Aihearkisto: Kirjallisuus

Olli Heikkonen: Kerran olin taivaan suolajärvi

Kirjallisuus, , , ,

Suomalaisten lähisukukansoihin kuuluvat liiviläiset asuttivat keskiajalla laajoja alueita Riianlahden ympäristössä. Nykyään liiviläisiä asuu pienenä vähemmistönä Latviassa. Liiviläisten vähälukuisuudesta huolimatta heidän keskuudessaan syntyy edelleen merkittävää runoutta, jonka aarteistosta teoksen toimittanut ja sen runot suomentanut Olli Heikkonen on tehnyt edustavia poimintoja.
Runoilijanäänensä suomalaisten lukijoiden nautittavaksi saavat tässä kirjassa muun muassa Valt Ernšreit, Baiba Damberg ja Ķempi Kārl.

Kirja sisältää myös tiiviin katsauksen liiviläisten vaiheisiin ja heidän kulttuuriinsa.

Liiviläisen nykyrunouden antologia, Kerran olin taivaan suolajärvi, runoutta liivin kielellä, on kensimmäinen suomeksi käännetty liivinkielinen teos. Olli Heikkosen kääntämä ja toimittama kirja esiteltiin Turun kirjamessuilla 2022. Heikkosta haastattelee Simo Ollila.

Olli Heikkonen (toim.) Kerran olin taivaan suolajärvi, Aviador, 2022.

Podcast: Play in new window

Miksi siili kiroilee? Tunnetaitokeskustelu

Kirjallisuus, , , ,

Milla Paloniemen rakastettu sarjakuvahahmo Kiroileva Siili säestää mentaalivalmentaja Jenni Sofian opastusta tunnetaitoihin. Miksi tunteiden kohtaaminen on tärkeää? Mistä tunteet kertovat? Miten löytyy yhteys toisiin ihmisiin? Entä onko kiroileva siili suomalainen?

Haastattelijana Simo Ollila.

Jenni Sofia & Milla Paloniemi: Miksi siili kiroilee? Otava, 2022.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla  3.12.2022

Podcast: Play in new window

Finlandia-voittajat 2022

Kirjallisuus, , , , , ,

Finlandia-voittajat

Iida Rauma: Hävitys (kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja 2022)

Kuva Marek Sabogal

Romaani ihmisestä, joka melkein tuhottiin, kaupungista, joka on tuhottu moneen kertaan, planeetasta, jota tuhotaan juuri nyt.

Vimmainen vaatimus muistaa, rakkaus poltetun ja puretun Turun ihmeelliseen historiaan sekä ytimiin yltävä kipu punoutuvat häikäiseväksi kuvaelmaksi väkivallasta, jonka kehät laajenevat aina planeetan ääriin asti.

Ville-Juhani Sutinen: Vaivan arvoista. Esseitä poikkeuskirjallisuudesta (tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja 2022)

Miksi me luemme pitkiä ja vaikeita kirjoja? Onko se pelkkää kulttuurista snobbailua, vai antavatko kirjat jotain, mitä lyhyemmät ja helpommat teokset eivät voi tarjota? Näitä kysymyksiä kirjailija Ville-Juhani Sutinen alkoi pohtia huomatessaan pandemian aikana lukevansa tuhatsivuisia kirjoja.

Vaivan arvoista tarkastelee kolmeatoista mutkikkaana pidettyä teosta Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljeksistä Dorothy Richardsonin 2000-sivuiseen romaanisarjaan Pilgrimage ja Irmari Rantamalan Harhamasta Rebecca Westin mammuttimaiseen matkakirjaan.

Eeva Turunen: Sivistynyt ja miellyttävä ihminen (kaunokirjallisuuden Finlandia, yleisön suosikki 2022)

Kuva Laura Malmivaara

Turusen romaani luovii empatian ja turhautumisen välillä eri sukupolvien tilinteon hetkellä. Turunen rakentaa pistämättömän osuvilla havainnoilla kokonaisuuden, jossa huumori yhdistyy arkipäiväisyyteen ja melankoliseenkin pohjavireeseen. Romaanin säemäinen ja dialoginen ilmaisumuoto ohjaa lukijan huomion kielen nyansseihin, joiden sävyt ja tunnelmat Turunen hallitsee nautinnollisella tavalla.

