Okkultistiperheen edesottamuksia dokumentoiva JP Ahosen strippisarja Belzebubs on noussut lyhyessä ajassa maailmanlaajuiseksi sarjakuvailmiöksi. Sarja kuvaa sekä tavallista arkihelvettiä että perheenisä Slothin bläkkisbändin tahmaista urakehitystä pirullisen hauskasti. Miten sarjakuva muuntuu animaatioksi? JP Ahosta haastattelee Avi Heikkinen.
JP Ahonen tunnetaan kotimaisista strippisarjoistaan Villimpi Pohjola ja Puskaradio, sekä sarjakuvaromaanistaan Perkeros, joka on tähän mennessä käännetty kahdeksalle eri kielelle.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024/Kustannusyhtiö Kumiorava.
Laura Suomelan Blooming You on Tampereelle sijoittuva viihdesarja, joka yhdistää lämpimän viisasta huumoria ja elämän käännekohtia. Pioneja ja peitetarinoita on sarjan toinen osa. Haastattelijana Maria Rossi.
Nelikymppinen Helena elää täysillä unelmaansa kukkakaupassa, jossa päivät täyttyvät huumaavilla tuoksuilla ja unohtumattomilla kohtaamisilla. Helenan Hartsa-puoliso tosin luulee, että vaimo on vain pienellä virkavapaalla varsinaisesta työstään – mutta tämänkin Helena aikoo selittää vielä parhain päin.
Kukkaloiston keskeltä ei yllätyksiä puutu, myös Hartsan menneisyydestä paljastuu jotakin täysin odottamatonta, jossa riittää pureskeltavaa. Oman mausteensa Helenan elämään antaa seinänaapuriksi muuttanut äiti, jonka tempaukset saavat tyttären välillä silkan epätoivon partaalle. Eikä Helena itsekään osaa aina olla sekaantumatta ystäviensä ihmissuhdekuvioihin, vaikka tekeekin sen omaan hyvää tarkoittavaan tyyliinsä…
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Laura Suomela: Pioneja ja peitetarinoita. Into Kustannus, 2024.
Mikä on totuus Sammosta? Finlandia-palkittu kirjailija Juha Hurme sukeltaa uusimmassa teoksessaan syvälle itämerensuomalaiseen mytologiaan ja kansallista identiteettiään etsivän Suomen historiaan. Huikea matka sammon perässä on Juha Hurmetta parhaimmillaan.
Juha Hurme. Kuva J. K. Ihalainen.
Sammon selittäminen on Suomessa ollut kansallislaji jo ainakin 190 vuotta, Lönnrotin ensimmäisen Kalevalan ajoista alkaen. Mutta mikä on tämä erikoinen ja tarkkoja määritelmiä kaihtava, herkästi murusiksi hajoava ikiliikkuja ja onnen epäluotettava takaaja? Finlandia-palkittu kirjailija Juha Hurme kertoo uudessa teoksessaan sammon ja sen selittämisen suurenmoisen historian tarkasti ja oivaltavasti, ihmevärkin kivikautisia juuria myöten.
Itämerensuomalaiselle runoudelle sampo on ollut mystinen keskus ja ehtymätön energialähde. Mikael Agricola tiesi jo vuonna 1551 kertoa sampomyytin keskeisistä päähenkilöistä Väinämöisestä ja Ilmarisesta, ja Elias Lönnrot rakensi Kalevalansa kihelmöivän jännittävän samposeikkailun varaan.
”Itämerensuomalaisten myyteissä maailma syntyy, kun vesilintu kiertelee valtavan alkumeren yllä, löytää vihdoin mättään ja munii siihen munansa. Myrsky vierittää munat mereen, ne särkyvät ja niiden osista syntyy ihmiselämällekin soveliaan maailman rakenteet. Rytmisen ja muistia tukevan runolaulun keinoin myytit kulkivat suullisena perinteenä sukupolvelta toiselle säilyttäen, muunnellen ja muuttuen. Jossain vaiheessa mytologiaan liittyi tarina merkillisestä oliosta, joka myöhemmin tunnetaan nimellä sampo. Tämä tekemällä (takomalla) tehty voimaolio asettuu ihmisen ja luonnon väliin ja sen uskotaan parantavan elämisen mahdollisuuksia kovissa, armottomissa olosuhteissa.”
