Radiofiskars tapasi kansalaisaktivisti ja sosiologi Marko Ulvilan kotonaan Annikin puutalokorttelissa Tampereella. Hän on ollut perustamassa Suomen Maan ystäviä ja toiminut kuusi vuotta kansainvälisiä yhteyksiä koordinoivan Siemenpuu-säätiön puheenjohtajana. Lisäksi puhutaan hänen ja Jarna Pasasen teoksesta Vihreä uusjako (Like 2010), jossa he kartoittavat vaihtoehtoja fossiilikapitalismille. – J. K. Ihalainen
Keraamikko Nanna Bayer pakkasi 13 vuotta sitten omaisuutensa ja ponkaisi Fiskarin ruukista maapallon toiselle puolelle. Kuluneina vuosina hän on Tasmaniassa ja Australiassa saavuttanut aseman taiteilijana, jota seurataan ja jonka teoksia tilataan niin koteihin, julkisiin tiloihin kuin maailman kiinnostavimmaksi taidemuseoksi (New York Times) tituleeratun Museum of Old and New Art eli MONAn kokoelmiin.
Mutta nyt kuultava ohjelma vain sivuaa näitä juttuja, sillä Nanna Bayer on myös suomalaisen kulttuurin lähettiläs, jonka viimeisin tavoite on juurruttaa sauna uudenlaiseen maaperään. Tätä työtä varten hän opiskeli muun muassa perinnesaunahoitajaksi. Suomessa, totta kai.
Mitä Nanna Bayer saunoista ja saunomisesta opettaa? Mitä hän itse on tämän prosessin aikana oppinut? Kuulemme myös hänen muista tavoistaan tehdä suomalaisuutta tunnetuksi. Entä mistä vihta rakentuu, kun ei ole koivuja?
Ohjelman lopussa verrataan keraamikkona olemista Suomessa ja Tasmaniassa. – Suvi Heino
Kuvat ystävän kanssa suunnitellusta ja rakennetusta Elsewhere-kärrysaunasta – Nanna Bayer.
Vuoden ensimmäisessä espanjansiruetana-ohjelmassa yritetään löytää uusia oivalluksia ja tapoja vieraslajien torjuntaan. Keskustelijoina ovat Luonnon monimuotoisuutta edistävän Ruukin LUMO-hankkeen vetäjä Anna Kamara sekä etanoiden kerääjistä Hanna Rinne ja Suvi Heino. Keskustelussa on huomioitu myös Raaseporin kaupungin puisto-osaston puutarhuri Tanja Liljeqvistin kommentteja. Ohjelman lopuksi Lasse Minkkinen kertoo tarinan.
Aiheina ovat muun muassa espanjansiruetanan levinneisyys Raaseporissa ja tähänastisen torjuntatyön saavutukset. Joko talkooväsymys vaivaa kerääjiä? Saako torjunta-ainetta käyttää, entä onko etanoilla luontaisia vihollisia?
Iso aihe Fiskarsin ruukissa on Ruukin LUMO -hankkeen päättyminen tänä vuonna. Miten tästä eteenpäin?
Kuulijapalaute: ”Toisin kuin useassa ohjeessa mainitaan kalkki ei estä etanoiden etenemistä. Kalkki liukenee maahan ja parantaa nilviäisten oloja. Sama koskee tuhkan ja hiekkavanan levittämistä.” Lähde biologi Leena Luoto.
Yläkuvassa esiintyy ukkoetana, joka kuuluu meidän luontoomme. Sitä ei pidä hävittää. Alakuvan espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji, ja siitä on hyvä päästä eroon. Kuvat Anna Kamara.
Rosebudin kirjakauppa Sivullisessa julkistettiin näköispainos J. K. Ihalaisen vuonna 1993 ilmestyneestä teoksesta Kultaiset vuoret – Mongolian matkalla. Paikalla olivat folkloristiikan dosentti Lauri Harvilahti, historian dosentti Antti Ruotsala ja kirjantekijä J. K. Ihalainen.
Lauri Harvilahden suomentama Mongolian salainen historia (1200–luvulta) ilmestyy syksyllä 2024 Rosebud Kustannuksen nimikkeenä.
Screenshot
Taltiointi on Radiofiskarsin editoima, koko keskustelu löytyy YouTubesta, Rosebud Sivullinen.
J. K. Ihalainen: Kultaiset vuoret – Mongolian matkalla, Suomi-Mongolia-Seura ry, 2024. ISBN 978-952-7256-51-0
Huhtikuisena lauantaina Fiskarsin Kuparipajassa sukellettiin historiaan tutkija, tietokirjailija Anni Reuterin ja häntä haastatelleen erikoistutkija, dosentti Sari Puustisen matkassa. Illan teemana oli Reuterin teos Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa. Otteita kirjasta lukee Marko Pohjosmäki.
Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa on inhimillinen ja järkyttävä kuvaus karkotettujen ja vainottujen suomalaisten kohtaloista Neuvostoliitossa. Yli 100 000 raja-alueen ja Inkerin suomalaista karkotettiin 1930- ja 1940-luvuilla Siperiaan ja muihin kaukaisiin neuvostokolkkiin. Kirja tuo esille suomalaisten pitkään salatut ja unohdetut joukkokarkotukset ja vainon, pelon ja pakkotyön vuodet.
Anni Reuter on sosiologi ja valtiotieteiden tohtori Helsingin yliopistosta, hän väitteli inkerinsuomalaisten joukkokarkotuksista keväällä 2023.
Anni Reuter: Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa, SKS Kirjat 2023.
Matti Kuuselan omaelämäkerta Journalisti – Toisenlainen toimittaja ilmestyi alkuvuodesta 2024, mutta jo keväällä kuohui: Aamulehti sanoutui irti Kuuselan tavasta sekoittaa satunnaisesti ja varoittamatta faktaa ja fiktiota, sekä poisti kaikki hänen vanhat juttunsa arkistostaan. Radiofiskars tallensi hänen haastattelunsa Metson messuilla 20.04.2024 Haastattelijana Marko Vesterbacka.
Matti ja Hannele Kuusela, oikealla Marko Vesterbacka. Kuva J. K. Ihalainen.
Matti Kuusela: Journalisti – Toisenlainen toimittaja, Warelia, 2024. ISBN 978-952-387-058-1
Karjaan elävän musiikin yhdistys KELMU ry järjesti Raaseporissa jo toista kertaa kilpailun musiikintekijöille. Kilpailuun sai osallistua omia kappaleita tuottavat artistit ja bändit aiemmin julkaisemattomilla kappaleilla. KELMUn puheenjohtaja Sepi Sundman haastatteli 24.3.2024 järjestetyn finaalin kolme voittajabiisiä. Tuomareina toimivat Markojuhani Rautavaara (tuomariston pj), Marika Seager sekä Susan Aho.
Vasemmalla Pyry Venho (KELMU album), keskellä August Oscar (Oscar/FB) ja oikealla Rami Heinonen (KELMU album).
Voittajat ovat:
Ensimmäinen sija: Jääveistos/ Pyry Venho
Jaettu toinen sija: Myytiin maailma/ August Oscar (Oscar Snellman), Veikka ”Weke” Härkönen
Father/ Rami Heinonen
Yleisön suosikki: Sun sydän/ Tea & Tomas
Tuomarien erityismaininta: A little song of death/ Johnny Mangaard
Järjestäjien/ Kelmu ry erityismaininta: Liian Kaunis Sielu/ Jarmo Nyman
Muusikko Sami Wirkkala löysi historiallisesti arvokkaat Lammasjärven kalliomaalaukset. Kalliomaalauspaikan sijaintia, löydön faktoja ja merkitystä avaa antropologi Ulla Valovesi. Toimittaja Anne Wirkkala.
Sirkus Finlandian Bollstan hallissa ja toimistolla on vilskettä talvisinkin. Tapasimme siellä Maria Jernströminkiertueen jälkeisissä tunnelmissa. Hän kertoo kesän 2016 tunnelmista, sirkuksen toiminnasta ja siitä, miten sirkusalalle pääsee töihin. Anne Wirkkala
Sirkus Finlandia lähti keväällä 2016 pitkälle kiertueelle juhlistamaan 40-vuotista taivaltaan. Sirkusperheen äiti Leena Jurvakainen kertoo muistojaan Sirkus Finlandian alkuajoista tähän päivään toimittaja Helena Laation haastattelussa.
Teatterivalimolla kesän näytelmänä Elina Snickerin kirjoittama Maamme – nykykuvia Suomesta. Näytelmä kysyy muun muassa kenen Suomi on. Toimittaja Suvi Heino.
Näyttelijänä debytoivan Tuula Kleimanin ajatuksia näytelmästä ja tulevasta kesästä.
Työ vie valokuvataiteilija Sade Kahran Turkuun. Haastattelussa hän kertoo työstään, näyttelyistään sekä kuluneiden kahdeksan vuoden ajan kokemuksistaan Fiskarsissa.
Fiskarsiin perustetun Hasselgårdin viljelmän puutarhurit Anna Lassila ja Maija Toukolehto kertovat kasviksista, niiden terveysvaikutuksista sekä perjantaisin järjestettävästä puutarhakahvilasta. 8.8.2013
Tietokirjallisuuden edistämispalkinnon vuonna 2023 saanut Hannu Paloviita tunnetaan kirjamessuilta Rosebudin näyttävästä osastosta, jossa ovat esillä erityisesti kaikki keskisuuret kustantamot. Tällä hetkellä hänellä on kuusi kirjakauppaa, joista Helsingin Kaisaniemessä toimiva Sivullinen on Suomen suurin lähes 50 000 nimikkeellään. Vuosien saatossa hän ollut perustamassa kustantamoja kuten Like, Into, Voima ja Aula. Hannu Paloviidan kirjallisia seikkailuja kuullaan J. K. Ihalaisen haastattelussa tammikuulta 2024.