Kirjailijoita haastattelee Elina Lahdenkauppi

Iida Rauma: Hävitys, Siltala, 2022.

Ville-Juhani Sutinen: Vaivan arvoista. Esseitä poikkeuskirjallisuudesta, Avain, 2022.

Eeva Turunen: Sivistynyt ja miellyttävä ihminen, Siltala, 2022.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla 3.12.2022

Podcast: Play in new window

Heikki Kännö: Ihmishämärä

Kirjallisuus, , , ,

Ihminen on tuhonnut planeettansa elinkelpoisuuden ja hänen valtakautensa luomakunnan herrana on ohi. Tapahtuu käänteinen Götterdämmerung: vanhat jumalat palaavat takaisin, on tullut ihmisten vuoro hiipua hämärään. Arvostetun tekijän neljäs romaani, jota hän pitää tähänastisena päätyönään. Heikki Kännöä haastattelee Jenna Väliviita.

Kännön esikoisteos Mehiläistie oli ehdolla useiden palkintojen saajaksi, ja toinen romaani Sömnö voitti Runeberg-palkinnon. Kolmas, Runoilija, saavutti Finlandia-ehdokkuuden.

Heikki Kännö: Ihmishämärä, Sammakko, 2022.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla  4.12.2022

Podcast: Play in new window

Olli Jalonen: Stalker-vuodet

Kirjallisuus, , ,

Nuori opiskelija palkataan salaiseen tutkimukseen kaksinkertaisen Finlandia-voittajan vaikuttavassa romaanissa. Sukupolviromaaniksi kuvattu Stalker-teoksessa päähenkilö ajautuu sivuun omasta elämästään, kyseenalaistaa tehtävänsä, mutta ei kuitenkaan lopeta, vaan mukautuu.

Kirjan Indonesian jakso perustuu Jalosen omaan kokemukseen tiedotustehtävissä. Minkälaista tiedottajan työ oli? Minkälaista on kirjoittaa mustaa valkoiseksi? Mikä kirjan päähenkilön pelastaa?

Kirjailija Olli Jalosta haastattelee Silka Raatikainen.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla 3.12.2022

Olli Jalonen: Stalker-vuodet, Otava, 2022.

Podcast: Play in new window

Matti Apunen ja Sami Suojanen: Taloustiedon sokeat pisteet

Kirjallisuus, , , , , ,

Poliittinen mielipidevaikuttaja Matti Apunen ja taloustoimittaja Sami Suojanen keskustelevat.

Mikä on talousjournalismin nykytila Suomessa? Miksi politiikka kiinnostaa toimittajia, mutta talous ei? Ymmärtävätkö toimittajat talouden perusasioita?

Sumuverhon rakentelusta korporaatioviestinnässä. Pitääkö toimittajan haastaa vallanpitäjiä? Miten toimittaja huolehtii, ettei häntä höynäytetä?

Matti Apunen: Sinistä terästä – Suomalainen konepaja ja tulevaisuus, Cash Flow Guidance – CFG, 2022.

Juha Vikman, Sami Suojanen: Paljastavat luvut: mitä tilinpäätöksestä kannattaa etsiä ja johtajilta kysyä? Cash Flow Guidance – CFG, 2021.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla 3.12.2022

Podcast: Play in new window

Unissa lentämisen opas

Kirjallisuus, ,

Emilia Lehtisen Unissa lentämisen opas kertoo parhaat vinkit riemukkaisiin lentoretkiin! Kuka tahansa voi oppia lentämään, nimittäin unissaan. Miltä unessa lentäminen tuntuu? Mitä kannattaa tehdä ennen nukahtamista? Mistä löytyy paras lentoasento? Minne lennon päätteeksi on hyvä laskeutua? Kirja sisältää myös lentoharjoituksen sekä todellisuustestin.

