Radiofiskars vieraili vanhassa Baggbölen kansakoulussa, jota asuttaa runoilija ja japanilaisen runouden tuntija Kai Nieminen. Puhuimme hänen omasta runoudestaan, vanhojen japanilaisten erakkorunoilijoiden läsnäolosta lähes satavuotiaassa koulussa, sekä Niemisen edesmenneestä Elina-vaimosta, jonka dreijaamista keraamisista kupeista joimme lukuisia kupillisia kiinalaista teetä. Haastattelu ja kuvat J. K. Ihalainen.
Kiinan tuntija ja kiinalaisen runouden suomentaja Pertti Seppälä kertoo tässä haastattelussa mm. erakkorunoilijoiden elämänkylläisestä perinteestä tuhannen vuoden ajalta. Hän puhuu myös Suomessa käyneiden nykyrunoilija Bei Daon (s. 1949) ja taiteilija Ai Weiwein (s. 1957) asemasta maanpaossa. Pertti Seppälä on julkaissut mm. toistakymmentä suomennosta sekä tehnyt Yleisradiolle kymmeniä ohjelmia aiheesta (1986–2017). Haastattelu ja kuvat J. K. Ihalainen.
Matka kirjailijuuteen Tampereella helmikuussa järjestetyn Elävän Kirjallisuuden Festivaalin aiheena oli Matka. Radiofiskars julkaisee neljä tätä teemaa eri suunnilta lähestyvää paneelikeskustelua.
Kenestä tulee kirjailija? Millä perusteella valitaan, kenen kirja julkaistaan? Kuinka paljon arvoa asetetaan jo ennalta henkilöbrändille? Miten kirjailijuus on muuttunut vuosien varrella? Millaista on nykykirjailijan arvovalta ja asiantuntijuus? Millaisia merkityksiä julkkiskirjallisuus saa nyky-yhteiskunnassa ja kirjallisella kentällä? Nykykirjailijuuden moninaisista poluista keskustelemassa Tympeät tytöt -sarjakuvan luonut Riina Tanskanen, kustantaja Satu Laatikainen sekä markkinoinnin luova suunnittelija ja kirjallisuudenopiskelija Leea Hakkarainen.
Sarjan edellisissä osissa keskusteltiin elämän ja maailman metaforista teemalla ”Elämä on matka”, minkä jälkeen aiheena oli matkakirjallisuus ilmastokriisin aikana. Keskustelusarjan kolmannessa osassa teemana oli kirjalliset aikamatkat.
Tampereella 4.2.2023 järjestetyn ohjelmien taltioinnista vastaa Tredu.
Tampereella helmikuussa järjestetyn Elävän Kirjallisuuden Festivaalin aiheena oli Matka. Radiofiskars julkaisee neljä tätä teemaa eri suunnilta lähestyvää paneelikeskustelua.
Mitä aikamatka menneisyyteen kertoo meille nykypäivästä? Mitä opittavaa meillä on historiallisesta fiktiosta? Miten kirjallisuudessa on käsitelty tulevaisuutta? Miten nykykirjallisuudessa ja -kulttuurissa käsitellään aikamme ahdistusta kirjoittamalla utopioita ja dystopioita? Miksi kuvitteellisissa maailmoissa usein taannutaan menneisyyteen samalla kun katsotaan tulevaisuuteen? Keskustelemassa dystopioita tutkinut kirjallisuudentutkija Hanna Samola, kirjailija, runoilija ja kuvataiteilija Tiina Lehikoinen sekä kokemuksen historiaan perehtynyt historiantutkija Heikki Kokko. Haastattelijana Tytti Koivisto.
Sarjan ensimmäisessä osassa keskusteltiin elämän ja maailman metaforista teemalla ”Elämä on matka”, minkä jälkeen aiheena oli matkakirjallisuus ilmastokriisin aikana. Sarjan viimeisessä osassa pohditaan, millainen on matka kirjailijuuteen.
Tampereella 4.2.2023 järjestetyn ohjelmien taltioinnista vastaa Tredu.
Tampereella helmikuussa järjestetyn Elävän Kirjallisuuden Festivaalin aiheena oli Matka. Radiofiskars julkaisee neljä tätä teemaa eri suunnilta lähestyvää paneelikeskustelua.
Matkakirjallisuus ilmastokriisin aikakaudella Millaisia matkoja kirjallisuudessa tehdään? Miten matkailu on muuttanut kirjallisuutta ja toisinpäin? Onko kirjailijalla lupa matkustaa taustatyötä tehdäkseen? Onko ekologisin matka kirjallinen? Matkakirjallisuudesta ja kirjallisista matkoista keskustelemassa kirjallisuudentutkija Lieven Ameel, runoilija ja kustantaja J.K. Ihalainen sekä kirjallisuudentutkija Karoliina Lummaa. Haastattelijana Magdaleena Murto.
Sarjan ensimmäisessä osassa keskusteltiin elämän ja maailman metaforista teemalla ”Elämä on matka”. Seuraavan osan aiheena on matkakirjallisuus ilmastokriisin aikana. Kirjallisten aikamatkojen jälkeen mietitään, millainen on matka kirjailijuuteen.