Hannu Paloviita Kaisaniemen Sivullisessa. Kuva J. K. Ihalainen
Radiofiskarsilla on uusi juttukumppani, kansalaisjärjestö Maan ystävät. Ympäristöaktivistit Olli-Pekka Haavisto ja Silja Jääskeläinen kävivät kertomassa matkustamiseen, ilmastoon ja kulutustottumuksiin liittyvistä ajatuksista. Siljan vireille laittama kansalaisaloite ’Lentovero Suomeen’, julkistetaan huhtikuussa, ja jutussa hän kertoo mikä sai hänet toimimaan näin. Mitä vaikutuksia matkailulla on lentohaittojen lisäksi? Pitäisikö ihmisten istua vain kotona lukkojen takana? Toimittaja Suvi Heino
Tässä keskustelun toisessa osassa aiheina ovat maailman tila, maailman toivo sekä minkälainen maailma voisi olla.
Erämailla-teoksessa kirjailija Tomi Kontio vaeltaa poikansa kanssa pohjoisen Lapin kahdessatoista erämaassa. Kansallispuistojen kutsun kokemattomista kulkijoista on kehkeytynyt luonnossa tottuneesti liikkuva parivaljakko. Siinä missä poika on kasvanut lapsesta sitkeäksi nuoreksi mieheksi, isä huomaa merkkejä vanhenemisestaan, välillä se näkyy esiin pyrkivänä nostalgiana, välillä ruumiin haurastumisena. Retket erämaissa palauttavat isän mieleen vanhoja muistoja, kipeitäkin, mutta nykyisyys pojan kanssa on täynnä lämmintä huumoria, hiljaa elettyjä yhdessäolon hetkiä ja henkeäsalpaavia luontoelämyksiä. Haastattelijana Tiina Aalto.
Tomi Kontio: Erämailla – Tarinoita ja tunnelmia pohjoisen Lapin kiveliöiltä, Avain, 2023.
Alkemia oli yksi varhaisimmista kokeellisista tieteenaloista, jonka avulla pyrittiin valmistamaan niin kultaa kuin ihmiselämää pidentäviä eliksiirejä. Sara Norjan uutuuskirja vie lukijan kiehtovalle matkalle länsimaisen alkemian historiaan Egyptin Aleksandriasta keisari Rudolf II:n Prahaan, Isaac Newtonin laboratorioon ja August Strindbergin ateljeehen. Haastattelijana Lotta Vuorio.
Antti Hurskaisen kolmas romaani lähestyy olemassaolon ydinkysymyksiä kuten syyllisyyttä, armoa ja kuolemaa kristinuskon, taiteen sekä moraalifilosofian avulla. Haastattelijana Silvia Hosseini.
Miten eläimistä puhutaan ja muuta tutkittua tietoa eläinten ja ihmiseläinten välisistä suhteista. Taltiointi Sammakon kirjakaupassa 18.11.2023.
Keskustelijoina Elisa Aaltola, Karel Keiramo sekä Seppo Lahtinen.
Kiitetty kirjailija, tutkija ja filosofi Elisa Aaltola pureutuu kirjassaan Puhe eläinten puolesta siihen, miten eläimistä puhutaan.
Miten kieli vaikuttaa eläimiä koskeviin käsityksiin ja asenteisiin? Voisimmeko oppia puhumaan tavalla, joka huomioi paremmin myös muut lajit? Ei-inhimillinen jätetään usein uutisten ulkopuolelle – siitä vaietaan ja se syrjäytetään. Lauseista suljetaan pois tuhoutuva luonto ja eläinvainajat, joista ihmiset ovat tottuneita vaikenemaan. Kuvat J. K. Ihalainen; ylhäällä Elisa Aaltola ja Karel Keiramo, keskellä näkymiä Sammakon kirjakaupasta ja alakuvassa Elisa Aaltolan lisäksi Seppo Lahtinen.
Radiofiskars vieraili vanhassa Baggbölen kansakoulussa, jota asuttaa runoilija ja japanilaisen runouden tuntija Kai Nieminen. Puhuimme hänen omasta runoudestaan, vanhojen japanilaisten erakkorunoilijoiden läsnäolosta lähes satavuotiaassa koulussa, sekä Niemisen edesmenneestä Elina-vaimosta, jonka dreijaamista keraamisista kupeista joimme lukuisia kupillisia kiinalaista teetä. Haastattelu ja kuvat J. K. Ihalainen.