Emilia Lehtinen: Unissa lentämisen opas, Avain 2022. Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla  3.12.2022

Podcast: Play in new window

VaLas (Vapaat lasten- ja nuortenkirjailijat)

Kirjallisuus, , , , , ,

Paneelikeskustelu – Pieni voi olla kaunista

VaLas (Vapaat lasten- ja nuortenkirjailijat) on esimerkki uudenlaisesta tavasta tuottaa laadukasta kirjallisuutta. VaLas-kollektiivin näkemyksellinen, rohkea ja pintatrendejä tuijottamaton linja on toimintavuosinaan synnyttänyt hyvän määrän korkeatasoista, kiitettyä ja palkittua lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Miten siinä onnistuttiin? Mitä kollektiivi kirjailijoille antaa?

 Päivi Heikkilä-Halttusen kanssa keskustelemassa VaLas-kirjailijat Mervi Heikkilä, Päivi Lukkarila, Hannu Hirvonen ja Mimmu Tihinen. Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla  3.12.2022

Podcast: Play in new window

Siiri Enoranta: Maailmantyttäret

Kirjallisuus, , , ,

Palkitun kirjailijan utopia Maailmankodista on rohkeudessaan pysäyttävä. Tulevaisuudenkuvitelma häikäisee elämänvoimallaan ja palauttaa lukijan kyvyn unelmoida. Siiri Enorantaa haastattelee Ville Hänninen.

Kuva: Veikko Somerpuro / WSOY.

Siiri Enoranta: Maailmantyttäret, WSOY, 2022. Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla  4.12.2022

Podcast: Play in new window

Elina ja Sofia: Esiintymistaitojen salat

Kirjallisuus, , , ,

Kauhistuttaako esiintyminen vai nautitko esilläolosta? Miten esiintymistä voi harjoitella ja miten siihen voi valmistautua? Esiintyminen on paljon muutakin kuin näyttelemistä tai lavalla oloa. Kun tervehdit kaupan kassaa, esittäydyt uudelle henkilölle, haet musiikkiluokalle tai pidät koulussa esitelmän – kaikki on esiintymistä!

”Uskalla loistaa” -kirja antaa neuvoja jännityksen voittamiseen. Kirjassa on myös erilaisia harjoituksia, joiden avulla jännitystä saa kuriin. Elina ja Sofia ovat nuoresta iästään huolimatta esiintymisen konkareita. Haastattelijana Henriika Tulivirta.

Kuva Tammi.

Elina ja Sofia, Reeta Vestman, Anthony Conley, Aura Marttinen: Uskalla loistaa, Tammi, 2022. Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla  4.12.2022

Podcast: Play in new window

Keltaisen kirjaston kääntäjät: Einari Aaltonen ja Helene Bützow

Kirjallisuus, , , ,

Tammen Keltainen kirjasto on tarjonnut suomalaisille laadukasta käännöskirjallisuutta maailmalta jo vuodesta 1954. Sarjassa on ilmestynyt jo yli 500 teosta, joiden joukossa on 31 Nobel-palkittua kirjailijaa. Koe Keltainen kirjasto suomentajien silmin ja kuule kirjasarjan uutuusteosten kääntäjiä. Keskustelemassa ovat palkitut kirjallisuuden kääntäjät Einari Aaltonen (mm. Abdulrazak Gurnahin Loppuelämät) ja Helene Bützow (mm. Kazuo Ishiguron Klara ja aurinko sekä Don DeLillon Hiljaisuus).

Kuva Tammi.

Mitkä ovat keskustelijoiden omat Keltaisen kirjaston suosikit?

Haastattelijana Tammen viestintäpäällikkö Johanna Harkkila Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla  3.12.2022

Kuva Tammi.

