Aihearkisto: Kirjallisuus

Voiko runoilijaksi tulla lukematta runoja? J.K. Ihalainen ja Juha Kulmala

Kesän ensimmäisiä runotapahtumia järjestettiin Naantalin saaristossa Velkuanmaalla, missä myös runoilijat J. K. Ihalainen ja Juha Kulmala tapasivat perimmäisten kysymysten äärellä.

Runosaari-runotapahtumaa tukeneen Turun Runoviikon järjestäjiin kuuluvalle Kulmalalle pandemian aiheuttamat rajoitteet ja ennakoinnit ovat käyneet tutuiksi. Mikäli pandemia kiihtyy, toteutuuko turun Runoviikko?

Juha Kulmalalta ilmestyy ensi vuoden alussa kuudes runoteos. Minkälaista on hänen kirjoittamansa runous, jossa yhteiskunnallinen näkemys, ympäristö ja politiikka ovat aina mukana – samoin hänelle tyypillinen musta tai jopa absurdi huumori?

Kulmala ja Ihalainen ovat molemmat esiintyneet laajasti myös ulkomailla. Miten esiintyjät valitaan näihin tapahtumiin? Miten tapa esittää runoutta vaihtelee maailmalla? Mitä rajoja suomalaisessa runoudessa seuraavaksi ehkä rikotaan? Vieläkö Suomessa on kaupunkikohtaisia runouden koulukuntia? Muistellaan myös Savukeidasta ja puhutaan Poesiasta.

Juha Kulmala on turkulainen runoilija, jolta on julkaistu viisi runokokoelmaa, niistä viimeisin on Ränttätänttä (Savukeidas 2017), joka oli mm. Runeberg-palkintoehdokkaana. Kriitikkojen toteamaa: ”Kulmala on hauskasti vihainen ja rennosti yhteiskunnallinen.”(Esa Mäkijärvi, Kiiltomato 8.1.2018), ”Juha Kulmala on ehkä Suomen luotettavin runoilija, mikä ei tarkoita, että hän olisi tylsä.”(Vesa Rantama, Keskisuomalainen 20.12.2017)

Runoilija ja kustantaja J. K. Ihalainen osallistui Runosaari -runotapahtumaan Livonsaaressa 23.-24. heinäkuuta. Festivaalin aikana hän haastatteli kolmea mukana ollutta runoilijaa, Raisa Marjamäkeä, Juha Kulmalaa sekä Katariina Vuorista.  

Syntyykö hyvästä lavarunoudesta hyvä kirja? J. K. Ihalainen ja Raisa Marjamäki

Runoilijat J. K. Ihalainen ja Raisa Marjamäki tapasivat Velkuanmaalla, missä he pysähtyivät pohtimaan kieltä, runoutta, nykyaikaa ja mennyttä.

Raisa Marjamäki on asunut pitkään Skotlannissa ja Pakistanissa. Miten kieliympäristön vaihtuvuus vaikuttaa omaan tekemiseen? Onko kielen valinta ympäristön mukaan mahdollista?

Yhtenä kokonaisuutena runoilijat käsittelevät suurten kielten kolonialismia ja äidinkieltä. Mitä merkitsee kielellinen monimuotoisuus ja äidinkieli? Ovatko tapahtumat kielellisesti ainutkertaisia ja ympäristöön liittyviä?

Ihalainen ja Marjamäki keskustelevat myös suomenkielisen runouden siirtymisestä suullisesta kirjalliseen. Miten sitä arvotetaan? Kelpaako se vai pitääkö sitä suhteuttaa muun maailman menoon? Kummalla on suurempi vaikutus nykyrunouteen, Elias Lönnrotilla vai T. S. Elliotilla?

Lavarunoudesta: Nykyajassa netissä tapahtuva asiointi on korvannut inhimillisen kohtaamisen. Onko ympäristön digitalisointi yksi syy lavaesiintymisen kasvavaan suosioon? Kestääkö lavarunous siirtymisen mediasta toiseen, syntyykö hyvästä lavarunoudesta hyvä kirja?

Raisa Marjamäki on asunut Helsingissä, Lahoressa, Piikkiössä, Orivedellä, Anstrutherissa, Edinburghissa, Jyväskylässä, Ristijävellä ja Turussa, joista jälkimmäisissä hän on viime vuosina pohtinut paljon paikallisuutta tulematta sen kummempiin lopputuloksiin. Häneltä on julkaistu perinteistä kirjapainotaitoa kunnioittavat runokokoelmat Katoamisilmoitus (Palladium kirjat, 2010), Ei kenenkään laituri (Poesia, 2014), Ihmeellistä käyttäytymistä (Poesia, 2020), Kiinalainen yksisärvinen – merkintöjä kiinalaisesta sanakirjasta (Poesiavihkot #12) ja Viimeinen talvi (Poesiavihkot #28).

Runoilija ja kustantaja J. K. Ihalainen osallistui Runosaari -runotapahtumaan Livonsaaressa 23.-24. heinäkuuta. Festivaalin aikana hän haastatteli kolmea mukana ollutta runoilijaa, Raisa Marjamäkeä, Juha Kulmalaa sekä Katariina Vuorista.   

Luovat-antologia 2019

Raaseporin kulttuuriopiston luovan kirjoittamisen kurssi on julkaissut oman antologian, Luovat 2019. Kirjoittajat lukevat siitä omia tekstejään.

Maija Ruoslahti (5,36), Satu Tamminen (1.10), Kirsi Korpela (17.55), Hannu Talvio (5.10), Iisakki Pirilä (5.55), Irene Moring (15.25).

Heidi Pajun uusia runoja

Laulaja-lauluntekijä Heidi Paju on kirjoittanut uusia runoja Saanko luvan -kirjan julkaisemisen jälkeen. Miten kirjoittamista voi pitää yllä, miten aiheet valikoituvat? Johdannon jälkeen Heidi lukee kymmenen uutta runoa.

Kevätlaulu, Sinä kirjoitat minulle, Tammi, Kun tulet huoneeseen, Kerroksia, Sinä olet minun, Ihmisen voi jättää, Valehtelija kirjoittaa yksin, Nukkekoti, Eksynyt.

Karjaan kulttuuriopiston luovan kirjoittamisen antologia

Karjaan kulttuuriopiston luovan kirjoittamisen kurssilla julkaistu Antologia sisältää opiskelijoiden teksteihin perustuvia tarinoita.

Hilkka Peltola, Maija Ruoslahti, Hannu Talvio, Satu Tamminen, Anne Wirkkala, Tom Östling.

J.K. Ihalainen: Särjetty maa

”Nykyaikainen turisti ei päädy myrkkynuolisateeseen tai keihästettäväksi pataan, vaan hän liikkuu ikään-kuin-maisemassa, kulisseissa.” Ote on Siemenpuun teemajulkaisusarjan kirjasta Särjetty maatarinoita etelästä ja pohjoisesta, jonka tarinat ja kohtaamiset kuljettavat lukijan kulissien taakse.

Kirjan toimittaja, runoilija J.K Ihalainen vieraili Radiofiskarsissa kertomassa Särjetyn maan taustoista. Tarinoiden ohessa kuullaan Ihalaisen runoja, joihin musiikin on säveltänyt Sándor Vály.

Särjetty maatarinoita etelästä ja pohjoisesta: Siemenpuu-säätiö ja Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2015