Kaikki kirjoittajan suvi artikkelit

Karjaan Kirjakekkerit 2016: Elina Hirvonen

Karjaan maaliskuisilla Kirjakekkereillä Pia-Maria Lehtolan johdolla perehdyttiin kirjailijoiden teoksiin ja heidän ajatuksiinsa.

Kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja Elina Hirvonen kertoo romaanistaan Kun aika loppuu.

Ensiesitys 14.4.2016

Karjaan Kirjakekkerit Tuulia Aho 14.3.2015

Vuosittainen kirjallisuustapahtuma Karjaan Kirjakekkerit keräsi Galleria Fokukseen joukon kirjailijoita ja kirjallisuuden ystäviä. Radiofiskars taltioi kirjailijoiden esitykset sekä yleisökeskustelut.

Lasten- ja nuortenkirjailija Tuulia Aho kertoo urastaan ja teoksistaan. Loppuun hän lausuu runoja vuoden 2014 kauneimmaksi lastenkirjaksi valitusta teoksestaan Tähtienlaskijan runoja. Kirjan on kuvittanut Aino-Maija Metsola.

Karjaan Kirjakekkerit Sirpa Kähkönen 14.3.2015

Vuosittainen kirjallisuustapahtuma Karjaan Kirjakekkerit keräsi Galleria Fokukseen joukon kirjailijoita ja kirjallisuuden ystäviä. Radiofiskars taltioi kirjailijoiden esitykset sekä yleisökeskustelut.

Karjaan Kirjakekkereillä kirjailija Sirpa Kähkönen kertoo Graniittimiehen ja Kuopio-sarjan romaanien tekoon vaikuttaneista tosielämän tapahtumista, joissa tärkeää roolia esittävät niin Kähkösen isovanhemmat, Tammisaaressa 1930-luvulla toiminut pakkotyölaitos kuin idealistinen maailmankuva. Lopuksi Suomen PENin puheenjohtaja Sirpa Kähkönen puhuu maailman idealismin nykytilasta. Haastattelijana Pia-Maria Lehtola

Yleisö kysyy: Antaako Sirpa Kähkönen tekstejään ystävien ja läheisten luettavaksi kirjoitusprosessin aikana? Osaako hän venäjää? Tuleeko Kuopio-sarjaan jatkoa? Miten kirjailija käsittelee vaikeita ja omakohtaisiakin asioita, ovatko ne vain materiaalia?

 Karjaan Kirjakekkerit Taavi Soininvaara 14.3.2015

Vuosittainen kirjallisuustapahtuma Karjaan Kirjakekkerit keräsi Galleria Fokukseen joukon kirjailijoita ja kirjallisuuden ystäviä. Radiofiskars taltioi kirjailijoiden esitykset sekä yleisökeskustelut.

Kirjailija Taavi Soininvaara on kirjoissaan käsitellyt asioita ja tapahtumia, jotka teosten ilmestymisen jälkeen ovat myöhemmin maailmalla toteutuneet. Miten hän sen tekee? Haastattelussa Soininvaara paljastaa myös seuraavan trillerinsä käsittelevän muun muassa Isis-järjestöä. Haastattelijana Kirjakekkereillä Pia-Maria Lehtola

Yleisö kysyy: Maailmassa tapahtuu paljon kauheuksia. Auttaako kauheuksien kohtaamista se, että kuuluu työhösi? Pelottaako Isisistä kirjoittaminen? Muunmaalaisten mielestä Suomessa kirjoitetaan Isisistä vähän, oletko samaa mieltä? Onko mielekästä, että media selostaa niin paljon maailmalla tapahtuvia raakuuksia? Onko Suomessa asiat liian hyvin ja helppoa, jotta pitää päästä tappelemaan muualle?

Kysy museolta: Pohjan paikallishistoriallinen arkisto

Kysy museolta -sarjassa museon opas Johanna Ekman kertoo Pohjan paikallishistoriallisen arkiston toiminnasta. Minkälaisia tietoja kylän asukkaista arkistosta löytyy? Toimittajana Ella Hansen-Haug.