Podcast: Play in new window

Juha Hurme – Tiu tau tilhi

Kirjallisuus, , , ,

Juha Hurmeen hilpeä Tiu tau tilhi on kirja pienen laulun takaa avautuvista suomalaisen kulttuurihistorian ihmeellisistä sokkeloista. Timanttisena vyöryvä tieto ja mestarillinen ote havainnoida yhteneväisyyksiä näyttää palan maailmaa, joka on ihan pöhkö mutta ihan ihana. Haastattelija Jussi Tiihonen.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla 4.12.2022

Kuva Annina Mannila.

Tiu tau tilhi on kirja pienen laulun takaa avautuvista suomalaisen kulttuurihistorian ihmeellisistä sokkeloista: virallisista, koristelluista holveista ja unohduksen umpeuttamista väylistä. Pikku Inkerin laulusta ponnahtava tutkimusretki kulkee laulukirjantekijä Wilho Siukosen kohutusta väitöstilaisuudesta Fröbelin palikoiden kautta ”Suomen kansakoulun isän” Uno Cygnaeuksen naisseikkailuihin Novo-Arkangelissa Alaskassa.

Kirjasta selviää, minkä kokoinen maksa on jouhilintuna, tupsuniskana ja rötönä tunnetulla punapihlajien vakiovieraalla, ja Naantalin keskiaikaisen birgittalaisluostarin satsaus mausteisiin saa tietysti ansaitun huomionsa.

Juha Hurmeen hilpeän surumielinen tutkielma etenee ja poukkoilee ja naurattaa. Lukija saa halun oppia uutta, nähdä uudella tavalla. Runsas tieto ja mestarillinen ote havainnoida yhteneväisyyksiä näyttää palan maailmaa, joka on ihan pöhkö mutta ihan ihana.

Podcast: Play in new window

Sirpa Pääkkönen: Karjala sydämessä – elämänvoimaa itäisistä juurista

Kirjallisuus, , ,
Sirpa Pääkkönen. Kuva J. K. Ihalainen

Sirpa Pääkkönen esittelee kirjaansa Karjala sydämessä – elämänvoimaa itäisistä juurista Turun Kirjamessuilla. 

”Sirpa Pääkkösen kirjassa kymmenen eri ikäistä karjalaistaustaista kertoo, mitä karjalaisuus heille merkitsee. Evakoiden jälkipolvet näkevät merkityksellisenä sen, että he kuuluvat laajempaan kokonaisuuteen, sukupolvien ketjuun. Tarinoiden myötä avautuu ikkuna omiin juuriin. Omassa sukutarinassa ja identiteetissä säilynyt karjalaisuus on elämänasenne ja ehtymätön inspiraation lähde.” Haastattelijana toimii Lotta-Sofia Saahko.

Sirpa Pääkkönen: Karjala sydämessä – elämänvoimaa itäisistä juurista, SKS Kirjat, 2022

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 2.10.2022

Podcast: Play in new window

Inkerikkojen historiaa

Kirjallisuus, , , ,
Taisto Raudalainen (vas.), Lea Pakkanen ja Minna-Kerttu Kekki. Kuva J. K. Ihalainen

Inkerikkojen historiaa ja inkeriläisten kokemuksia luotaavassa keskustelussa kuullaan vironinkerilästä perspektiiviä aiheeseen. Haastateltavina ovat kirjailijat Taisto Raudalainen ja Minna-Kerttu Kekki toivat, haastattelijana inkerinsuomalainen toimittaja ja kirjailija Lea Pakkanen.

Taisto Raudalainen: Inkerikot, setot ja vatjalaiset, SKS, 2022

Minna-Kerttu Kekki ja Lembi Laur: Lempi Lempisen matka Suomenlahden ympäri, Vastapaino, 2022

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 2.10.2022

Podcast: Play in new window

Juha Ylimaunu: Pirtusota ja salakuljettajat

Kirjallisuus, , , ,
Juha Ylimaunu (vas.) ja Matti Ylipiessa. Kuva J. K. Ihalainen

Pirtutrokarien vaiheita ei juuri ole tutkittu. Tutkija, kirjailija Juha Ylimaunun tietokirja Pirtusota ja salakuljettajat – Pohjanlahden tuntematon historia on upea avaus kieltolain aikaisen kaupankäynnin historiaan. 

