Aihearkisto: Kirjallisuus

Salla Simukka & JP Ahonen: Poika ullakolla, poika kellarissa

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Mitä tekisit, jos löytäisit kotitalostasi salaisen huoneen? 

Jännittävä ja koskettava lastenromaani kahdesta pojasta, jotka asuvat samassa talossa mutta eri todellisuuksissa. Voiko ystävyys ylittää maailmoja erottavan rajan?

10-vuotiaan Alexiksen perhe muuttaa taloon, josta hän saa unelmiensa ullakkohuoneen. Niin ikään 10-vuotiaan Maxin perhe muuttaa taloon, jossa häntä odottaa upea kellarihuone. Pian pojat huomaavat, että heidän kotitaloissaan on jotain omituista: Alexis kuulee ääniä talon alta, vaikka heillä ei ole kellaria. Maxin korviin kantautuu soittoa ullakolta, vaikka siellä ei ole ketään. 

Kun pojat viimein kohtaavat, heille käy selväksi, että vain he kaksi pystyvät öiseen aikaan vierailemaan toistensa maailmoissa. Mutta vaarantaako heidän ystävyytensä kaiken, kun maailmat alkavat sekoittua toisiinsa? Salla Simukkaa ja JP Ahosta haastattelee Johanna Harkkila.

”Onko tämä unta vai totta?

Sekä että. Parhaat unet usein ovat.”

Salla Simukka & JP Ahonen: Poika ullakolla, poika kellarissa, Tammi, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Minna Silver, Sinuhe Egyptiläisen maailma

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Arkeologin matka Sinuhe egyptiläisen ja Lähi-idän muinaisten kulttuurien aikaan.

Jokainen Sinuhe egyptiläisen lukija tietää, kuinka hämmästyttävän todentuntuisesti Mika Waltari herättää eloon muinaisen Lähi-idän maailman. Minna Silverin teos osoittaa, miten taitavasti romaani on rakennettu historiallisille faktoille – Waltari tunsi muinaista Egyptiä paikoin paremmin kuin moni egyptologi. Esimerkiksi kirjan kallonporauskohtaus on täsmällinen yksityiskohtia myöten.

Minna Silver käy teoksessaan läpi Waltarin Sinuhe egyptiläisen, avaten sen historiallista pohjaa Sinuhen matkatessa muinaisen Välimeren, Lähi-idän ja Punaisenmeren kansojen parissa. Silver tarjoaa johdatuksen kadonneisiin korkeakulttuureihin ja rikastaa entisestään Sinuhen lukuelämystä. Tätä lukiessa Sinuhe-fani haukkoo henkeään: onko tämä voinut tapahtua todella? Kirjailijaa haastattelee Tommi Leminen.

Dosentti Minna Silver on Lähi-idän ja Välimeren arkeologian ja historian sekä maailman kulttuuriperinnön asiantuntija, jolla on vuosikymmenten kokemus kenttätöistä Lähi-idässä.

Minna Silver, Sinuhe Egyptiläisen maailma, SKS Kirjat, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Siri Kolu, Hohtavat

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

”Sinulla ja minulla, rakkaudellamme, on viikko aikaa.” 

Siri Kolun hätkähdyttävä nuorten aikuisten romaani ihmisistä, joista osa saa ilmoituksen maailmanlopusta. Voiko kohtalonsa vielä valita? Haastattelijana Salla Simukka.

Hohtava juna ilmestyy asemalle vähän ennen syyslomaa, kello 18.10. Junasta ilmestyy Hohtavia, olentoja, jotka saapuvat merkkaamaan ihmisiä valolla. He kertovat, että ihmiskunnalla on viikko aikaa. Koskeeko varoitus vain merkittyjä? 


Lukiolaiset Ani ja Kapri ovat rakastaneet toisiaan vuoden. Kaikki on alussa, kaikki on mahdollista. Kunnes Hohtavien saapuminen muuttaa suunnitelmat, maailman – ja heidät. Mitä ehtii vielä viikossa? Mitkä salaisuudet täytyy kertoa ennen maailmanloppua? ”Lupaa että me valitsemme toisemme, kävi tässä maailmassa miten tahansa.”

