottelun ottelua. Mutta pelikentällä kaikki on mahdollista.
Miten pelikausi sujuu, ja mikä on Gregin rooli siinä?
Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Tähtiainesta (osa 16). WSOY, 2021.
Podcast: Play in new window | Download
Anton valitsi kirjakseen supersuositun tubettajan, Miklun (Mike Bäck) Kaikkien aikojen kirjan. Se on jatkoa menestyskirjalle Paras kirja ikinä.
Kuinka Mike päätyi lukemaan yli sata kirjaa ja mitä niistä jäi käteen? Tässä kirjassa Mike kirjoittaa runoja, piirtää lisää ja kertoo tarinan elämänsä dramaattisimmasta ajasta. Mukana sanoja, pisteitä ja pilkkuja vähän missä sattuu.
Miklu – Kaikkien aikojen kirja. Otava, 2019
Podcast: Play in new window | Download
Eeli valitsi kirjan Merirosvot suurennuslasin alla.
Kirjassa seikkailevat historian kymmenen pahamaineisinta merirosvoa kuten Mustaparta, Kapteeni Kidd ja Anne Bonny. Heidän tarinoidensa lisäksi lukija tutustuu laivojen varusteisiin ja aarteenetsintään sekä saa tuntuman merirosvojen käyttäytymissääntöihin.
Kannesta irrotettavan suurennuslasin avulla kirjan sivuilta voi löytää yli kaksisataa merillä tarvittua esinettä tai asiaa.
Kirjan lukenut Eeli suosittelee kirjaa pojille ja tytöille, jotka pitävät merirosvoista.
David Long: Merirosvot suurennuslasin alla. Otava, 2020.
Podcast: Play in new window | Download
Hassan Blasim (s. 1973 Bagdad) on arabiaksi kirjoittava kirjailija, jonka kaksi novellikokoelmaa ja kaksi romaania ovat ilmestyneet Sampsa Peltosen suomentamina 2012–2021. Vuodesta 2004 hän on asunut Suomessa. Häntä on verrattu Franz Kafkaan, Roberto Bolañoon ja Jorge Luis Borgesiin. The Guardian sanoi hänestä vuonna 2010, ”kenties paras elossa oleva arabialainen kirjailija”. Nyt Hassan Blasim on radiofiskarsin vieraana kotonaan Helsingissä ja hänen kanssaan keskustelee runoilija J. K. Ihalainen. Haastattelu on englanniksi.
Hassan Blasim (born 1973 in Bagdad) is by The Guardian called “Perhaps the best writer of Arabic fiction alive”. Since 2004 Blasim has been living in Finland, and four of his books are translated in Finnish by Sampsa Peltonen. Now Hassan Blasim is interviewed by J. K. Ihalainen in Helsinki Januari 2022.
1st part: On Writing, Islam, Internet & Culture. (37:51)
2nd part: On Education, Censorship & Sololand. (27:04)
3rd part: On Languages, Memory & Storytelling. (44:46)
4th part: On Exile, Democracy, Imagination & Books. (29:50)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hassan_Blasim
Podcast: Play in new window | Download