Haastattelussa Ylimaunu kertoo kirjan tekemisen ja tietojen hankkimisen vaiheista ja siitä, miten pirtutrokarien jälkeläiset suhtautuvat aiheeseen.  Entä miten pirtutrokarit käyttivät ammattitaitoaan kieltolain jälkeen? Haastattelija Matti Ylipiessa.

Juha Ylimaunu: Pirtusota ja salakuljettajat – Pohjanlahden tuntematon historia, (Atrain & Nord), 2022.

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 2.10.2022.

Podcast: Play in new window

Esikoisteoksia: Petra Vallila ja Pauli Hautala

Kirjallisuus, , ,
Petra Vallila ja Pauli Hautala. Kuva J. K. Ihalainen

Poesian tämän vuoden esikoiskirjailijat Petra Vallilla ja Pauli Hautala kertovat runokirjojensa taustoista ja siitä, miltä teosten ilmestyminen on tuntunut. Haastattelussa pohditaan myös näkyykö ammatillinen tausta runojen kirjoittamisessa, yhdistyvätkö runous ja päivätyö kielellisesti. Pauli Hautalan Katseen maanosat kyseenalaistaa, onko väistämätöntä tuntea avuttomuutta informaatiotulvan edessä. Petra Vallila teoksessaan Ehkä puolestaan peilaa kieltä ja merkitystä yritysviestinnän – ja kielen kautta. 

Haastattelija Virpi Vairinen.

Petra Vallila: Ehkä, Poesia, 2022

Pauli Hautala: Katseen maanosat, Poesia, 2022

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 2.10.2022

Podcast: Play in new window

Valdur Mikita: Lingvistinen metsä

Haastattelut, Kirjallisuus, ,

Helsingin Kirjamessuilla 28.10.2022 etelävirolainen semiootikko ja biologi Valdur Mikita esitteli virolaisen ja itämerensuomalaisen kulttuurin historiaan pureutuvaa kirjaansa Lingvistinen metsä (Sammakko, 2021). Se on Mikitan toinen suomennettu teos, ensimmäinen on Kantarellin kuuntelun taito (Sammakko, 2018). Haastattelijana ja tulkkaajana toimi Jenni Kallionsivu.

Virossa Lingvistinen metsä sai ilmestyessään yksimielisen mutta moniäänisen vastaanoton, ja se puhutteli laajalti virolaisia. Haastattelussa keskustellaan myyteistä ja siitä, miten virolaiset ovat eläneet esihistoriallisella ajalla. Minkälainen on itämerensuomalaisten yhteinen menneisyys; asumisen ja olemisen paikat ja niiden erot? Mikä tekee virolaisista virolaisia? Virolaisia on pidetty metsäkansana, onko suhde metsään muuttunut? Puhutaan myös nuorista ja elämän tarkoituksen etsimisestä. Entä jos tarkoitusta ei tiedä?

Valdur Mikita: Lingvistinen metsä, suomentaja Anniina Ljokkoi, 334 s. Sammakko, 2021.

”Lingvistinen metsä on omalaatuinen ja yllättävä luonnon ja pienten kansojen puolustuspuhe. Anniina Ljokkoin kääntämän teoksen alussa on Mikitan tervehdys suomalaisille lukijoille. Itämerensuomalaisilla on edellytykset selviytyä ekokatastrofista, koska meillä on jäljellä kivikautisen keräilijän elämäntavan piirteitä metsissä kulkiessamme, kiitos synestesian, saunan ja sienikorin.”

