Fiskarsin MLL:n bändikerhojen jäsenet haastattelevat toisiaan viime vuodenvaihteessa ilmestyneiden julkaisujen tekoprosesseista. Haastattelun lopuksi Siivenisku esittää kappaleensa Puheenjohtaja. Kerhon vetäjänä toimii Olli Kari.
Siivenisku: Unna Lintervo, Signe Yli-Tepsa, Pihla Valtimo ja Olivia Alatalo. Haastattelijat: Emilia Alatalo ja Vilma Karén.
Nyt on hyvä hetki kuunnella Ruusupavun Anne Ollilaa, joka kertaa siruetanan tuntomerkkejä ja opastaa miten sen voi hävittää. Miten voi varmistaa, ettei tule levittäneeksi tätä tuholaista omaan puutarhaan tai vie sitä tuliaisena ystäville? Suvi Heino
Haastattelun
lopussa RadioFiskars Orchestran
kappale Luna, laulu Kari Kalme ja sanat Antti Hermaja.
Fiskarin koulun pitkäaikainen opettaja ja rehtori Ethel Mattila jäi hiljattain eläkkeelle. Sitä ennen hän sai vastata koulun vitos- ja kutosluokkalaisten oppilaiden tekemiin kysymyksiin. Moni asia kiinnosti koululaisia: Miksi Ethel päätyi opettajaksi? Miten hänen kiinnostuksensa musiikkiin syttyi? Mitä muutoksia vuosikymmenen varrella on tapahtunut koulussa, Fiskarsissa, opetuksessa? Miltä tuntuu, kun pitkä ura koululla jäi taakse? Haastattelijoina ovat Malla Lintervo ja Olga Yli-Tepsa. Haastattelun päätteeksi kuultava musiikki: Puheenjohtaja Tekijät: Signe Yli-Tepsa, Unna Lintervo, Pihla Valtimo ja Olivia Alatalo.
Espanjansiruetanan torjuntaa käsittelevän sarjan toisessa osassa puutarhuri Eija Sulkava kertoo Fiskars-yhtiön roolista ja toimenpiteistä etanoiden hävitystyössä.
Millä ruukin alueilla siruetanoita on nähty? Voiko etanoita myrkyttää? Mitä pitää tehdä muille vieraslajeille? Suvi Heino
Lisätietoa aiheesta: vieraslajit.fi
Haastattelun jälkeen kuullaan RadioFiskars Orchestran Snailtrail 2
Minne matka? Siruetanoita Isidorintiellä 11.7.2019. Anna Kamara
Espanjansiruetanan hävittäminen on mahdollista!
Fiskarsin kyläseuran ympäristöjaoston etana-asiaa koskeva tiedotustilaisuus siirtyy koronavirusepidemian vuoksi tuonnemmas. Espanjansiruetanat eivät odota, vaan ne lähtevät liikkeelle vuorokauden lämpötilan kohotessa +4 asteeseen. Tiedotustilaisuuden aiheita käsitellään kevään aikana radiofiskarsissa. Aiheesta voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen info@radiofiskars.fi.
Ensimmäisessä etanainfossa kasvitarhuri Anna Kamaran aiheena on erityisesti Etana Action Plan, toimintasuunnitelma, jonka avulla siruetanat pyritään saamaan kuriin. Mitkä ovat siruetanan tuntomerkit, missä ja milloin ne liikkuvat, miten niistä pääsee eroon? Toimittaja Suvi Heino.
Haastattelun lopussa kuultava kappale on Snail Trail. Säv. Kari Kalme ja Olli Kari, sov. RFO. Kitara: Kari Kalme, Rummut & Malletit: Olli Kari, Pasuuna: Antti Hermaja, Perkussiot: Sami Hagelberg.
Tulematta jäänyt talvi oli erikoinen kokemus myös luonnolle. Lauha sää on hyödyttänyt monia eläin- ja kasvilajeja mutta toisaalta myös muuttanut olosuhteita, mihin luonto on sopeutunut. Sateiset kuukaudet ovat häirinneet etenkin käärmeitä ja muita talvehtijoita, joille kuivana pysyminen on välttämätöntä. Lepakot ovat tässä suhteessa paremmassa turvassa. Nämä heräävät normaalistikin horroksestaan useita kertoja talven aikana ja vaihtavat paikkaansa tilanteen mukaan. Toimittaja Heikki Jaakkola haastattelee lepakoihin perehtynyttä luontoharrastaja Jarmo Markkasta.
Pikkuhiljaa kevääseen valmistautuvat linnut kaipaavat vielä ruokinta-apua. Voiko ruokamäärää lisäämällä varmistaa isojen lintuparvien tulon? Entä mitä jos linnut eivät vain tule? Luvassa myös resepti linturuoan valmistamiseen. Lintujen ruokinta-asioista on keskustelemassa lintuharrastaja Eino Honkanen.
Ohjelmasarja jatkuu tutustumalla lähistön lintujen suosiossa oleviin paikkoihin. Toimittaja Suvi Heino.
