Aihearkisto: Haastattelut

Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle 1/3

I Mikä on niitty ja perinnebiotooppi, perinnebiotooppien historiaa ja merkitystä
maataloudelle mammuteista tähän päivään?

Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle
Niitty mielletään värikkääksi kukkamereksi, joka houkuttelee pölyttäjiä. Viime vuosina
niittyjen perustamista on markkinoitu luonnon monimuotoisuuden edistäjänä sekä
helppohoitoisena ja edullisena ratkaisuna nurmikon sijaan.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisia ovat luonnonniityt ja pitkään käytössä
olleet laidunmaat eli perinnebiotoopit. Niityillä on pitkään ollut merkittävä rooli ravinnon
kiertokulussa. Tuhansia vuosia sitten niityiltämme saivat ravintonsa mammutit ja villipeurat
ja myöhemmin ihminen käyttämällä hyväksi niittyjen ravintoa eläinten pidossa. Tämän
päivän niityillä kasvaa edelleen mammuttien aikaisia lajeja.
Ohjelmasarjassa Catena ry:n puheenjohtaja Kaisa Ruohoranta haastattelee
luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorista Uudenmaan Ely-keskuksesta.

Sarjan seuraavissa osissa käsittelyssä ovat:

II Miksi niitty on erityisen monimuotoinen ja miten se näkyy kasvi- ja eliölajistossa?
III Miten niitty perustetaan tai perinnebiotooppi ennallistetaan, siemenpankit ja siementen
keruu, niityn hoito, nurmikosta niityksi?


Tämän ohjelmasarja on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin Billnäsin
paikallistoimituksen yhteistuotantoa. Ohjelmasarja on nauhoitettu 7.3.2023 Karjaalla.
Käsikirjoitus Kaisa Ruohoranta ja Esko Vuorinen.

BIISI –23 finaalin voittaja: ARVOTUS

KELMU ry (Karjaan elävän musiikin yhdistys) järjesti sunnuntaina Uncanilla 26.3.2023 BIISI –23 -musiikkikilpailun finaalin. Yhdeksän finalistin joukosta voittoon ylsi Arvotus (Malla Lintervo, Olga Yli-Tepsa ja Neeli Mikkonen) kappaleellaan Tuhkaksi.

Radiofiskars kävi MLL:n bändikerhossa Fiskarsissa kysymässä voittajien ja voittokappaleen taustoista. Niistä kertovat Malla ja Olga. Suvi Heino

KULUTTAJANSUOJALAKIA PÄIVITETTIIN – SUULLISET SOPIMUKSET VAHVISTETTAVA ENTISTÄ TIUKEMMIN

KULUTTAJANSUOJALAKIA PÄIVITETTIIN  – SUULLISET SOPIMUKSET VAHVISTETTAVA ENTISTÄ TIUKEMMIN

Monilla on kokemusta puhelimessa solmituista sopimuksista, joiden sisällöstä on jäänyt asiakkaalle väärä käsitys. Myyjä ei ehkä ole kertonut sopimuksesta aivan kaikkea tai pahimmassa tapauksessa antanut harhaanjohtavia lupauksia. Kuluttajansuojalain päivityksen myötä sopimus ei ole pätevä ellei asiakas ole vahvistanut tätä esimerkiksi sähköpostilla. Käytännön toivotaan vähentävän harhaanjohtavaa puhelinmyyntiä, toisaalta tämä korostaa asiakkaan velvollisuutta perehtyä sopimuksen sisältöön ennen tämän hyväksymistä. Heikki Jaakkolan haastateltavana kuluttaja-asiantuntija Juha Beurling-Pomoell.

Juha Beurling-Pomoell

Kuparipajan Sanna Nikula ja Mikko Olanterä

Liki vuosi on kulunut siitä, kun Sanna Nikula ja Mikko Olanterä ottivat kokonaan uusitun ravintola Kuparipajan haltuunsa. Remontin viivästymisen takia Kuparipaja avasi ovensa matkailusesongin jo alettua, joten pehmeää laskua uuteen yrittäjyyteen ei ollut. Molempien pitkän ravintola-alan kokemuksen ansiosta kaikki sujui erinomaisesti.

Miten Sanna ja Mikko päätyivät Fiskarsiin ja Kuparipajaan? Mitä odotuksia heillä oli tuolloin, ja miltä kulunut vuosi tuntuu näin jälkikäteen? Miten Kuparipajassa valmistaudutaan tulevaan matkailukauteen? Haastattelun lopussa kuullaan yrittäjien Veitsitehdasta koskevista suunnitelmista. Suvi Heino

Näkymä Kuparipajan uuteen keittiöön, etualalla Mikko Olanterä. Kuva Fiskars Village.

