Perjantaina 18.10 2024 kokoonnuttiin ravintola Kuparipajaan Ajattelu on ilmaista -luentosarjan Rauhanvarustelu-iltaan kuulemaan rauhan- ja konfliktintutkija, emeritusprofessori Jyrki Käkösen mietteitä. Yli 50 vuoden ajan rauhan ja konfliktien tutkimuksen parissa työskennellyt Käkönen taustoitti maailman tilaa, ongelmien syitä ja seurauksia. Illan alustus ja sitä seurannut vilkas keskustelu virittivät tervetullutta moniäänisyyttä teemaan.
Vastauksia etsittiin muun muassa siihen, miksi Lähi-idässä soditaan ja mikä on vallitseva rauhan tila Suomessa. Katsaus kansainväliseen murrokseen toi uusia ulottuvuuksia ajatteluun.
Ohjelman lopussa on muutama vastaus kysymyksiin, joita tilaisuudessa ei äänitetty.
Tutkijana Jyrki Käkönen on julkaissut lukuisia teoksia, Rauhanvarustelu-illassa esillä oli hänen kirjoittamansa runoteos: Paikkani maailmassa, Palladium Kirjat, 2020.
”Suomen nykyinen hallitus uskottelee meille, että kalliita ovat sivistyksen lunnaat, mutta me taas luotamme täällä siihen, että ajattelu on ilmaista.”
Täysi salillinen yleisöä kerääntyi 5.4.2024 Fiskarsin ravintola Kuparipajassa järjestettyyn Ajattelu on ilmaista -tapahtumaan. Illan odotettu puhuja filosofi Tere Vadén luennoi ”Fossiilikapitalismin nykytilasta”, minkä jälkeen yleisö osallistui keskusteluun. Illan juonsi J. K. Ihalainen.
Tere Vadén (s. 1969) on suomalainen filosofi, jonka teokset käsittelevät useita nykyfilosofian kysymyksiä kognitiotieteestä ja tekoälyn tutkimuksesta taiteenfilosofiaan ja yhteiskuntateoriaan. Vadén on Tampereen yliopiston teoreettisen filosofian ja Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kognitiotieteen filosofian dosentti, ja hän työskentelee monitieteisessä BIOS-tutkimusyksikössä. Vadén on julkaissut useita teoksia, joissa hän käsittelee nykyfilosofian kysymyksiä.
Screenshot
Vuonna 2024 ilmestyi Vadénilta ja Antti Salmiselta teos Merkitys ja ala-aine (niin & näin):
”Jyrkänteellä, jota voidaan kutsua fossiilikapitalismin lopuksi, elon mieli virttyy ja merkitys pakenee. Välinpitämätöntä voimaa aikansa käyttänyt ihmisyys saattaa havahtua hukattuaan elonkirjon ja sen tulevaisuuden muassa sielunsa ja kykynsä ylipolvisesti välittävään elämään.
Jos moderni käsitys energiasta teki työtä elollisen ja elottoman tahalliseksi ja tahattomaksi kadoksi, miten saattaa tätä tuho- ja luomiskykyistä energiaa merkityksellistymisen avuksi? Mistä varmuuksista on luovuttava ja mihin opittava luottamaan?
Merkitys ja ala-aine päättää Salmisen ja Vadénin uraauurtavan energia-trilogian avaamalla kysymyksen merkitysenergiasta ja sen aineellisista juurista. Fossiilikapitalismin ja -subjektin ohittajaksi teos ehdottaa elollisen yhteytensä tunnistavaa sielukkuutta.”
Marraskuun viimeisenä lauantaina järjestetyn Ajattelu on ilmaista –illan teemana oli kansanusko, katekismus ja kerettiläisyys, ja siihen yleisöä johdattivat uskontotieteilijä Risto Pulkkinen ja tietokirjailija Jaakko Heinimäki. Illan juontajana Lasse Minkkinen. Viulu Vilja Minkkinen.