Siri Kolu: Hohtavat. Tammi, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Satu Leisko, Varjotarha

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Satu Leiskon tummasävyinen Varjotarha-romaani yhdistää suomalaista mytologiaa reaaliajassa tapahtuvaan tarinaan. Nuorille aikuisille suunnattu Varjotarha jatkaa viime syksynä alkanutta fantasiasarjaa. 

18-vuotias Tuuli on lähtenyt kotoaan, pieneltä Kuustenkylältä dramaattisten tapahtumien jälkeen, jotta saisi uuden alun. Menneisyys varjostaa Tuulin yrityksiä elää tavallista elämää, ja yliluonnollinen piirittää häntä. Tuulin ystävätkään eivät ole aivan sitä, miltä näyttävät. 

Tuulin ihastuksen, vaaraa tihkuvan Ossianin ja muun Kuustenkylälle jääneen joukon elämään Tuuli on jättänyt jäljet, joita kukaan heistä ei voi unohtaa. Ossian yrittää seurata sydäntään, mutta sen kuunteleminen osoittautuu hankalaksi. Vapaus voi löytyä odottamattomista paikoista, myös Ossianin omasta menneisyydestä. 

Satu Leisko on helsinkiläinen kirjailija. Hän on kirjoittanut kaunokirjallisuutta ja tietokirjallisuutta nuorille ja aikuisille lukijoille. Sarjan ensimmäinen osa Ihmisenhaltija ilmestyi elokuussa 2023. 

Satu Leisko, Varjotarha, Avain, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Mirella Mäkilä: Tampereella rempallaan

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Hilpeän riemukas ja humoristinen romaani Tampereen kokoisista unelmista ja oman suunnan etsimisestä. Mirella Mäkilää haastattelee Henriikka Tulivirta.

Lähipiirissä solmitaan avioliittoja tai vähintäänkin avoliittoja, mutta Roosa ei kuulu edes ammattiliittoon. Olisiko jo aika sitoutua johonkin? Vakiintumista eivät helpota kaukana Helsingissä asuva ehkä-poikaystävä ja työpaikan yllä vaanivat tehostustoimet. Voisiko ratkaisu löytyä Tampereen Petsamosta, josta Roosa perii yllättäen puolikkaan talonmörskän? Entä kuinka hyvä ratkaisu on ryhtyä pyörittämään aamiaismajoitusta kanan kanssa? 

Onnen avaimet löytyvät lopulta itseltä, eivät toisten taskuista, osoittaa ylistetyn Se on moro -sarjan toinen osa.

Mirella Mäkilä: Tampereella rempallaan. Otava, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Miska Suoniemi, 100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Miska Suoniemen esikoiskirja 100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista vie läpi historian ja nostaa esiin mielenkiintoisia tositarinoita hallitsijoista.  Haastattelijana Karoliina Suoniemi.

Kuka Ranskan kuningas luuli olevansa lasia? Mikä traaginen kirous vainosi Nepalin kuningassukua? Kuka oli Yhdysvaltojen keisari Norton? Mitkä ovat Japanin mystiset kruununkalleudet, joita kukaan ei ole nähnyt?

100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista esittelee sata mielenkiintoista ja lyhyttä tositarinaa kuninkaallisista kautta historian. Mukana on monenlaisia kertomuksia ympäri maailmaa: niin mysteerejä ja tragedioita kuin koomisia ja hellyttäviä sattumuksiakin.

Miska Suoniemi, 100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista. Avain, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Salla Simukka & Siri Kolu, Tästä Ihmemaahan

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Putoa kauniiseen ja kamalaan Ihmemaahan! 

Siri Kolun ja Salla Simukan toimittama novelliantologia tuo Lewis Carrollin klassikkoteoksen tutuksi tämän päivän nuorille täysin uusista kulmista. 

Liisan seikkailut Ihmemaassa on hurmannut lukijoita vuosikymmenestä toiseen. Siri Kolu ja Salla Simukka antoivat yhdeksälle kirjailijalle tehtäväksi kuvitella klassikkoteoksen maailmaa uusilla ja yllättävillä tavoilla.