”Tästä vaikeasti määriteltävästä ja lukuisilla eri tavoilla suullisessa, sitkeässä perinteessä sukkuloineesta ihmeoliosta kehittyi 1800-luvulla jälkeen kristillisen ajanlaskun alun Itämeren pohjoispuolisessa Suomen autonomisessa suuriruhtinaskunnassa kansallinen symboli, poliittinen voima. Itsenäisessä Suomen tasavallassa se on jatkanut voittokulkuaan.”
Runonlaulajien vanhoja tarinoita sammosta on eri aikoina tulkittu tarinoina Suomesta. Joillekin kansallisromanttisille haaveilijoille sammon takominen oli kansakunnan rakentamisen symboli, toiset taas jäljittivät sen juuria syvälle muinaisten kulttuurien mytologiaan. Taiteilijoita sammon arvoitus on kiehtonut aina. Pohjolan myyttinen graal ei kuitenkaan päästä etsijöitään helpolla.
Juha Hurme: Sampo. SKS Kirjat, 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Suomalaisten rakastaman Ankka-taitelija Kari Korhosen kuvakirjassa Aku-setä yllätetään iloisesti juhlapäivänään.
Aku Ankan syntymäpäivä lähestyy, ja ystävät ja sukulaiset suunnittelevat toinen toistaan hienompia lahjoja päivänsankarille. Tupu, Hupu ja Lupukin haluavat ilahduttaa setäänsä, mutta mitä he voisivat keksiä, kun sekä rahat että ideat ovat lopussa?
Kari Korhonen on kirjoittanut ja kuvittanut lämminhenkisen Aku-tarinan suomalaisten suosikkiankan syntymäpäivän kunniaksi. Kovaonninen Aku on kerrankin myötätuulessa, ja kirja muistuttaa yhteisten lukuhetkien merkityksestä. Haastattelijana Johanna Harkkila.
Kari Korhonen: Aku Ankan paras lahja, Tammi & Disney, 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Kaikkien aikojen hauskimmat klassikontaltuttajat jälleen vauhdissa. Nyt pannaan ruotuun lasten- ja nuortenkirjallisuus!
Maria Laakson ja Johanna Rojolan Taltuta klassikko -sarjan kolmas osa jatkaa edellisten osien railakkaan humoristisella otteella paneutuen tällä kertaa lasten ja nuorten klassikoihin Pikku naisista Tiitiäiseen ja Peter Panista muumeihin. Teos vastaa moniin tärkeisiin kysymyksiin. Miten Freud tulkitsisi Punahilkkaa? Miten viisikko ehtii sekä seikkailla että syödä kaksikymmentä ateriaa päivässä? Onko Peppi Pitkätossu kaikkien aikojen feministi-ikoni ja bosslady vai karmiva kolonialisti? Miksi Lewis Carroll valokuvasi puolialastomia pikkutyttöjä? Inspiroituiko John Lennonin murhaaja Siepparista ruispellossa? Miten vakuuttaa äikänope siitä, että esitelmän voi hyvin tehdä Kalevalan sijaan teoksesta Missä Puppe piileksii? Haastattelijana Kaisa Laaksonen.
Olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus jatkaa tietokirjasarjaa, jonka avausosa, Taltuta klassikko, ruoti suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia niin vakuuttavasti, että päätyi lasten ja nuorten Finlandia-ehdokkaaksi 2019. Toinen osa, Taltuta klassikko goes länsimainen kirjallisuus, haukkasi kansainvälisemmän kakkupalan ja taklasi pääpiirteissään koko länsimaisen kirjallisuuskaanonin Aristoteleesta aina 1900-luvulle. Sarja tarjoilee tarkasti valikoituja klassikoita ja esittelee ne railakkaan humoristisesti – houkutellen samalla niin nuoria kuin vanhempiakin kirjanystäviä lukemaan ja tulkitsemaan.
Maria Laakso & Johanna Rojola: Taltuta klassikko! Olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus. Tammi, 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Santiago de Compostelan pyhiinvaelluspolku saa kulkijan ajatukset liikkeeseen. Vierailla poluilla ja kaupungeissa avautuvat uudenlaiset näkökulmat. Vaeltaessa tulee tehneeksi pitkiä matkoja myös mielessään. Taivallus voi muotoutua aikamatkaksi omaan menneisyyteen tai kauemmas, vuosisatojen taakse, yksittäinen havainto kanssakulkijasta pohdinnaksi ihmisyydestä.
