Risto Ahti on nykyisin pääkaupunkiseudulla asuva runoilija, kirjailija ja runouden opettaja. Häntä voi hyvällä syyllä pitää yhtenä Suomen nykyrunouden klassikkonimistä. Hänen runouttaan on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle. Vuonna 1967 esikoiskokoelmansa julkaisseen Ahdin laaja tuotanto käsittää lähes kolmekymmentä runokokoelmaa, proosateoksia, esseitä, kritiikkejä ja suomennoksia. Hänen useita vuosia jatkuneita luovan kirjoittamisen kurssejaan Oriveden opistossa on sanottu lyriikan korkeakouluksi, ja jossain vaiheessa lähes kaikki maamme esikoisrunoilijat olivat olleet hänen opissaan. Ahdille on myönnetty työstään useita tunnustuksia kuten Eino Leinon palkinto, Runeberg-palkinto, Pro Finlandia -mitali sekä taiteilijaprofessuuri. Juontajana Päivi Haanpää.
Kuva Arto Ilkka Jalonen / Kulttuuritoimitus
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
”KOOTUT RUNOT I–IV” sisältää Risto Ahdin koko runotuotannon. (Palladium Kirjat, 2023)
Rosanna Fellman on Pietarsaaresta kotoisin oleva ja Helsingissä asuva runoilija ja suomenruotsalainen kulttuurivaikuttaja. Hänen esikoisteoksensa Strömsöborna ilmestyi vuonna 2019 ja kaksikielinen toinen kokoelma Republikens president – Tasavallan presidentti vuonna 2022. Hänen kolmas runokokoelmansa Det Jakobstad ingen vill ha ilmestyy elokuussa. Fellman aloitti esiintymisen lavarunoilijana kymmenen vuotta sitten ja viitisen vuotta sitten ruotsia äidinkielenään puhuva Fellman esiintyi runoilijana ensimmäistä kertaa suomeksi. Hänen suomenkielinen runotyylinsä on absurdi, anarkistinen ja täynnä hurristereotypioita haastavaa mustaa huumoria. Autismidiagnoosin saaneena hän on myös toiminut vammaisaktivistina aiheeseen liittyen. Fellman on lisäksi aktiivinen podcastien toimittaja sekä kolumnisti suomenruotsalaisessa mediassa. Juontajana Päivi Haanpää.
Kuva Arto Ilkka Jalonen / Kulttuuritoimitus
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Abdulla Pashew on aikamme merkittävin kurdinkielinen nykyrunoilija. Vuonna 1946 Erbilin kurdialueella Irakissa syntynyt Pashew julkaisi ensimmäiset runonsa vuonna 1963 ja hänen ensimmäinen runokokoelmansa ilmestyi vuonna 1967. Hän on julkaissut kaikkiaan kymmenen runoteosta, joista viimeisin ilmestyi vuonna 2019. Pashewin valitut teokset 50 vuoden ajalta, lähes 400 sivuinen Dictionary of Midnight, ilmestyi englanniksi vuonna 2018, ja hänen kurdinkielisten koottujen teostensa kolme osaa viime vuonna. Hänen runouttaan on käännetty myös muun muassa ruotsiksi, saksaksi, italiaksi, kreikaksi, ranskaksi, arabiaksi, persiaksi ja venäjäksi. Kielitieteilijä ja yliopiston professorinakin toiminut Pashew on myös kääntänyt alkukielestä kurdiksi maailmankirjallisuutta, kuten Walt Whitmania ja Aleksandr Puškinia. Pashewin runoudessa elävät rinnakkain niin Kurdistanin itsenäisyyskamppailun vaiheet ja kysymykset kuin henkilökohtainen rakkausrunouskin. Aina kurdialueilla vieraillessaan väkevänä esiintyjänä tunnetun Pashewin runoesitykset keräävät valtavia tuhansien ihmisten yleisöjä. Vain aniharvat suomalaiset ovat näihin päiviin asti tienneet, että kurdinkielisen maailman merkkihenkilöihin lukeutuva Abdulla Pashew on asunut maassamme vuodesta 1995 lähtien. Hän esiintyy ensi kertaa julkisesti suomalaisyleisölle Annikin Runofestivaaleilla. Pashewin esittämät kurdinkieliset runot lukee suomeksi yleisölle niiden suomentaja Minna Torppa. Suomennokset julkaisee myöhemmin tänä vuonna Palladium Kirjat.
Abdulla Pashewin esittely ohjelman alussa Goran Kurdo. Festivaalin juontajana toimii Päivi Haanpää.
Kuva Eino Ansio / Annikin Runofestivaali.