Nuorille suunnatussa novellikokoelmassa sijansa saavat niin kanin riemastuttavat pikaviestit kuin Herttakuningattaren määräämät mestauksetkin. Erilaiset tekstilajit kuorivat Ihmemaasta esiin kiehtovia ja kummallisia kerroksia. Millaisia ovat Aliisan muodonmuutokset kauhugenren näkökulmasta? Kuka Hatuntekijä oikeastaan on? Voisiko Ihmemaa olla utopia? 

Teksteissä Ihmemaa on fantasiaa ja todellisuutta, ajattomuutta ja tätä päivää. 

Kirjan kirjoittajat: Siri Kolu, Salla Simukka, Siiri Enoranta, Akseli Heikkilä, Tommi Kinnunen, Anniina Mikama, Juuli Niemi, Jani Nieminen, Marisha Rasi-Koskinen, Hannele Mikaela Taivassalo, Dess Terentjeva.

Salla Simukka & Siri Kolu, Tästä Ihmemaahan, WSOY, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Risto Isomäki – Pimeää jäätä & Pimeän pilven ritarit

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Suomalainen teknologia on ratkaisijan roolissa trilleri-taituri Risto Isomäen uutuudessa Pimeää Jäätä.

Risto Isomäen Pimeää jäätä (2024) palaa Pimeän pilven ritarit (1997, 2024) -romaanin kosmiseen maisemaan. Se on myös maailman ensimmäinen romaani, jonka juoni on rakennettu suurelta osin sähköpurje- tai plasmapurjeteknologian ympärille. Haastattelijana Essi Tapaninen.

Kuva J. K. Ihalainen.

Ihmiskunnan tilanne vuonna 2017 on muuttunut epätoivoiseksi. Luotaimet ovat paljastaneet, että maapalloa uhkaavia komeettoja on tuhat kertaa luultua enemmän. Suunnattomat räjähdykset ovat vaarassa kuumentaa koko maapallon sulaksi laavaksi.

Millainen onkaan se komeetat radoiltaan suistanut kappale, joka pian ohittaa aurinkokunnan lähietäisyydeltä? Saattaisiko sen luota löytyä uusia aseita komeettojen vastaiseen sotaan? Johnny Kororo tovereineen lähtee vielä kerran avaruuteen itsemurhaa muistuttavalle tutkimusmatkalle sähköpurjealus Arsinoella.

Ihminen on tähän mennessä keksinyt vain kolme avaruusalusten ja -luotainten käyttövoiman lähdettä: rakettimoottorin sovellukset, aurinkopurjeen ja sähköpurjeen.

Sähköpurje on suomalainen keksintö. Konseptin on ensimmäisenä esittänyt Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pekka Janhunen. Sähköpurje on ylivoimaisesti tehokkain ihmisen kehittämä avaruusalusten käyttövoiman lähde, silloin kun pitää lentää hyvin kauas – ja palata takaisin.

Risto Isomäki, Pimeää jäätä & Pimeän pilven ritarit, Into Kustannus.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Pohjoiset painajaiset – Pahojen unien kulttuurihistoria

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Suomalaisessa kansanperinteessä painajaisella tarkoitettiin nukkujan päälle hyökkäävää olentoa, joka salpasi uhriltaan hengen. Painajaisen taustalla oli jokin pahantahtoinen toimija, kuten kateellinen naapuri tai loukattu vainaja, joka kulki öisin vahingoittamassa ihmisiä ja eläimiä. 1600-luvulla painajaisista kiinnostui myös oikeuslaitos, sillä ne liitettiin noituuteen.

Pohjoiset painajaiset valottaa suomalaisten pahojen unien kiehtovaa kulttuurihistoriaa 600 vuoden ajalta ja nostaa esiin unien yhteyden oman aikansa tapahtumiin. Suomalaisia ovat öisin piinanneet arkisten huolien lisäksi niin helvetin näyt, sotien muistot ja pelko kuin Kyllikki Saaren ratkaisematon murhakin.

