Carl-Gustaf, Kalle, Fromilla on 83 vuoden ajalta muistoja Antskogin elämästä. Kaksiosaisen haastattelun toisessa osassa kuulemme Kalle Fromin elämäntyöstä Vehon toimitusjohtajana sekä jääkiekosta, haastattelijana on Marko Salenius.
Jo julkaistussa ensimmäisessä osassa keskustellaan Antskogin ja Fromin perheen vaiheista 1930-luvulta tähän päivään asti, haastattelijana Marja Salenius.
Ohjelmat ovat radiofiskarsin Antskogin aluetoimituksen ohjelmistoa.
Toimittajat Hannu Karpo ja Helena Laatio. Kuva Suvi Heino
Toimittajalegenda Hannu Karposta on tehty elokuvateattereissa25.9.2020 ensi-iltansa saava dokumenttielokuva. Karpo oli viimeinen toivo monelle oikeuksiensa puolesta taistelevalle ihmiselle. Hänen toiminnallaan oli myös yhteiskunnallista vaikutusta, ja monet lakimuutokset saivat alkunsa hänen Karpolla on asiaa -ohjelmistaan. Yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana Karpo astui monille varpaille ja teki televisio-ohjelmissaan sellaista, mikä nykyisin olisi mahdotonta.
Radiofiskarsilla oli harvinaislaatuinen tilaisuus haastatella tätä aikansa ehdotonta tähtitoimittajaa marraskuussa 2018. Toimittaja Helena Laatio
Carl-Gustaf, Kalle, Fromilla on 83 vuoden ajalta muistoja Antskogin elämästä. Kaksiosaisen haastattelun aluksi kuulemme Antskogin ja Fromin perheen vaiheista 1930-luvulta tähän päivään asti, haastattelijana Marja Salenius.
Pian julkaistavassa toisessa osassa keskustellaan Kalle Fromin elämäntyöstä Vehon toimitusjohtajana sekä jääkiekosta, haastattelijana on Marko Salenius.
Ohjelmat ovat radiofiskarsin Antskogin aluetoimituksen ohjelmistoa.
Jätepisteet olivat ennenvanhaan ruokottomassa kunnossa lomakauden jäljiltä. Moni keräyspaikka muistutti lähinnä räjähtänyttä tunkiota kesävieraiden dumpattua rojunsa maastoon. Roskaritarit lähtivät tsekkaamaan Tammisaaren saariston jätepisteitä lomakauden lopulla pahimpaan varautuen. Vastassa oli kutenkin iloinen yllätys. Sikamaisten törkykasojen sijasta kohtasimme sivistyksen sormenjäljet. Siellä missä hetekat, rotanmyrkyt ja rikkinäiset vasemman jalan kumisaappaat lojuivat aiemmin maastoon levitettyinä, seisoivat nyt keräilyastioiden selkeät rivistöt kuin linnan tornit. Pisteistä löytyi vain vähän sinne kuulumatonta tavaraa joka sekin vaikutti tuodun paikalle hyvässä uskossa. Näyttää lupaavasti siltä, että tavaran keräilyrutiinit ovat kehittyneet samalla kun yleisö on oppinut sisäsiistiksi. Harvassa ovat jo tolvanat, jotka varaston siivottuaan tunkevat 30 litraa vanhaa maalia ja moottoriöljyä paperinkeräykseen. Tässä roskaritareiden suopea ja hyväksyvä nyökkäys saariston kesäasukkaille! Heikki Jaakkola ja Jouni Stordell
ONOMAn kesänäyttely Niityn oppaat Ulrika ja Justus saivat haastateltavikseen yhden näyttelyn taiteilijoista Anna Ulffin. Näyttely käsittelee ympäristön kestävyyttä ja ihmisen ja luonnon välistä suhdetta monin näkökulmin, joista Ulffin teos Maalöytö on upea esimerkki. Näyttely on avoinna päivittäin klo 11-18 vielä elokuun loppuun Kuparipajalla.
Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta ONOMAn kesänäyttely Niityn näyttelyoppaat Justus ja Ulrika pääsivät haastattelemaan taiteilija Taru Samolaa hänen teoksistaan ja näyttelyn teemoista. Niitty käsittelee monin näkökulmin luonnon ja ympäristön kestävyyttä sekä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Näyttely on esillä Kuparipajalla elokuun loppuun saakka joka päivä klo 11-18.
Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta ONOMAn kesänäyttely Niityn näyttelyoppaat Justus ja Ulrika pääsivät haastattelemaan taiteilija Tuulia Penttilää hänen teoksistaan ja näyttelyn teemoista. Niitty käsittelee monin näkökulmin luonnon ja ympäristön kestävyyttä sekä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Näyttely on esillä Kuparipajalla elokuun loppuun saakka joka päivä klo 11-18.
Origin by ocean -hankkeessa pyritään parantamaan Itämeren tilaa kannattavan liiketoiminnan avulla. Merestä on tarkoitus kerätä levämassaa, jonka sisältämiä aineita käytettäisiin rahanarvoisten tuotteiden komponentteina. Levämassan myötä merestä poistuisi liikaravinteita.
Hangossa kokeillaan nyt sinilevää keräävää prototyyppilaitetta. Jos konsepti osoittautuu toimivaksi, ideaa voidaan soveltaa eri kokoisissa keräilijöissä sekä avomerellä että saariston sokkeloissa.
Hankkeen puuhamies Mikael Westerlund toivoo keräilyn tarjoavan tulevaisuudessa tulolähteen useillekin yrityksille. Jos leville saadaan taloudellinen arvo, näiden ympärille voi lopulta kehittyä laaja-alainen yritystoiminnan verkosto. Samankaltainen kehitystarina nähtiin metsätalouden piirissä noin sata vuotta sitten.
Mikael Westerlund esittelee sinilevän kerääjälaitetta. Vesi imeytyy rummun sisään painovoiman avulla levän jäädessä kiinni pintakalvoon.”sadonkorjuu” tapahtuu ainakin prototyypissä yksinkertaisesti imuroimalla. Työn touhussa Filippa Ramstedt sekä Nicholas Mavrostomos.
Metalliromun naaraaminen vesistöjen pohjasta on kesän kuuminta hottia. Harrastukseen ottivat tuntumaa myös roskaritareiden reippaat matruusit. Iskuryhmä purjehti ”punainen lokakuu” -aluksellaan Billnäsin voimalan alajuoksulla, missä pohjaa naarattiin magneetilla. Kadonnutta mustaa laatikkoa ei löytynyt, mutta mötikkä paljasti pohjan olevan paksulti vanhan rautakuonan peitossa.
Vomalaitokseen on rakennettu upouudet kalaportaat, mikä hieno satsaus saa roskaritareiden kunniatervehdyksen. Tämä ei kuitenkaan saa jäädä tähän. Seuraavan askeleen on oltava kutusorakoiden rakentaminen kaloille, kutu tulee tuskin onnistumaan rautamöhnän päällä. Laskisitko itse munasi tällaiseen törkykasaan. Häh?
Ohjelmassa tutustutaan Fiskarsista löytyvien oluiden makumaailmaan ja niiden tekijöihin.
Tiesitkö, että pienestä kylästä löytyy monta panimoalan toimijaa ja osaajaa? Nyt pöydän ääreen kokoontuu neljä intohimoista olutexperttiä ja kuullaan erilaisia panimotarinoita sekä maistellaan yhdessä paikallisia oluita. Jokaiselta panimolta on yksi olut maistelussa.
Jari Leinonen, Mika Oksanen, Jenni Danielsson, Oskari Sundstörm
Osana Fiskarsin Niitty-näyttelyä taiteilijat Annika Lintervo, Maija Mustonen, Taru Samola ja Inka Yli-Tepsa vievät ryhmän osallistujia tunnin mittaiselle vesijuoksuvaellukselle Degersjölle kylän keskustan läheisyyteen elokuun alun lämpimissä vesissä.
Vesijuoksuvaellus tapahtuu 9.8.2020 klo 14 alkaen. Tapahtumaan tulee varata kolme tuntia. Vaellukselle voi ilmoittautua 1.8. mennessä sähköpostilla: opas@onoma.fi. Osallistumismaksu on 12€. Ilmoittautuneille annetaan ohjeet tapaamispaikasta ja muista käytännöistä sähköpostitse. Vaelluksen aikana pidetään huolta korona-ajan turvallisuudesta. Mukaan tulee varata uima-asu, pyyhe ja peseytymistarvikkeet. Osallistujat saavat käyttöönsä vesijuoksuvyöt. Kielinä suomi, englanti ja auttava ruotsi.
Teoksen yhteydessä on julkaistu podcast yhteistyössä Radio Fiskarsin kanssa. Radio-ohjelmassa Vesistö-työryhmä haastattelee kyläläisiä elämästä fiskarsilaisten vesien äärellä. Haastateltavina ovat Nina, Susanna Louneva, Joel ja Urho, Seppo Siltala sekä Pia Nieminen.