Tampereella 4.2.2023 järjestetyn ohjelmien taltioinnista vastaa Tredu.
Tampereella helmikuussa järjestetyn Elävän Kirjallisuuden Festivaalin aiheena oli Matka. Radiofiskars julkaisee neljä tätä teemaa eri suunnilta lähestyvää paneelikeskustelua.
Elämä on matka
Miksi metaforat auttavat meitä ymmärtämään abstrakteja ilmiöitä? Miksi juuri tietyt metaforat ovat vakiintuneet? Mitä käyttämämme metaforat kertovat yhteiskunnasta ja ihmisenä olemisesta? Millaisia ovat tulevaisuuden metaforat? Elämän ja maailman metaforista keskustelemassa vapaa kirjoittaja Saara Metsäranta, kirjallisuudentutkija, runoilija ja esseisti Tero Tähtinen sekä mm. spekulatiiviseen nuortenkirjallisuuteen perehtynyt kirjallisuuden tohtoriopiskelija Sonja Mikkonen. Haastattelijana Sofia Blomberg. (Keskustelun alussa kuuluva napsutus poistuu muutamassa minuutissa.)
Sarjan seuraavan osan aiheena on matkakirjallisuus ilmastokriisin aikana. Kirjallisten aikamatkojen jälkeen mietitään, millainen on matka kirjailijuuteen.
Tampereella 4.2.2023 järjestetyn ohjelmien taltioinnista vastaa Tredu.
Suomalaisten lähisukukansoihin kuuluvat liiviläiset asuttivat keskiajalla laajoja alueita Riianlahden ympäristössä. Nykyään liiviläisiä asuu pienenä vähemmistönä Latviassa. Liiviläisten vähälukuisuudesta huolimatta heidän keskuudessaan syntyy edelleen merkittävää runoutta, jonka aarteistosta teoksen toimittanut ja sen runot suomentanut Olli Heikkonen on tehnyt edustavia poimintoja. Runoilijanäänensä suomalaisten lukijoiden nautittavaksi saavat tässä kirjassa muun muassa Valt Ernšreit, Baiba Damberg ja Ķempi Kārl.
Kirja sisältää myös tiiviin katsauksen liiviläisten vaiheisiin ja heidän kulttuuriinsa.
Liiviläisen nykyrunouden antologia, Kerran olin taivaan suolajärvi, runoutta liivin kielellä, on kensimmäinen suomeksi käännetty liivinkielinen teos. Olli Heikkosen kääntämä ja toimittama kirja esiteltiin Turun kirjamessuilla 2022. Heikkosta haastattelee Simo Ollila.
Olli Heikkonen (toim.) Kerran olin taivaan suolajärvi, Aviador, 2022.
Milla Paloniemen rakastettu sarjakuvahahmo Kiroileva Siili säestää mentaalivalmentaja Jenni Sofian opastusta tunnetaitoihin. Miksi tunteiden kohtaaminen on tärkeää? Mistä tunteet kertovat? Miten löytyy yhteys toisiin ihmisiin? Entä onko kiroileva siili suomalainen?
Haastattelijana Simo Ollila.
Jenni Sofia & Milla Paloniemi: Miksi siili kiroilee? Otava, 2022.
Romaani ihmisestä, joka melkein tuhottiin, kaupungista, joka on tuhottu moneen kertaan, planeetasta, jota tuhotaan juuri nyt.
Vimmainen vaatimus muistaa, rakkaus poltetun ja puretun Turun ihmeelliseen historiaan sekä ytimiin yltävä kipu punoutuvat häikäiseväksi kuvaelmaksi väkivallasta, jonka kehät laajenevat aina planeetan ääriin asti.
Miksi me luemme pitkiä ja vaikeita kirjoja? Onko se pelkkää kulttuurista snobbailua, vai antavatko kirjat jotain, mitä lyhyemmät ja helpommat teokset eivät voi tarjota? Näitä kysymyksiä kirjailija Ville-Juhani Sutinen alkoi pohtia huomatessaan pandemian aikana lukevansa tuhatsivuisia kirjoja.
Vaivan arvoista tarkastelee kolmeatoista mutkikkaana pidettyä teosta Fjodor DostojevskinKaramazovin veljeksistäDorothy Richardsonin 2000-sivuiseen romaanisarjaan Pilgrimage ja Irmari Rantamalan HarhamastaRebecca Westin mammuttimaiseen matkakirjaan.
Eeva Turunen: Sivistynyt ja miellyttävä ihminen (kaunokirjallisuuden Finlandia, yleisön suosikki 2022)
Kuva Laura Malmivaara
Turusen romaani luovii empatian ja turhautumisen välillä eri sukupolvien tilinteon hetkellä. Turunen rakentaa pistämättömän osuvilla havainnoilla kokonaisuuden, jossa huumori yhdistyy arkipäiväisyyteen ja melankoliseenkin pohjavireeseen. Romaanin säemäinen ja dialoginen ilmaisumuoto ohjaa lukijan huomion kielen nyansseihin, joiden sävyt ja tunnelmat Turunen hallitsee nautinnollisella tavalla.