Painajaiskuvauksilla on myös poliittinen puolensa: niitä on hyödynnetty opettavaisissa kertomuksissa, joilla on pidetty kansaa kurissa ja nuhteessa. Kuvaukset öisistä kauhuista ovat löytäneet tiensä taiteeseen ja populaarikulttuuriin – ja siten yhä uusien sukupolvien uniin. Marko Lambergia haastattelee Iida Simes.

KAARINA KOSKI, MARKO LAMBERG, KIRSI KANERVA & ANU KORHONEN (KIRJ. & TOIM.) Pohjoiset painajaiset – Pahojen unien kulttuurihistoria, Gaudeamus, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Leena Lehtolainen, Korkean paikan lumo

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Leena Lehtolaisen romaani taiteesta ja unelmista. 

Kiehtova kertomus menetyksestä, piiloutumisesta ja korkeilta paikoilta avautuvista näköaloista. Kirjailijaa haastattelee Katri Ylinen.

Nuori Riika on lahjakas laulaja, jolle musiikki on suojavyöhyke. Kun ääni katoaa, hän ajautuu taustalle. Korkeissa paikoissa hän tuntee itsensä vahvaksi ja taidemuseon asiakaspalvelijana löytää yhä uusia tarinoita, joista kirjoittaa lauluja. Mutta kuka tulkitsee laulut oikein? Suojaako avioliitto onnettomilta rakkauksilta? Voiko salanimien taakse kätkeytyä loppuelämäkseen? 

Kun keski-ikäiselle Riikalle tarjotaan vaativaa työproduktiota, saavat tutut tornit uuden merkityksen ja menneisyys törmää nykyisyyteen tavalla, jota Riika ei olisi voinut ikinä kuvitella.

Leena Lehtolainen, Korkean paikan lumo, Tammi, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Maria Turtschaninoff, Mantikora

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Maria Turtschaninoffin kirjoittama ja Peter Bergtingin kuvittama varhaisnuorten romaani on mielikuvitusta kutkuttavaa kauhua, jossa lukija yllättyy kerta toisensa jälkeen. 

”Et saa häntä koskaan”, minä kuiskaan. ”Siitä minä pidän huolen.” 

M niin kuin mantikora. Ihmisen kasvot, leijonan ruumis, kynnet ja häntä. Kolme riviä hampaita. Syö ihmisiä. Kuvaus vastaa selvästi isän uutta naisystävää, Ninaa. Hän hymyilee liikaa liian monilla hampaillaan ja tekee jatkuvasti herkullista ruokaa lihottaakseen perheen meheväksi. Rakastunut isä ei tietenkään näe vaaran merkkejä, mutta pikkuveli Jonaksen takia on toimittava. Mantikoran kukistamiseksi tarvitaan kuitenkin yksisarvisen sarvi…

Maria Turtschaninoff, Peter Bergting: Mantikora. Tammi, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Milja Sarkola, Psykiatrini

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,


Milja Sarkolan uudessa romaanissa Psykiatrini raivotaan mitä hillityimmin. Minäkertojan käynnit psykiatrilla herättävät eloon jotakin, jota voisi kutsua fantasiaksi – ajatuksen psykiatrista, tämän puolisosta ja heidän ystävistään – ajatuksen täydellisestä elämästä.

Psykiatrini on loistelias teos tunteiden siirtyilevyydestä, ihmissuhteista ja perheistä. Sarkola on kirjoittajana yht’aikaa lakoninen kommentoija ja mielipuolinen humoristi. Tämä on ajatuksen kirkkautta. Haastattelijana Siskotuulikki Toijonen.

Kaikki on kai hyvin. Kertoja elää vakavaraista elämää kulttuurin piirissä, lapset voivat hyvin, uusi parisuhde on intohimoinen.

Vaan puuttuuko jotakin, miksi on jotenkin valjua? Miksi hakeutua hankkimaan lausuntoa psykiatrilta? Onko heteroseksuaaleilla kuitenkin jotain, mitä kertojalta puuttuu?

Milja Sarkola, Psykiatrini, Teos, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Liisa Kaski: Antiikin jumalattaret

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Rakkauden jumalatar Afrodite, suuri metsästäjä Artemis, pimeän kuun jumalatar Hekate ja äiti maa Gaia… tunnetko kaikki antiikin maailman mahtavat jumalattaret?