Koko illan keskusteluissa puhutaan muun muassa uskonnollisesta kokemuksesta, kalvinismista, rituaaleista, Jumalasta, kerettiläisyydestä, puhdasoppisuudesta, uskon luonteesta, mistä uskonto muodostuu ja miten se syntyy, kuka Jeesus oli, miksi pitää käännyttää. Pohditaan Raamatun sanoman kirjaimellisuudesta, kysytään onko Jumala veruke ihmisen toiminnalle tai miksi maailmassa on kärsimystä, ajatuksia auttamisesta ja alkukristillisyydestä sekä Jeesuksen antamasta esimerkistä. Mihin kristinuskoa tarvitaan ja pitääkö armo ansaita? Minkälaista suomalainen kansanusko oli ennen kristinuskon tuloa? Mikä oli maanviljelykulttuurin vaikutus saamelaisille? Voivatko Ahti ja Tapio olla Jumalan luomia? Olisiko uskonnoton maailma myös väkivallaton? Olisiko ihminen onnellisempi ilman uskontoa?
Miten pitäisi suhtautua kirkon väkivaltaiseenkin historiaan ja pohditaan uskonnon myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan. Onko uskontojen välisiä sotia oikeasti olemassa? Onko luonnonuskontojen taltioinnissa aina mukana kristillistä vaikutusta? Lopuksi ajatuksia myyttien syntymisestä.
Käsitetaiteilija JP Väisänen vieraili lokakuussa Ajattelu on ilmaista –tapahtumassa. Hänen teemansa oli Taide – ainoa asia jonka voi tehdä oikein. Alustuksen koosteessa Väisänen väittää muun muassa, ettei ajattelu ole ilmaista.
Koosteen lisäksi kuultavissa on paljolti kuviin perustuva koko alustus sekä yleisökeskusteluosuus. JP Väisäsen ajatuksiin voi tutustua myös hänen sivuillaan http://jpvaisanen.blogspot.fi/
Ajattelu on ilmaista –tapahtuman vieraana ollut Tukholman yliopiston teatteritieteen professori, yhteiskuntakeskustelija Tiina Rosenberg alustaa aiheesta: ”Ajatuksia keskustelun ja sanomisen mahdollisuuksista taiteessa, mediassa ja ylipäätään yhteiskunnassa. Onko keskusteluilmapiirissä eroja eri maissa?”
Ohjaaja, kirjailija Juha Hurme päätti Fiskarsin Kuparipajassa järjestettyjen Ajattelu on ilmaista –iltojen kevätkauden teemalla Eläimet ja kosmos.
YLEISÖ KYSYY: Jos olisit Suomen diktaattori, mikä olisi hallitusohjelmasi? Voisiko olla hyvä kuningas, joka johtaisi kansaansa rakentavasti? Maailmassa on 7 miljardia ihmistä, joita voi rakastaa. Sen lisäksi heille pitää löytyä ruokaa ja muita perustarpeita. Voiko tätä yhtälöä ratkaista? Keskustelua evoluutiosta.. Keskustelua Hurmeen kirjasta Nyljetyt ajatukset. Totuus uimahyppytornista. Mikä on maailman pisin 2,5 metriä? Kysymys suomalaisuuden virallisen kuvan syntymisestä. Kun ajatuksen liikkeelle lähtevä voima on erilainen. Kompromissi vai synteesi. Keskustelua dialogista, teatterin tekemisestä sekä historian tutkimisen vaikutuksesta ajatteluun. Loppuun viesti 1100-luvulta.
Ajattelu on ilmaista -illassa 8.4.2015 Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila. ”Monta kulttuuria – monta näkökulmaa”. Vieraan kirjallisuuden, filosofian ja mystiikan vaikutuksesta ajatteluun. Illan juontaa Anne Wirkkala.
Yleisö kysyy: Miten Jaakko Hämeen-Anttila näkee tulevaisuuden? Mitä hän ajattelee Dubaista, joka on varsinkin ulkoisilta järjestelmiltään länsimaisittain rakennettu? Voisiko olla niin, että paha ei olisi niin paha, että sitä voisi tappaa? Miten Koraani-sarjaa tulisi kuunnella? Missä islamilaisvaltiossa on eniten potentiaalia? Mitä Isisin taisteluista voisi oppia, mitä sinne lähteville sekä sieltä palaaville pitäisi tehdä? Media antaa kuvan, että islamilaisen terrorin kohteena olisi länsimaat, pitääkö paikkansa vai taistelevatko keskenään? Ovatko sunnit ja shiiat vastakkain? Mikä ero on sunneilla, shiioilla, iranilaisilla, persialaisilla ja arabeilla? Onko arabimailla yhteistä päämäärää?