Vaellukset ovat kuljettaneet Marjatta Lehtovirtaa ja Juhani Salmea monille tietoisesti valituille, välillä kuin kohtalon osoittamille poluille. Kirjoittajat kutsuvat lukijan mukaansa, jakavat vaelluksilla saamiaan oivalluksia: mitä tahansa voi tulla vastaan, mitä tahansa voi herätä miettimään, kun kulkee hälyn tuolla puolella vastaanottavaisella mielellä. Haastattelijana Marko Vesterbacka.
Marjatta Lehtovirta, Juhani Salmi ja Marko Vesterbacka. Kuva J. K. Ihalainen.
Marjatta Lehtovirta & Juhani Salmi: Seitsemäntoista simpukkaa, Warelia, 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Maapallolla on ainakin kaksi miljoonaa saarta, joista joka kymmenes Suomessa. Mikä saari oikeasti on, ja mitä on aito saarellisuus? Mistä saaret ovat saaneet nimensä?
Esko KuusistonSaarilla ja saaristoissa -kirjassa käydään sadoilla saarilla eri puolilla maailmaa. Nähdään luonnon ihmeitä, lomakohteita, historiallisesti merkittäviä paikkoja, miljoonakaupunkeja, vankiloita. Vieraillaan saarihäissä ja majakan syntymäpäivillä… Haastattelijana on Tapio Katko.
Esko Kuusisto: Saarilla ja saaristoissa. Seutu Kustannus, 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Eranto on palkitun runoilijan Arto Lapin kolmastoista runoteos. Eranto ammentaa luonnosta, henkisestä kasvusta ja elämästä tässä ja nyt. Haastattelijana Juha Siro.
Arto Lappi on voittanut esikoisteoksellaan Runo-Kaarinan vuonna 2001 sekä Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon vuosina 2003, 2005, 2008, 2012, 2017 ja 2021.
Vasemmalla Kalle Niinikangas, Enostone, oikealla Arto Lappi. Kuva J. K. Ihalainen.
Arto Lappi, Eranto, Enostone, 2024
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Tietokirjailija Elina Lappalaisen kansalaisuustaitoja käsittelevän tietokirjasarjan toisessa osassa opetellaan mediataitoja!
Journalismi – mitä se on ja mitä vastuulliseen uutistyöhön kuuluu? Mistä oikeita uutisia löytää ja miten tunnistaa oikean tiedon?
Tornihuoneen salaseura -sarjan toisessa osassa Lumia järkyttää tekoälyllä tehty valevideo, joka leviää luokan viestiryhmässä. Se asettaa vaaraan hänen menestyksensä koulun tiedekilpailussa. Eihän video ole totta! Miten jotkut voivat uskoa tällaista, ja miten Lumi, Haku, Miki ja Koko saavat korjattua tilanteen? Tornihuoneen salaseura suuntaa oikean tiedon jäljille!
Yhä useammat lasten kavereista seuraavat uutisia lähinnä somevideoista, joten tutustuminen Lumin toimittajaäidin työpaikkaan sanomalehden toimituksessa avaa nelikolle uuden maailman. Juttukeikalla he haastattelevat tunnettua vaikuttajaa vastuullisuudesta ja pääsevät seuraamaan lehtijutun syntymistä. Valeuutisia vastaan voi taistella oikealla tiedolla, joten myös Tornihuone muuttuu salaseuran toimitukseksi.
Tämä lastenromaanin muotoon kirjoitettu tietokirja sukeltaa uutistoimituksen arkeen ja kannustaa lapsia vaikuttamaan ja ilmaisemaan mielipiteensä. Haastattelijana Johanna Harkkila.
Elina Lappalainen: Tornihuoneen salaseura. Uutisten jäljillä. Kuvitus, Mitja Mikael Malin, Tammi 2024. Sarjassa on aiemmin ilmsetynyt Tornihuoneen salaseura. Rahan jäljillä.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Anne LampisenCityihmiset landella on 12 citymaalaisen kertomus omasta maalaisuudestaan. Mukana myös aimo pläjäys ehtaa faktaa muun muassa asiantuntijoiden kertomana, tutkimuksina ja selvityksinä.