Ohjelma on julkaistu 10.8.2013.

Kysy museolta: Ruukinpatruuna Bengt Björkman

Kysy museolta-sarjassa toimittaja Ella Hansen-Haugille lähetetyssä kysymyksessä pyydetään selvitystä ruukinpatruuna Bengt Björkmanin edesottamuksista. Vastaajana Fiskarsin museon opas Johanna Ekman.

Lisää Fiskarsin menneisyyttä koskevia kysymyksiä voi lähettää osoitteella ella.hansen-haug@radiofiskars.fi 20.8.2013

Iiris, Sari, Heli ja Nelson Laaksonen muistelevat menneitä

Fiskarsin lähihistoria -sarjan uusimmassa jaksossa tapaamme Laaksosen perheen. Pääsemme seuraamaan äiti-Iiriksen vaiheita hänen ruukkiin muuttonsa jälkeen. Mäntymäeltä alkanut tarina kulkee eri vaiheiden kautta Degersjön rannalla olevalle saunalle, kylän sosiaaliseen keskukseen.

1970-luvulla syntyneiden Sarin ja Helin matkassa kuljemme silloisten lasten ja nuorten harrastuksissa ja elämässä. Nyt kerrotaan sekin, mitä ei kotona vanhemmille paljastettu.

Nelson tuo mukaan nykynuoren näkökulman Fiskarsin elämään. Suvi Heino

Ohjelma taltioitiin Pohjan kirjaston tiloissa 23.2.2024. 

Tommi Liimatta: Manse – Markka-aika

Tommi Liimatan ylistetty omaelämäkerrallinen sarja jatkuu: Tampere 1996–2001. Tommi muuttaa parikymppisenä Lapista Manseen omistautuakseen Absoluuttisen Nollapisteen läpimurrolle. Nousukiito suomirockin A-sarjaan vaikuttaa lupaavalta, ja bändi kiertää keikkalavoja maakuntien keskikaljakuppiloista Ruisrockin päälavalle. Rockmaailman arki on kuitenkin raadollista, aikuisuus tuo omat haasteensa bändin maailmanvalloitukselle eikä sisäisiltä ristiriidoilta vältytä. Tulisiko Nollapisteestä Suomen Beatles vai katkeaisiko matka kesken kaiken, Tommi kysyy itseltään, kun tilin kate lähestyy nollaa. Teos on armottoman rehellinen, ajankuvaltaan äärimmäisen tarkkanäköinen runsaudensarvi. 
Haastattelijana Simo Ollila.

Tommi Liimatta: Manse – Markka-aika. Otava, 2023.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilta 2023.

Kirja-alan uranuurtaja Hannu Paloviita

Tietokirjallisuuden edistämispalkinnon vuonna 2023 saanut Hannu Paloviita tunnetaan kirjamessuilta Rosebudin näyttävästä osastosta, jossa ovat esillä erityisesti kaikki keskisuuret kustantamot. Tällä hetkellä hänellä on kuusi kirjakauppaa, joista Helsingin Kaisaniemessä toimiva Sivullinen on Suomen suurin lähes 50 000 nimikkeellään. Vuosien saatossa hän ollut perustamassa kustantamoja kuten Like, Into, Voima ja Aula. Hannu Paloviidan kirjallisia seikkailuja kuullaan J. K. Ihalaisen haastattelussa tammikuulta 2024. 

Hannu Paloviita Kaisaniemen Sivullisessa. Kuva J. K. Ihalainen

Vuoden 2023 Sarjakuva-Finlandia-voittaja Kimmo Lust

Sarjakuvataiteilija Kimmo Lust voitti vuoden 2023 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon omaelämäkerrallisella albumillaan Silmukka (Suuri Kurpitsa, 2022). Hän kuvaa teoksessaan lapsuuttaan perheessä, jossa ei ollut yhtäkään turvallista aikuista. Teos avaa lapsen ja nuoren näkökulman 1990-luvun laman jälkeiseen aikaan ja tuo kuuluville niitä pieniä ääniä, jotka hautautuvat helposti suuremmilta näyttävien yhteiskunnallisten ongelmien alle. Haastattelijana Ville Pirinen.