Pari vuotta sitten Fiskarssiin muuttanut Olli Salmi on avannnut Veitsitehtaalle monitoimitilan, josta löytyy vintage-vaatekauppa, sisäskeittiramppi ja oma työhuone. Haastattelussa skeittari Salmi kertoo tiestään vintagen maailmaan ja Fiskarssin nuorison sydämiin.
Veitsitehtaan karut tilat ovat muuttuneet tunnelmalliseksi myymäläksi.
Toimittajina Village Vintage storen sohvalta Matias Kari ja Sampo Wirkkala
Tuomo Prättälä on tunnustettu jazz- ja soulmuusikko, pianisti, kosketinsoittaja, laulaja, säveltäjä ja tuottaja. Sooloartistina nimellä Tuomo hän on julkaissut neljä albumia. Lisäksi hän vaikuttaa useissa kokoonpanoissa, kuten duossa Tuomo&Markus, Ilmiliekki Quartet, Verneri Pohjola Quartet ja EmmaSalokoski Ensemble.
Tuomo&Markus esiintyivät Fiskarsissa Ägräs Tap Roomissa syksyllä 2019.
Heidi Paju tapasi Tuomo Prättälän Helsingissä kesäkuun 2020 alussa. Ohjelmassa Tuomo kertoo koronan vaikutuksista hänen työskentelyynsä, sekä ajatuksista, joita uudenlainen tapa tehdä musiikkia on herättänyt.
Kaikki Quarantine Music -projektin kappaleet löytyvät osoitteesta
Beatlesin aikoinaan tunnetuksi tekemän keltaisen sukellusveneen kapteeni on joutunut visaisen pulman eteen. Mitä tehdä käyttämättä jääneiden ohjusten kappaleille ja neuvostoliittolaisille kodinkoneille nyt kun kylmä sotakin on päässyt loppumaan.
Toimen miehenä kapteeni pakkasi romppeet lavalle ja navigoi lähimmälle jätteen keräyspistelle. Täällä kuitenkin selvisi, että ongelman läpimitta voi olla joskus suurempi kuin ratkaisun syöttöaukko.
Kapteeni oli onneksi kuullut huhuja Karjaalla sijaitsevasta asemasta, joka selviäisi hankalammastakin lastista. Asiasta päätettiin ottaa selko ja näin tähänkin tarinaan saatiin onnellinen loppu. Parasta kaikessa oli, että metallista ja varsin monesta muustakin tavarasta pääsee asemalla eroon aivan ilmaiseksi! Metalliromu jäi asemalle ja ruplat kapteenin taskuun kierrätystään odottamaan. Toimittajat Jouni Stordell ja Heikki Jaakkola.
Fiskarilainen Kuutti Samola on jo jonkin aikaa toimittanut kerran kuussa ilmestyvää Lentäjien Iltalehteä. Pirkko Hakolan haastattelussa hän kertoo kertoo lehdestään, lentämisestä ja tulevaisuuden suunnitelmistaan.
Olga Yli-Tepsan esittelyssä Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Kirjalla on 24 kirjoittajaa ja 41 kuvittajaa, toimittajat Taru Anttonen ja Milla Karppinen. Into Kustannus, 2018.
Signe Yli-Tepsa esittelee kirjan Gretan tarina. Kirjoittaja Valentina Camerini, kuvittaja Veronica Carratello ja suomentaja Taru Nyström. Into Kustannus, 2019.
Roskaritarit lähtivät tutustumaan Pohjan uuteen grillipaikkaan mutta päätyivätkin veneiden hautausmaalle. Jounin & Jonaksen iskuryhmä joutui täällä ällikän lyömäksi. Rannalla lojui veneen puolikas! Ensimmäinen hypoteesi oli, että joku on ostanut puolet veneestä puoleen hintaan. Tarkka havainnointi ja tiukka aivoajattelu vahvisti lopulta toisen teorian, vene on kolhiutunut myrskyssä kahdeksi kappaleeksi, joista toinen on ajelehtinut minne lienee. Melkoinen määrä rungon kellukkeena käytettyä uretaania on samalla levinnyt pitkin rantaa. Keltainen muovimössö koristaneekin tätä vielä pitkään, vene kestää aikansa mutta uretaani on ikuista! Toimittaja Heikki Jaakkola.