Kirja sukeltaa seikkaperäisesti ja kursailemattomasti cityihmisten lande-elämään, kertoo heidän ajatuksiaan maaseudulla elämisestä ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista. Idearikkaat ihmiset maalailevat lavealla pensselillä, miten maaseutua voisi hyödyntää kaikkien yhteiseksi eduksi ja iloksi.
Kirja on yhtä rouheaa luettavaa kuin riihen seinä, ja siihen liittyy hupaisia videoita, joissa cityihmiset ovat videoineet otoksia maalaiselämästään. Linkit videoihin löytyvät kirjan nettisivuilta.
Cityihmiset landella haastaa tarkastelemaan kunkin omaa citymaalaisuutta, mitä se on ja mitä se voisi olla? Maalaisia kirja innostaa verkostoitumaan entisestään landekaupunkilaisten kanssa. Anne Lampista haastattelee Tiina Ruulio.
Anne Lampinen: Cityihmiset landella. Into Kustannus 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Mittavan päivätyön suomalaisessa viihteessä tehnyt Heikki Silvennoinen on alun perin taiturimainen kitaristi, joka nousi esiin progressiivisen rockin pioneereihin lukeutuneessa Tabula Rasassa. Hänen elämäntarinaansa ei voisi kuitenkaan kertoa ilman Kummelia. Kummeli oli piristysruiske, jota 1990-luvun alun lama-Suomi kaipasi ja tarvitsi. Ohjelma nosti itseoppineen, monikasvoisen viihdetaiteilijan siihen kansan rakastamien tähtien joukkoon, jonka tekemiset ovat tuttuja niin varttuneemmalle kuin nuoremmallekin ikäpolvelle. Haastattelijana on Tommi Saarela.
Nousut ja laskut on Tommi Saarelan kirjoittama, Heikki Silvennoisen omin sanoin kertoma elämäntarina ja paikoin syviinkin vesiin sukeltava henkilökuva, joka paljastaa, että kirjan kohde on aidoimmillaan jotain aivan muuta kuin sketsihahmojensa kaltainen häröilijä 24/7.
Tommi Saarela: Heikki Silvennoinen – Nousut ja laskut, Tammi 2024.
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 5.10.2024.
Kuvataiteilija Viivi Varesvuo on tunnettu erityisesti taidegraafikkona, mutta viime vuosina hän on laajentanut taidettaan myös kolmiulotteisiin teoksiin. KWUMin talvinäyttelyssä esillä on punasaviveistos ”Pikkupeurat, Keskikokoiset peurat, Suvun pää”. Näyttelyssä on myös Varesvuon tyttären, Iiri Repon, valloittavia teoksia.
Pikkupeurat, Keskikokoiset peurat, Suvun pää. Kuvat Jyrki Ihalainen
Viivi Varesuo.
Iiri Repo.
KWUM-museon talvinäyttely on avoinna 30.03.2025 asti torstaista sunnuntaihin kello 12.00–17.00 Baklurantie 12, 10470 Fiskars
Taideteollisen oppilaitoksen keramiikkaosastolla 17-vuotiaana aloittanut keramiikkataiteilija Catharina Kajander viettää 60-vuotistaiteilijajuhlaansa. Fiskarsin KWUM-museossa on kokonainen kerros omistettu Kajanderin ”Unelmia punasavesta” -näyttelylle.
Puheenvuorossaan Kajander kertaa tapahtumia uransa varrelta. Miltä keramiikan maailma tämänhetkisessä Suomessa näyttää alansa mestarin silmin?
KWUM-museon talvinäyttely on avoinna 30.03.2025 asti torstaista sunnuntaihin kello 12.–17. Baklurantie 12, 10470 Fiskars
Maarit Mäkelä: HirvipöllöCatharina KajanderLotta Mattila: Hautova kana
Keraamikko Karin Widnäsin KWUM-museon kuudes talvinäyttely sukeltaa suomalaiseen punasaveen – materiaaliin, joka välillä on ollut tuontisaven katveessa. Yli 40 taiteilijan näyttely havainnollistaa, mihin kaikkeen konkreettisesti meidän jalkojemme alta löytyvä materiaali taipuu. Widnäs johdattaa kuulijan punasaven mahdollisuuksiin ja näyttelyn teoksiin.