Kimmo Lust: Silmukka
, Suuri Kurpitsa, 2022.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla 2.12.2023.

Keskustelua lentoverosta, lentämisestä ja ilmastosta, osa 2

Radiofiskarsilla on uusi juttukumppani, kansalaisjärjestö Maan ystävät. Ympäristöaktivistit Olli-Pekka Haavisto ja Silja Jääskeläinen kävivät kertomassa matkustamiseen, ilmastoon ja kulutustottumuksiin liittyvistä ajatuksista. Siljan vireille laittama kansalaisaloite ’Lentovero Suomeen’, julkistetaan huhtikuussa, ja jutussa hän kertoo mikä sai hänet toimimaan näin. Mitä vaikutuksia matkailulla on lentohaittojen lisäksi? Pitäisikö ihmisten istua vain kotona lukkojen takana? Toimittaja Suvi Heino

Tässä keskustelun toisessa osassa aiheina ovat maailman tila, maailman toivo sekä minkälainen maailma voisi olla.

Aira Fagerroth Antskogista muistelee, osa 2

Antskogin aluetoimituksessa Ulla Korhonen haastattelee koko aikuisikänsä Antskogissa asunutta Aira Fagerrothia. Pomolan terassilla mietitään maatalouspitäjä Karjalohjan ja tehdasympäristön välisiä eroja ja vaikutuksia arkielämään. 

Lapsuudenkoti Karjalohjalla sijaitsi kirkonkylän ulkopuolella omavaraisella maatilalla, missä äiti hoiti kodin ja askareet jopa niin, että nuorena aikuisena oman perheen perustaneen Airan piti opetella ruuanlaitto ja monet muut huushollipuuhat välillä kantapään kautta. 

Turvallista lapsuutta ja nuoruutta värittivät satunnaiset kylien väliset nujakat, joista selvittiin ilman sanottavia seurauksia. Oli myös huvituksia, esimerkiksi tunnettu Åke Blomqvist saapui opettamaan nuorille tanssia. Joukossa oli muutama muita nuorempi osallistuja, joilta kylän pappi myöhemmin epäsi pääsyn rippikouluun. Heidän piti opetella Katekismuksen ja muut opit muissa kylissä.

Antskogissa Airan ja hänen miehensä ensimmäinen asunto oli puuliiteri. Sittemmin koti löytyi Paratiisista, jonka jälkeen oli vielä yksi asunto ennen pysyvää kotia, Pomolaa, jossa Aira tänäkin päivänä asuu.

Paljon muistoja ja tapahtumia mahtuu matkaan, samoin nykyisen ja menneen ajan huomioita. Ennen ei kylämaisemaan kuulunut risukkoja, toisaalta joki toimi pitkään kaatopaikkana, kunnes sellaiselle tuli täysi stoppi. Erikoiselta tuntuu saunomisen yhteydessä muisto, ettei edes kesällä saanut löylyistä pulahtaa uimaan, vaan kun oltiin saunassa niin oltiin saunassa. Säännön noudattamisesta vastasi itse saunamajuri.

Tehdasympäristössä talot on rakennettu tiiviisti, eikä sanottavia puutarha-alueita jää pihoille. Tämän vuoksi Pannuhuoneen takana oli kasvimaat, siirtolapuutarha, missä hankittiin lisäsärvintä pöytään. 

Haastattelun ensimmäisen osan lopuksi Aira Fagerroth pohtii, miltä elämä Antskogissa nyt näyttää ja minne se on menossa. Toisessa osassa perehdytään muistoihin tarkemmin, syvennetään ja laajennetaan asioiden syitä ja seurauksia.