Antiikin maailmassa jumalattaret olivat läsnä kaikkialla ja heidän valtansa oli ihmisten näkökulmasta rajaton. Taivaan kuningatar, tienristeysten jumalatar, tyttölasten suojelija ja muut suuret jumalattaret ansaitsivat kaikkien kuolevaisten kunnioituksen ja palvonnan. Mutta millaisia nämä jumalattaret olivat ja miksi he tuhansia vuosia myöhemmin elävät edelleen keskuudessamme? Mikä antiikin Kreikan mytologiassa kiehtoo ihmisiä aikakaudesta toiseen?

Antiikintutkija Liisa Kasken kirjoittama ja sarjakuvataiteilija Apila Pepitan kuvittama kirja piirtää muotokuvat kolmestakymmenestä jumalattaresta vanhojen kreikankielisten alkuperäislähteiden pohjalta. Teoksen kiehtovat kertomukset herättävät jumalattarien hahmot eloon ja saavat lukijan pohtimaan niiden merkitystä niin omana aikanaan kuin tänä päivänä.

Liisa Kaski on myyttiseen tietoon erikoistunut antiikintutkija, folkloristi ja tietokirjailija. Aiemmissa teoksissaan hän on tarkastellut itämerensuomalaisia eläinmyyttejä ja ruokaperinteemme syväkerrostumia. Kirjailijaa haastattelee Vehka Kurjenmiekka.

Liisa Kaski: Antiikin jumalattaret, SKS Kirjat, 2024. 

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Milla Keränen: Kaarneen varjo

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Milla Keräsen Kaarneen varjo vie lukijan matkalle 1700-luvun Turkuun ja Skotlantiin. Se on tarina muistin epäluotettavuudesta, järjestä ja hulluudesta sekä uskosta tieteeseen ja paholaiseen. Kirjailijaa haastattelee Kati Saonegin.



Turun Puolalanmäellä sijaitsevan Kaarneen talon isäntä Alexander Keith on kadonnut. Hänen ystävänsä medisiinari Thomas Hope herää sekavasta unesta muistinsa menettäneenä. Kukaan ei suostu kertomaan, mitä on tapahtunut, mutta naapurit kuiskailevat paholaisesta ja kokoontumisista, joita talossa on pidetty. Penkoessaan Alexanderin menneisyyttä ja omia muistojaan Thomas joutuu kyseenalaistamaan, mitkä Kaarneen isännän tarinoista olivat totta ja mitkä sepitettä.

Samaan aikaan professorin tytär Elisabeth Augustin etsii paikkaansa maailmassa. Itsenäiseen elämään tottunut nuori nainen on menettänyt kaiken isänsä kuoltua ja joutunut sukulaismiesten holhouksen alle. Kuinka pitkälle hän on valmis menemään saadakseen taas vallan omaan elämäänsä?
Autioitunut Kaarneen talo vetää puoleensa niin Thomasia kuin Elisabethia. Kun he kohtaavat toisensa, aukeaa molemmille uusia mahdollisuuksia saavuttaa se, mitä he eniten haluavat.

Milla Keränen: Kaarneen varjo. Avain, 2024. 

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Liisa Väisänen, Symbolimurhat

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Taiteentutkija Liisa Väisäsen uutuus kertoo symbolitutkijan silmin rituaalimurhien pimeästä historiasta.

Mitä rikkinäinen mieli yrittää sanoa? Mitä symbolit merkitsevät murhaajille?

Symbolit hallitsevat niin elämää kuin kuolemaakin. Niiden vuoksi on murhattu ja alistuttu surmattavaksi. Tappamisen tapakin voi olla symboli. Murhapaikalle jätetyn symbolin tarkoitus voi olla pelottaa vihollisia, johdattaa murhatutkijoita harhaan tai heijastella sairaan mielen sille antamia merkityksiä.

Suomen Robert Langdoniksi kutsuttu taiteentutkija Liisa Väisänen lähestyy rituaalisurmien historiaa tarkastelemalla symbolien kautta todellisia rikoksia keskiajalta nykypäivään. Hän ei mässäile väkivallalla vaan pyrkii teoksessaan ymmärtämään ihmiskunnan pimeintä historiaa.
Haastattelijana Artemis Kelosaari.