Ravintola Kuparipaja tarjoilee maukasta lounasta ja á la carte ruokaa kauden parhaista raaka-aineista. Kuparipajassa tiivistyy Fiskarsin Ruukin henki: perinteiset käsityötaidot yhdistettynä moderniin ajatteluun ja designiin. Loistavan ruuan lisäksi ravintolassa saatavilla paikallisten juomatuottajien tuotteita.  Ravintolassa on jopa 200 asiakaspaikkaa.

Alakerrassa viihtyisä Kulma (55 paikkaa) sekä 24-paikkainen Paja toimivat yhdessä tai erikseen juhlia varten ja yläkerrassa 100 paikkaisen Hiomo-salin ja 45 paikkaisen Masuuni-kabinetin voi niin ikään varata yhdessä tai erikseen. Ravintola on kokonaisuudessaan esteetön.

kuparipaja@kuparipaja.fi
019 237045

Kuparivasarantie 5
10470 Fiskars

.

Puutarhurin kevät

Puutarhuri, viherrakentaja Anne Väinämö kertoo näkemyksistään puutarhanhoidosta, ja antaa vinkkejä valmistautumisesta kevään kasvukauteen. Jutussa erityisenä näkökulmana on sopivamman puutarhan suunnittelu ja hoito niin Fiskarsin alueen kuin muillekin puutarhureille. Toimittajana Ulla Korhonen.

Kuva Anne Väinämön kuva-arkisto.

Ruukin ankkapartion kesä ja muita LUMOn kuulumisia

Viime kesänä ruukin tunnetuimpiin hahmoihin kivunneet ankat ovat siirtyneet talvilepoon. Ankkapartio oli yksi LUMO (Luonnon monimuotoisuus) -hankkeen kokeiluista, joilla pyritään vähentämään vieraslajeja. Ankkojen kohteena oli erityisesti Fiskarsin museonmäen maastot ja niiden riesaksi levinneet espanjansiruetanat.

Hyvin rajallisissa oloissa elämänsä aloittaneet ankat sopeutuivat nopeasti uuteen ympäristöönsä, ja kesän mittaan lukuisat matkailijat ja ruukin asukkaat tekivät niiden kanssa tuttavuutta. Muutamassa viikossa ne olivat jo niin rohkeita, että lähtivät karkuteille ympäri kylää. Yksi ankoista katosi, mutta jäljelle jääneet ahkeroivat. Miten kesä ankkojen ja LUMOn muiden hankkeiden kanssa sujui? Miten onnistui muiden vieraslajien torjunta? Etenikö nurmikkojen muuntaminen niityiksi?

Museonmäen jälkeen ankat siirtyivät uuteen paikkaan. Kuvassa ne partioivat Peltorivin pihamailla.
Kuva Anna Kamara.

Mistä oikeasti tietää, onko ankka syönyt etanoita? Palaako partio takaisin ruukkiin ensi keväänä?

LUMO-hankkeen vetäjää, Anna Kamaraa haastattelee Suvi Heino.

Vahvista ääni toisen maailman: Tapio Luoma ja Maaret Kallio

Arkkipiispa Tapio Luoma ja psykoterapeutti Maaret Kallio keskustelivat Turun Kirjamessuilla toivosta ja jaksamisesta kriisien keskellä: 

Mistä löytyy toivo, kun helppoja ratkaisuja ei ole? Kannattaako ihmisen etsiä onnellisuutta? Saako olla onnellinen, vaikka maailmassa on paljon kärsimystä? Miksi toivoa, että kaikki on hyvin? Eikö epävarmuudella ole elämässä sijaa? Mitä on turvallinen murehtiminen, ja mitä on toivo? Arjen merkitys elämän vastoinkäymisissä.

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 1.10.2022

Valdur Mikita: Lingvistinen metsä

Helsingin Kirjamessuilla 28.10.2022 etelävirolainen semiootikko ja biologi Valdur Mikita esitteli virolaisen ja itämerensuomalaisen kulttuurin historiaan pureutuvaa kirjaansa Lingvistinen metsä (Sammakko, 2021). Se on Mikitan toinen suomennettu teos, ensimmäinen on Kantarellin kuuntelun taito (Sammakko, 2018). Haastattelijana ja tulkkaajana toimi Jenni Kallionsivu.

