Kiinan tuntija ja kiinalaisen runouden suomentaja Pertti Seppälä kertoo tässä haastattelussa mm. erakkorunoilijoiden elämänkylläisestä perinteestä tuhannen vuoden ajalta. Hän puhuu myös Suomessa käyneiden nykyrunoilija Bei Daon (s. 1949) ja taiteilija Ai Weiwein (s. 1957) asemasta maanpaossa. Pertti Seppälä on julkaissut mm. toistakymmentä suomennosta sekä tehnyt Yleisradiolle kymmeniä ohjelmia aiheesta (1986–2017). Haastattelu ja kuvat J. K. Ihalainen.
Podcast: Play in new window | Download
Turun Kirjamessujen ohjelmassa perjantaina 29.9. KIELI JA VALTA -teemasta oli kaavailtu keskustelemaan Anja Snellman, Koko Hubara ja Juha Hurme, mutta peruutusten takia lavalla keskustelivatkin kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme ja kielitieteilijä, tietokirjailija Janne Saarikivi. Haastattelijana toimi HS:n toimittaja Satu Vasantola. Istunnosta syntyikin mielenkiintoinen vääntö, joka yltyi kahden kielenkäyttäjän veljelliseksi kaksintaisteluksi vallan ja vallattomuuden kielipeleistä. Sanoja ei säästelty.
Taltiointi Turun Kirjamessuilta 29.9.2023
Podcast: Play in new window | Download
Omapäisen runoilijan, lukuisten kirjailijoiden mestarillisen opettajan Risto Ahdin 80-vuotissyntymäpäivähaastattelu. Esittelyssä myös hiljattain julkaistu neliosainen Kootut runot I–IV, joka sisältää Risto Ahdin 26 runoteosta, 1957 sivua. Kootut on kunnianosoitus 80 vuotta täyttävälle visionäärille, joka on tuotannollaan ja opetustyöllään lyönyt väkevän leimansa suomalaiseen nykyrunouteen ja sanan alkemiaan. Haastattelijana runoilija Jenni Haukio.
Risto Ahti: Kootut runot I–IV , 1957 s. Palladium Kirjat 2023
Taltiointi Turun Kirjamessuilta 29.9.2023.
Podcast: Play in new window | Download
Knuutilan kartanossa Nokian Siurossa järjestettiin 27.5.2023 jo toista kertaa Painetun sanan markkinat, jonka teemana oli sananvapaus, väljästi ja vapaasti tulkittuna.
Paikalla oli myös runoilija Ritva Hokka kertomassa keväällä ilmestyneestä runoteoksestaan Mitä meille jäi (Palladium Kirjat). Hänen edellinen runokokoelmansa Petonainen ja pikkuvaltiatar ilmestyi vuonna 1986 (WSOY). Ritva Hokka toimi pitkään Tampereen pääkirjaston kirjallisuustapahtumien järjestäjänä ja tiedottajana. Hänen kanssaan aiheesta keskustelee Risto Ahti, joka on kuvittanut käsillä olevan teoksen. Keskustelun avaa J. K. Ihalainen.
Ritva Hokka: Mitä meille jäi. Palladium Kirjat 2023.
Podcast: Play in new window | Download
Tanssiva Meteoriitti – Dancing Meteorite järjestettiin Fiskarsin Viljamakasiinissa 21.–31.5. 2023. Tämän vuoden teemana oli ”Veden aika – Follow The Water”.
Taiteen ja tieteellisen tutkimuksen keskustelufoorumin tapahtuman ohjelmassa oli installaatio- ja näyttämötaidetta, keskusteluja, asiantuntijapuheenvuoroja.
Art Matters -keskustelussa 24.5. aiheena oli Vesi taiteen metaforana – Veden runo.
Keskustelijoina runoilijat Risto Ahti ja Petra Vallila, keskustelua ohjasi runoilija Jusa Peltoniemi.
Tanssiva meteoriitti -tapahtuman järjestäjä: Saine Ensemble.