Liisa Väisänen: Symbolimurhat – Rituaalisurmien pimeä historia. SKS Kirjat, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Matti Rönkä: Onnen Kaukoranta

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Kesä Savossa. Heinä tuoksuu ja tango soi.​

Kuva J. K. Ihalainen.

Rissasen Ramia pyydetään kitaristiksi ja laulajaksi. Rami huhkii kesärenkinä enonsa maatilalla, tuorerehua pitäisi tehdä, eikä soitella yömyöhään. Viihdeorkesteri Salamat aloittaa kuitenkin treenaamisen, ja päästessään lavalle Rami innostuu musiikkihommista tosissaan. Hänen komea lauluäänensä ja karismansa pannaan heti merkille, ja keikan jälkeen tanssitettavia riittää.

Matti Röngän nostalginen romaani tempaisee savolaispojan heinäpellolta tanssilavojen tähdeksi ja ​vie lukijansa iskelmä-Suomen kultaisiin vuosiin 1970-80. Haastattelijana Siskotuulikki Toijonen.

Matti Rönkä: Onnen Kaukoranta, Gummerus, 2024

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Elina ja Johanna Annola naisten kohtaloiden kuvaajina

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Elina ja Johanna Annola: Annolan kirjailijasisarukset naisten kohtaloiden kuvaajina. Haastattelijana Siskotuulikki Toijonen.

Anniina muuttaa Sisu-koiran, puolisonsa Leevin ja tämän tyttären kanssa kauniiseen, valoisaan kivitaloon Helsingissä ja ryhtyy haaveilemaan onnenapiloista ikkunalaudoilla sekä omasta lapsesta. Pian häntä alkavat kuitenkin kalvaa äidin sanat ja huoneiden kostea ilma. 

Toisessa ajassa Vieno yrittää pitää perheensä talon valoisalla puolella, vaikka hänen vastuullaan on sodan vammauttama, työtä vieroksuva mies ja pieni Liisa-tytär. Elämän piti mennä toisin, heidän piti olla onnellisia. Mutta itsenäisyyspäivänä Vieno näyttää naapurin Forsmaneille, että hänenkin perheensä on herrasväkeä. 
Luopuneissa liikutaan sukupolvien ja yhteiskunnallisten kerrosten välillä. Se on henkeä puristava romaani äidiksi kasvamisesta ja tyttärenä pysymisestä. Se piirtää sadan vuoden jänteellä unelmia kodista ja perheestä ja varjostaa ne arjen tummilla sävyillä.  

Elina Annola: Luopuneet, Teos 2024.

Ulrika ei voi saada takaisin pientä tytärtään, mutta muuten tulevaisuus on valmiiksi suunniteltu: mies arvokkaammassa virassa, Väinö-poika ylioppilas, Ulrika itse vihdoin Rouvasväenyhdistyksen jäsen. Olisi kahvikestejä, iltamia ja muodikkaita pukuja. Olisi keveitä naurahduksia ja hillittyjä keskusteluja, kaikki melkein Ulrikan ulottuvilla.

Sitten jotain odottamatonta tapahtuu, ja kaikki Ulrikan haaveet sortuvat. Kyetäkseen kouluttamaan poikansa Ulrika muuttaa kauas Hämeeseen johtamaan vaivaistaloa, jota asuttavat surkeat vanhukset, elämän kolhimat naiset ja synkästi tuijottavat miehet. Tässä rujossa maailmassa Ulrikan turvana on vain kylmä ylenkatse, jota hän tuntee hoitolaisiaan kohtaan.

Onko kuitenkin mahdollista rakentaa koko elämänsä ja maailmankuvansa uudelleen? Mitkä ovat naisen näköalat 1800-luvun turvattomassa yhteiskunnassa? Miten oma paikka lopulta määrittyy?

Valkenee kaukainen ranta on upea yhdistelmä kauniina soivaa kieltä, historiantutkijan varmuutta ja yleismaailmallisia teemoja.