Virossa Lingvistinen metsä sai ilmestyessään yksimielisen mutta moniäänisen vastaanoton, ja se puhutteli laajalti virolaisia. Haastattelussa keskustellaan myyteistä ja siitä, miten virolaiset ovat eläneet esihistoriallisella ajalla. Minkälainen on itämerensuomalaisten yhteinen menneisyys; asumisen ja olemisen paikat ja niiden erot? Mikä tekee virolaisista virolaisia? Virolaisia on pidetty metsäkansana, onko suhde metsään muuttunut? Puhutaan myös nuorista ja elämän tarkoituksen etsimisestä. Entä jos tarkoitusta ei tiedä?

Valdur Mikita: Lingvistinen metsä, suomentaja Anniina Ljokkoi, 334 s. Sammakko, 2021.

Lingvistinen metsä on omalaatuinen ja yllättävä luonnon ja pienten kansojen puolustuspuhe. Anniina Ljokkoin kääntämän teoksen alussa on Mikitan tervehdys suomalaisille lukijoille. Itämerensuomalaisilla on edellytykset selviytyä ekokatastrofista, koska meillä on jäljellä kivikautisen keräilijän elämäntavan piirteitä metsissä kulkiessamme, kiitos synestesian, saunan ja sienikorin.”

Kirjaesittely: Fiskars on aina Fiskars

Fiskars on aina Fiskars – työläiselämää ruukkiyhteisössä on kattava kuvaus Fiskarsin ruukista ja sen työväen elämästä, työstä, asumisesta, arjesta ja juhlasta. Runsaasti kuvitetun teoksen ajanjakso ylettyy 1850-luvulta aina 1950-luvulle. Äänessä ovat ruukin työläiset, joiden muistelukset avaavat ruukin elämän todellisuutta eri vuosikymmeninä. Teoksessaan kirjailija, ympäristöpolitiikan professori Rauno Sairinen käsittelee myös ruukin elämän vaiheita, joista aiemmin on pääosin vaiettu.

Taltiointi Karjaan Antikvariaatissa 27.9.2022 järjestetystä tilaisuudessa, jossa Sairinen kertoo kirjansa kirjoittamisen vaiheista ja sen sisällöstä.

Rauno Sairinen: Fiskars on aina Fiskars – työläiselämää ruukkiyhteisössä, 254 s. Omakustanne, 2022.

Kirjaa saa ostaa näistä paikoista hintaan 35 e/kpl.
– Postitse Raunon nettisivulta: https://www.rsairinen.com
– Fiskarsin museo, Peltorivi 13.
– Cafe Antique, Fiskarsintie 352 C.
– Deka Studio, Fiskarsintie 360, Kasarmi 1852.
– Toppen Bokhandel, Kungsgatan 9, Ekenäs
– Karis Bok & Papper, Kauppiaankatu 24, Karjaa

Haastateltavana Jenni Mikkonen

Tekstiilimuotoilija Jenni Mikkonen oli vuonna 2016 haastateltavana radiofiskarsissa. Tuolloin hän oli perheensä kanssa asunut kolme vuotta ruukissa,  Hasselbackassa. Elämä ja ympäristö olivat niin kohdillaan, että toisinaan itseään piti toppuutella, ettei hehkuttaisi liikaa uutta ympäristöään kavereille. Joskus tosin uskon puute meinasi yllättää, kun pimeänä ja kylmänä talvipäivänä ei puulämmitys aina mennyt ihan nappiin. Kelläpä menisi?

Nyt kaikkiaan kymmenen vuoden ruukissa asumisen jälkeen Jennin perspektiivi tähän paikkaan on kasvanut. Miltä elämä nyt tuntuu? 

Yhden asian Jenni Mikkonen muuttaisi, eli mikä meiltä puuttuu? Suvi Heino

Haastattelun ohessa keskusteltiin näin talven kynnyksellä ajankohtaisesta aiheesta, puilla lämmittämisestä. Milloin uunin pellit saa lämmityksen jälkeen sulkea, jotta lämmön saanti maksimoituu, muttei häkää pääse huoneeseen? 

Olisiko tarvetta info-oppaalle, joka kertoo turvallisesta ja mukavasta asumisesta? Tietoa muun muassa oikeasta lämmittämisestä, uunin tuhkien siivoamisesta ja niiden oikeaoppisesta hävittämisestä? Miksi lämminvesivaraajan pitää säätää vähintään 50-asteiseksi? Ja paljon muuta tiedettävää puutaloalueella asumisesta. Opasta odotellessa radio tarttuu aiheeseen ensi vuonna.