Yhteistyökumppanit: Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoma, Radio Fiskars, Kelmu ry ja Fiskars Village
Tapahtumaa on rahoitettu Euroopan komission tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä.Grant Agreement-101095029 — CREA-RE. Muut rahoittajat: Bergsrådinnan Sophie von Julins stiftelse, Karjaan -Pohjan Säästöpankkisäätiö ja Raaseporin kaupunki
Podcast: Play in new window | Download
Suomi on perinteisesti lukijakansaa – on ainakin ollut sitä. Yksi tämän mieltä virvoittavan harrastuksen keidas on kirjasto, kaikkien ulottuvilla oleva peruspalvelu.
Viime vuosina kirjastojen palvelujen kirjo on laajentunut moneen suuntaan, ja mukaan on tullut runsaasti erilaisia aktiviteetteja ja tarjontaa. Onko vaarana, että kirjallisuus ja lukeminen häviävät lapsipuolen asemaan? Missä kulkee raja, jolloin kirjasto muuttuu monitoimitaloksi? Onko raja jo ylitetty? Onko sillä merkitystä? Näkyykö paljon puhuttu lasten ja nuorten lukutaidon hiipuminen kirjaston arjessa?
Karjaan uudesta ja aiemmista kirjastoista keskustelemassa on vastaava kirjastonhoitaja Ann-Kristin Nylund, joka on nähnyt Karjaalla kolmen eri kirjaston vaiheet. Miten uusi Fokus on otettu vastaan? Luvassa myös lukuvinkkejä! Suvi Heino
Podcast: Play in new window | Download
Karjaalle perustettiin rautatieasema vuonna 1873, 150 vuotta sitten. Nykyinen asemarakennus on arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema, ja se valmistui vuonna 1898, ikää silläkin jo 125 vuotta.
VR:n toiminnan vähä vähältä hiipuessa myös rakennus jäi pois matkailijoiden käytössä. Viimeiseksi suljettiin odotussali, joka valvomattomana tilana joutui toistuvan ilkivallan kohteeksi.
Mutta nyt asema on saanut uuden elämän, ja sen aiemmissa asiakaspalvelutiloista löytyy urheiluhieroja, Karisfornia Ink -tatuointistudio, Sunnuntaileipurin Kaffe ja Kakku -lounaspaikka sekä vanha tuttu, asemaravintola. Vastavalmistunut, tilava neljän makuuhuoneen Airbnb täydentää tarjonnan.
Aseman uudet omistajat, veljekset Andreas ja Nico Rönnberg kertovat, mikä heidät innosti tämän kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen hankintaan. Miten rakennuksen ikä on vaikuttanut sen kunnostamiseen ja käyttökohteiden muutoksiin? Minkälaisia vaiheita kunnostuksessa oli? Mitkä osat ovat alkuperäistä asemaa? Tuliko korjausprosessin aikana vastaan yllätyksiä? Suvi Heino
Podcast: Play in new window | Download
Lasten syntymät, puoliso, elämän esikuva tai muut itselle tärkeät tapahtumat ovat asioita, joita näkyy ikuistettuina kuvina ja värssyinä ihmisten ihoilla. Yhdelle riittää yksi kuva, mutta moni palaa kerta toisensa jälkeen uusien aiheiden ja ideoiden kanssa lisäämään tuoreita lukuja omaan tarinaansa. Omaksi ja muiden iloksi.
Karjaalainen Sara Rönnberg on alallaan tunnettu tatuointitaiteilija, jonka studiossa asiakkaiden toiveet hahmottuvat luonnoksiksi ja lopulta kehon koristeeksi. Karisfornia Ink sijaitsee Karjaan keskustassa, entisen rautatieaseman lipunmyyntitoimiston tiloissa. Keskeinen sijainti on iso etu, sillä niin pääkaupunkiseudulta kuin Turun puoleltakin matkanteko ja studiolle tulo on vaivatonta.
Miten tatuointialalle voi Suomessa kouluttautua? Minkälainen on Saran taival ensimmäisistä luonnoskuvista menestyneeksi tatuointitaiteilijaksi. Entä minkälaiset kuva-aiheet ovat tällä hetkellä suosituimpia? Mikä mustetaiteessa on haasteellisinta?