Podcast: Play in new window

Maaliskuun kulttuurivieraana kirjailija Hassan Blasim

Haastattelut, Kirjallisuus,

Hassan Blasim (s. 1973 Bagdad) on arabiaksi kirjoittava kirjailija, jonka kaksi novellikokoelmaa ja kaksi romaania ovat ilmestyneet Sampsa Peltosen suomentamina 2012–2021. Vuodesta 2004 hän on asunut Suomessa. Häntä on verrattu Franz Kafkaan, Roberto Bolañoon ja Jorge Luis Borgesiin. The Guardian sanoi hänestä vuonna 2010, ”kenties paras elossa oleva arabialainen kirjailija”. Nyt Hassan Blasim on radiofiskarsin vieraana kotonaan Helsingissä ja hänen kanssaan keskustelee runoilija J. K. Ihalainen. Haastattelu on englanniksi.

Hassan Blasim (born 1973 in Bagdad) is by The Guardian called “Perhaps the best writer of Arabic fiction alive”. Since 2004 Blasim has been living in Finland, and four of his books are translated in Finnish by Sampsa Peltonen. Now Hassan Blasim is interviewed by J. K. Ihalainen in Helsinki Januari 2022.

Hassan Blasim. Kuva J. K. Ihalainen

1st part: On Writing, Islam, Internet & Culture. (37:51)

2nd part: On Education, Censorship & Sololand. (27:04)

3rd part: On Languages, Memory & Storytelling. (44:46)

4th part: On Exile, Democracy, Imagination & Books. (29:50)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hassan_Blasim

Podcast: Play in new window

Andeilta Runosaareen – J. K. Ihalainen ja Katariina Vuorinen

Haastattelut, Kirjallisuus,

Runoilija Katariina Vuorinen kertoo, miten hän pitkään nomadielämää eläneenä löysi lossimatkojen takaa paikan, jossa yhteys luontoon, ihmisiin ja kieleen ovat kohdillaan. Sinne hän yhdessä Inkeri Aulan kanssa perusti Runosaari-tapahtuman, jonka järjestämiseen osallistui koko yhteisö.

Katariina Vuorisen runoudessa on paljon eteläamerikkalaisuutta. Viimeisin matka Chileen talvella 2020 alkoi hyvin. Esiinnyttyään Pablo Nerudan talossa La Sebastianassa hän lähti Andien juurille telttailemaan muutamaksi viikoksi.

Samoihin aikoihin maailmalta kantautui epidemiasta kertovia uutisia. Ne tavoittivat myös Vuorisen. Argentiinan ja sen jälkeen Chilen rajat suljettiin ja parin viikon telttailu venyi kuukausiksi. Syksyn syvetessä kesävarusteissa alkoi olla paikattavaa.

Telttaillessa ei ollut sähköä, puhelin piti käydä lataamassa lähistöllä, mutta sitäkään ei kehdannut tehdä päivittäin. Se merkitsi paluuta käsin kirjoittamiseen. Toinen tapa oli sanella tekstiä puhelimeen. Kirjoitusta tuli runsaasti. Osan runoista hän esitti Runosaaren festivaaleilla heinäkuussa 2021. Haastattelija J. K. Ihalainen

Runonlausuntaa ratsailla.

Katariina Vuorinen on runoilija, joogi, tantrika ja löytöretkeilijä, joka on julkaissut neljä runokokoelmaa ja muita tekstejä. Hän on elänyt nomadina ympäri maailmaa, ja kirjoittanut ja esiintynyt viime vuosina erityisesti Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2018 hän löysi maagisen saarensa Velkuanmaasta, ja tiesi heti paikan kutsuvan runofestivaalia saaristoon. Nyt tämä unelma toteutuu Runosaaressa.

 Runoilija ja kustantaja J. K. Ihalainen osallistui Runosaari -runotapahtumaan Livonsaaressa 23.-24. heinäkuuta. Festivaalin aikana hän haastatteli kolmea mukana ollutta runoilijaa, Raisa Marjamäkeä, Juha Kulmalaa sekä Katariina Vuorista.   

Podcast: Play in new window