Tiia Matikainen: Murtunut
KOTIMAINEN SAVI: Mukana näyttelyssä on yli 40 taiteilijaa, joista Riitta Talonpoika, Lea Sarasjoki, Sirkka-Liisa Sarasjoki sekä Viivi Varesvuo ovat fiskarilaisia.
UNELMIA PUNASAVESTA – CATHARINA KAJANDER
KOTIMAINEN PUNASAVI – AINO EERONHEIMO, ANNA-KAISA HAANAHO, ILMA ja TOR BERGLÖF, EVA SPOOF, HEIDI PUUMALAINEN, IIRI REPO, JARI VESTERINEN, KATJA KOTIKOSKI, KATRIINA NUUTINEN, LEA SARASJOKI, LEENA MÄKI-PATOLA, MAARIT MÄKELÄ, MARI PAIKKARI, MIIA KALLIO, MIRA NIITTYMÄKI, MIRJA NIEMELÄ, NINA EKSTRÖM, PÄIVI KESKI-POMPPU, PÄIVI RINTALA, RIITTA TALONPOIKA, SAMI RINNE, SANNA RINTALAULAJA, SIRKKA-LIISA SARASJOKI, SOFIE HÄGERSTRÖM, SOILE PAASONEN, TIIA MATIKAINEN, TUULI SOMMA, VIIVI VARESVUO, HAMK-Oppilaat
KAINUUN KAOLIINI, Uudet kokeet.- ERKKI STENIUS, EVA SPOOF, LAURA PEHKONEN, LEENA HYTTINEN, NIKO MANKINEN, LOTTA MATTILA, ANNA-KAISA HAANAHO, ULLA HARJU, KATARIINA GUTHWERT, JARI VESTERINEN
KWUM-museon talvinäyttely on avoinna 30.03.2025 asti torstaista sunnuntaihin kello 12.–17. Baklurantie 12, 10470 Fiskars
Tragikoominen romaani sodasta, rakkaudesta ja suurvaltapolitiikasta. Ja ihmisistä, jotka muuttavat suurvaltapolitiikan suuntaa. Kirjailija Nina Honkasta haastattelee näyttelijä Hannu-Pekka Björkman. Ohjelmatuottaja: Into Kustannus
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 5.10.2024. Äänitekniikka ja taltiointi Rajupaja Oy.
NINA HONKANEN: RAKKAANI, VLADIMIR. Into Kustannus.
Hillittömän totinen romaani kahden vuoden tuskaisesta juoksuharrastuksesta. Kirjailija Miika Nousiaista haastattelee Otavan kustannuspäällikkö Lari Mäkelä. Ohjelmatuottaja: Otava
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 6.10.2024. Äänitekniikka ja taltiointi Rajupaja Oy.
Romaanikirjailija Pirjo Hamilton (Talo josta näen unia), dekkaristi Milka Hakkarainen (Vieno Helzeniuksen täytyy kuolla) ja runoilija Kirsti Kajanne (Hullulla paksut sormet). Haastattelijoina Mari Forsberg, Jaana Johansson ja Maarit Turtiainen.
Ohjelmatuottaja: Kulttuuri.se
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 5.10.2024. Äänitekniikka ja taltiointi Rajupaja Oy.
Perjantaina 18.10 2024 kokoonnuttiin ravintola Kuparipajaan Ajattelu on ilmaista -luentosarjan Rauhanvarustelu-iltaan kuulemaan rauhan- ja konfliktintutkija, emeritusprofessori Jyrki Käkösen mietteitä. Yli 50 vuoden ajan rauhan ja konfliktien tutkimuksen parissa työskennellyt Käkönen taustoitti maailman tilaa, ongelmien syitä ja seurauksia. Illan alustus ja sitä seurannut vilkas keskustelu virittivät tervetullutta moniäänisyyttä teemaan.
Vastauksia etsittiin muun muassa siihen, miksi Lähi-idässä soditaan ja mikä on vallitseva rauhan tila Suomessa. Katsaus kansainväliseen murrokseen toi uusia ulottuvuuksia ajatteluun.
Ohjelman lopussa on muutama vastaus kysymyksiin, joita tilaisuudessa ei äänitetty.
Tutkijana Jyrki Käkönen on julkaissut lukuisia teoksia, Rauhanvarustelu-illassa esillä oli hänen kirjoittamansa runoteos: Paikkani maailmassa, Palladium Kirjat, 2020.