Johanna Annola: Valkenee kaukainen ranta, Siltala, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Suomen muinaiset tulivuoret – Kallioidemme salaisuuksia

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Jussi S. Heinosen ja Elina Lehtosen Suomen muinaiset tulivuoret vie lukijan ennennäkemättömälle retkelle eri puolille maata ihmettelemään tulivuorenpurkauksia, jääkausia ja muita geologisia tapahtumia sekä kiviaineksessa nykyään piileskelevää elämää. Kirja antaa luonnossa liikkumiseen aivan uudenlaista lumoa, sillä sen avulla voi oppia havainnoimaan muinaisten tulivuoriemme kallioihin jättämiä jälkiä ja ymmärtämään moninaisten geologisten muodostumien syntyä.

Kainuun metsistä löytyy todisteita laavavirroista, jotka olivat niin kuumia, että ne hohtivat valkoisina ja virtasivat kuin kosket. Noin 600 miljoonaa vuotta sitten nopeasti etenevät tulivuorenpurkaukset sylkivät timantteja nykyisen Pohjois-Savon alueella. Kainuu? Pohjois-Savo? Timantteja! Puhutaanko nyt todella Suomesta?

Laavavirrat ovat aikaa sitten ehtyneet, ja rantakalliot sekä tuttujen metsien jyrkänteet seisovat hiljaisina. Silti kotoisesta kallioperästämme ovat yhä luettavissa maapallon historian monet käänteet. Jos osaa katsoa, voi nähdä merkkejä tapahtumista jopa miljardien vuosien takaa varhaisilta mantereilta. Haastattelijana Iida Simes.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

JUSSI S. HEINONEN & ELINA LEHTONEN: Suomen muinaiset tulivuoret – Kallioidemme salaisuuksia. Gaudeamus, 2024.

Podcast: Play in new window

JP Ahonen, Case Belzebubs – Sarjakuvasta animaatioksi

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Okkultistiperheen edesottamuksia dokumentoiva JP Ahosen strippisarja Belzebubs on noussut lyhyessä ajassa maailmanlaajuiseksi sarjakuvailmiöksi. Sarja kuvaa sekä tavallista arkihelvettiä että perheenisä Slothin bläkkisbändin tahmaista urakehitystä pirullisen hauskasti. Miten sarjakuva muuntuu animaatioksi? JP Ahosta haastattelee Avi Heikkinen. 

JP Ahonen tunnetaan kotimaisista strippisarjoistaan Villimpi Pohjola ja Puskaradio, sekä sarjakuvaromaanistaan Perkeros, joka on tähän mennessä käännetty kahdeksalle eri kielelle. 

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024/Kustannusyhtiö Kumiorava.

Podcast: Play in new window

Laura Suomela: Pioneja ja peitetarinoita

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Laura Suomelan Blooming You on Tampereelle sijoittuva viihdesarja, joka yhdistää lämpimän viisasta huumoria ja elämän käännekohtia.  Pioneja ja peitetarinoita on sarjan toinen osa. Haastattelijana Maria Rossi.

Nelikymppinen Helena elää täysillä unelmaansa kukkakaupassa, jossa päivät täyttyvät huumaavilla tuoksuilla ja unohtumattomilla kohtaamisilla. Helenan Hartsa-puoliso tosin luulee, että vaimo on vain pienellä virkavapaalla varsinaisesta työstään – mutta tämänkin Helena aikoo selittää vielä parhain päin.

Kukkaloiston keskeltä ei yllätyksiä puutu, myös Hartsan menneisyydestä paljastuu jotakin täysin odottamatonta, jossa riittää pureskeltavaa. Oman mausteensa Helenan elämään antaa seinänaapuriksi muuttanut äiti, jonka tempaukset saavat tyttären välillä silkan epätoivon partaalle. Eikä Helena itsekään osaa aina olla sekaantumatta ystäviensä ihmissuhdekuvioihin, vaikka tekeekin sen omaan hyvää tarkoittavaan tyyliinsä… 

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Laura Suomela: Pioneja ja peitetarinoita. Into Kustannus, 2024.

Podcast: Play in new window