Kaksi kertaa vuodessa Sara avaa ajanvarauskalenterin, jolloin seuraavan puolen vuoden aikataulut lyödään lukkoon. Pian on taas se aika… Suvi Heino
Yhteystiedot: Karisfornia Ink, Alingsåsgatan 31, 10300 Karis
sara.ronnberg@hotmail.com
Podcast: Play in new window | Download
III Miten niitty perustetaan tai perinnebiotooppi ennallistetaan, siemenpankit ja siementen
keruu, niityn hoito, nurmikosta niityksi?
Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle
Niitty mielletään värikkääksi kukkamereksi, joka houkuttelee pölyttäjiä. Viime vuosina
niittyjen perustamista on markkinoitu luonnon monimuotoisuuden edistäjänä sekä
helppohoitoisena ja edullisena ratkaisuna nurmikon sijaan.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisia ovat luonnonniityt ja pitkään käytössä
olleet laidunmaat eli perinnebiotoopit. Niityillä on pitkään ollut merkittävä rooli ravinnon
kiertokulussa. Tuhansia vuosia sitten niityiltämme saivat ravintonsa mammutit ja villipeurat
ja myöhemmin ihminen käyttämällä hyväksi niittyjen ravintoa eläinten pidossa. Tämän
päivän niityillä kasvaa edelleen mammuttien aikaisia lajeja.
Ohjelmasarjassa Catena ry:n puheenjohtaja Kaisa Ruohoranta haastattelee
luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorista Uudenmaan Ely-keskuksesta.
Sarjan muissa osissa käsittelyssä ovat:
I Mikä on niitty ja perinnebiotooppi, perinnebiotooppien historiaa ja merkitystä
maataloudelle mammuteista tähän päivään?
II Miksi niitty on erityisen monimuotoinen ja miten se näkyy kasvi- ja eliölajistossa?
Tämän ohjelmasarja on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin Billnäsin
paikallistoimituksen yhteistuotantoa. Ohjelmasarja on nauhoitettu 7.3.2023 Karjaalla.
Käsikirjoitus Kaisa Ruohoranta ja Esko Vuorinen.
Podcast: Play in new window | Download
II Miksi niitty on erityisen monimuotoinen ja miten se näkyy kasvi- ja eliölajistossa?
Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle
Niitty mielletään värikkääksi kukkamereksi, joka houkuttelee pölyttäjiä. Viime vuosina
niittyjen perustamista on markkinoitu luonnon monimuotoisuuden edistäjänä sekä
helppohoitoisena ja edullisena ratkaisuna nurmikon sijaan.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisia ovat luonnonniityt ja pitkään käytössä
olleet laidunmaat eli perinnebiotoopit. Niityillä on pitkään ollut merkittävä rooli ravinnon
kiertokulussa. Tuhansia vuosia sitten niityiltämme saivat ravintonsa mammutit ja villipeurat
ja myöhemmin ihminen käyttämällä hyväksi niittyjen ravintoa eläinten pidossa. Tämän
päivän niityillä kasvaa edelleen mammuttien aikaisia lajeja.
Ohjelmasarjassa Catena ry:n puheenjohtaja Kaisa Ruohoranta haastattelee
luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorista Uudenmaan Ely-keskuksesta.
Sarjan muissa osissa käsittelyssä ovat:
I Mikä on niitty ja perinnebiotooppi, perinnebiotooppien historiaa ja merkitystä
maataloudelle mammuteista tähän päivään?
III Miten niitty perustetaan tai perinnebiotooppi ennallistetaan, siemenpankit ja siementen
keruu, niityn hoito, nurmikosta niityksi?
Tämän ohjelmasarja on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin Billnäsin
paikallistoimituksen yhteistuotantoa. Ohjelmasarja on nauhoitettu 7.3.2023 Karjaalla.
Käsikirjoitus Kaisa Ruohoranta ja Esko Vuorinen.
Podcast: Play in new window | Download