Viime viikolla Hävikkipisteen perustaja Sole Garghentino-Nygård tiedusteli Raaseporin ikäihmisten halukkuutta osallistua illallisille Ystävänpäivänä . Tarjolla olleet 20 paikkaa täyttyivät hetkessä. Haastattelussa Sole kertoo tulevasta tapahtumasta – joka ei jää ainoaksi. Lisäksi kuulemme, miten valtakunnallisen mediankin kiinnostuksen herättänyt Hävikkipiste toimii. Montako tuhatta ruoka-annosta Pisteellä on viidessä kuukaudessa jaettu? Toimittaja Suvi Heino, Solen ja Lilan kuva Emilia Holmström. Musiikki Radiofiskars Orchestra: Stargazing.
Mukana Hävikkiruokapisteen toiminnassa on jo 11 alueen ravintolaa ja lounaspaikkaa. Ystävänpäivän järjestelyihin osallistuu myös muita yrittäjiä: Illallistarjoilusta vastaavat ravintolat Brasserie, KW sekä Wärdshus. Tilan tarjoaa Kari Latvala, pöydät, tuolit ja astiat Fiskarsin Seuraintalo Lukaali, rakentamisessa avustaa Muffes Bygg, somistuksessa Bukettmakaren ja vieraat kuljettaa kotoa ja kotiin Nygårds Taxi. Ja ohjelmassa ainakin Hurja Piruetin esitys.
Kuluttajaliiton projektikoordinaattori Jaana Savolainen kertoo nettihuijauksista. Huijaukset voivat liittyä kaupankäyntiin, rakkauteen tai sijoituksiin. Esille nousevat myös ns. tilausansat, joista eroon pääsy voi olla hyvinkin hankalaa. Identiteettivarkaudet voivat olla vaikutuksiltaan jopa hyvinkin pelottavia. Toimittaja Heikki Jaakkola
Ägräs Distilleryn entinen toimitusjohtaja ja perustajaosakas Susanna Kankare kertoo, mitä Ägräsille nyt marraskuun lopulla kuuluu. Onko konkurssiuhka ohi? Selviääkö viski markkinoille?
Haastattelun lopussa pullotustalkoisiin saapunut Pekka Palsanen kertoo, mitä muuta työnkuvaan kuuluu. Toimittaja Suvi Heino, kuva Sara Riihiaho
Fiskars kyläseuran puheenjohtaja Pekka Palsanen koostaa kyläseuran nykykuulumiset ja kurkistaa myös tulevaan. Voisiko kokousten avoimuutta lisätä?
Tästä monipuolisesta tilannekatsauksesta jäi mainitsematta Uudenvuoden juhlat, jotka järjestetään nyyttikestiperiaatteella vuoden viimeisenä päivänä heti Pohjan ilotulitusten jälkeen. Niihin kyläseura palaa tuonnempana.
Toimittaja Heikki Jaakkola jututtaa Mikael Westerlundia, jonka yritys alkaa valmistaa levistä myyntikelpoisia tuotteita. Missä vaiheessa suunnitelmat ovat, onko ostajia, ja mitä tuotteita esimerkiksi sinilevästä valmistetaan.
Minkälainen vaikutus aurinkovoiteilla on turistirantojen vesistöihin?
Järvien rannoille hylätyt veneet saivat toimittaja Heikki Jaakkolan hakeutumaan Raaseporin kaupungin ympäristötarkastaja Jouni Stordellin pakeille keskustelemaan vesiemme tilasta. Mikromuovista puhutaan paljon, mutta löytyykö sitä myös meidän omilta rannoiltamme? Mikä on maanomistajan vastuu, jos ja kun rannoilla makaa hädin tuskin koossa pysyviä veneitä?
Puuseppä Heikki Aska kertoo Tehdas-näyttelyssä esillä olevan teoksensa syntyprosessista. Miten Askasta tuli puuseppä? Mikä on hänen työskentelyideologiansa? Haastattelijana Fiskarsin kesänäyttelyn opas Anna Sairinen.
Korean kielen sana KWUM tarkoittaa unelmaa. Fiskarsissa se tarkoittaa Karin Widnäsin keramiikkamuseota. Seuraavassa Karin Widnäsiä haastattelee hänen keraamikkokollegansa Riitta Talonpoika. Museon esittelyn lisäksi keskustellaan muun muassa keramiikkakoulutuksen ja taidekäsityön tilasta Suomessa. Onko syytä huoleen? Jos on, niin Karin Widnäsillä on suunnitelmia tähänkin.
KWUM on avoinna ympäri vuoden, kesällä 6. – 15.9. päivittäin klo 12-17. Tämän jälkeen keskiviikosta sunnuntaihin klo 12-17. Pääsymaksu on 8 € aikuisille ja 5 € opiskelijoille ja eläkeläisille. Vapaa pääsy: lapset alle 16 v. sekä kaikki, jotka ovat tukeneet museota.
Tehdas-kesänäyttelyn kuraattori Anniina Koivu kertoo näyttelyyn osallistujien valintaprosessista, ja poimii muutamia töitä ja taiteilijoita 45:n osallistujan joukosta. Tarjoaako näyttely visioita myös Fiskarsin ruukin tulevaisuudelle? This show is in English.
Muutama päivä ennen Tehdas-näyttelyn avajaisia maineikas puuseppä Kari Virtanen kertoi Anniina Koivulle mitä ajatuksia näyttely hänessä herättää. Miten nimi Tehdas vastaa näyttelyn sisältöä. Mitä sana ’syömähammas’ merkitsee Kari Virtasen sanastossa.