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Piki Rantanen on Tampereella asuva taiteen monityöläinen, joka tunnetaan parhaiten lavarunoudestaan ja ihmisoikeusaktivismistaan. Vuodesta 2018 lähtien hänen ääntään on kuultu runomuodossa niin kahviloissa, katujen mielenosoituksissa, klubeilla, festivaalien lavoilla kuin sosiaalisessa mediassakin. Korona-aikana Rantanen ei työntänyt runojaan pöytälaatikkoon, vaan ryhtyi välittämään niitä livenä Instagramissa. Runot lähtivät elämään somessa omaa elämäänsä, ja ne ovatkin keränneet satojatuhansia näyttökertoja. Rantasen työn onkin sanottu kohottaneen esittävän runouden asemaa etenkin nuorten keskuudessa. Hän kantaa somerunoilijan viittaansa ylpeydellä. Teemoina Rantasen runoissa toistuvat yhteiskunnan kipukohdat, mutta myös repivä rakkaus, toivo ja elämisen riemu. Rantasen tekstejä on kiitelty suoruudesta ja avoimuudesta, mutta myös terävästi sivaltavasta satiirista ja osuvasta epätasa-arvon näkyväksi tekemisestä. Hänet on palkittu työstään muun muassa vuoden Queer-aktivistina ja vuonna 2023 hänet valittiin vuoden Queer-taiteilijaksi. Juontajana Päivi Haanpää.
Kuva: Eino Ansio / Annikin Runofestivaali
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Aulikki Oksanen on Helsingissä asuva kirjallisuuden moniosaaja ja harvinaisen monipuolisen uran eri taiteenlajien parissa tehnyt taiteilija. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu runoja, romaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä, lastenkirjoja, sarjakuvaa sekä useita klassikoiksi nousseita laulutekstejä. Tämän lisäksi hän on toiminut laulajana, näyttelijänä ja kuvataiteilijana. Lukuisia kertoja elämäntyöstään palkittu Oksanen antoi äänen ja kasvot 60-luvun kulttuuriradikalismille elokuvarooleillaan, ikivihreiksi nousseilla laulutulkinnoillaan sekä lauluteksteillään. Oksasen kynästä ovat lähtöisin muun muassa sanoitukset lauluihin Sinua sinua rakastan ja Kuka kertoisi minulle. Aulikki Oksasesta ilmestyy syksyllä 2024 elämänkertateos Hyppy syreenien tuleen (WSOY) ja myös sen tekijä Helena Ruuska pääsee ääneen Oksasen esiintymisen yhteydessä. Ohjelmassa kuullaan kaksi otetta Oksasen sanoittamista klassikkolauluista, esittäjänä laulaja-lauluntekijä Kielo Kärkkäinen – ja tietysti Aulikki Oksanen lukee omia runojaan. Annikin Runofestivaalin juontajana on Päivi Haanpää.
Kuva J. K. Ihalainen
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Hauras -näyttelyllä juhlistetaan Onoman 30-vuotista taivalta. Tällä kertaa on haluttu korostaa paikallisuutta ja kuraattori Marja Sakari onkin kutsunut mukaan vain paikallisia taiteilijoita, sekä kansainvälisen taiteilijaresidenssin Fiskars AiR:in, vieraita vuosien varrelta. Vuoden 2024 näyttelyn teema johdattaa ajatukset yhtä hyvin maailmanpolitiikan ja luonnon, kuin yleisemmin elämän haurauteen.
Hauras -näyttelyllä halutaan kunnioittaa sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta, jota Fiskarsin taiteilijoiden yhteisö on osoittanut jo yli 30 vuotta. Mukana ovat myös viisi edesmennyttä Fiskarsissa asunutta taiteilijaa: Martti Aiha, Markku Kosonen, Jukka Mäkelä, Stig Nordman ja Howard Smith.
Anna Ulff: De TunnväggigaRon Nordström: There’s an endDeepa Panchamia & Viivi Varesvuo: Friable
Taiteilijat Erna Aaltonen / Martti Aiha / Eeva-Kaisa Ailus / Päivi Alajuntti / Upi Anttila / Heikki Aska / Daniela Bergschneider / Bella Deary & Nicholas Tossman / Kirsti Doukas / Mafune Gonjo / Hannele Grönlund / Eero Haikala / Laura Hallantie / Lulu Halme / Antrei Hartikainen / Pekka Ijäs / Mari Isopahkala / Maikki Kaikuru / Tiina Karimaa & Lumi Fellman / Erika Kelter / Minja Kolehmainen / Sirpa Kolu & Pirkko Kolu / Markku Kosonen / Maaretta Krohn / Barbro Kulvik & Antti Siltavuori / Mikko Laakkonen / Peetu Liesinen / Elina Makkonen / Rudi Merz & Laura Merz / Camilla Moberg / Risto Musta / Timo Mustajärvi / Anu Mykrä & Reetta Ranta / Jukka Mäkelä / Stig Nordman / Ron Nordström / Piitu Nykopp / Saara Paatero-Burtsov / Katri Pailos / Jaakko Pakkala / Deepa Panchamia & Viivi Varesvuo / Tuulia Penttilä / Milvi Pesari / Mikael Pohjola / Katarina Reuter / Sami Ryhänen / Annatuuli Saine & Saine Ensemble / Rutsuko Sakata / Taru Samola / Lea Sarasjoki / Howard Smith / Riitta Talonpoika / Anna Ulff / Tiina Vaskivaara & Susanna Louneva / Eva Vevere / Karin Widnäs / Kari Virtanen / Arto Vuohelainen / Katja Öhrnberg
Työryhmä Näyttelyn kuraattori: Marja Sakari Näyttelyarkkitehtuuri: Mattila&Merz / Laura Mattila & Mikko Merz (osuuskunta Onoman jäseniä) Näyttelyn graafikko: Ilona Ilottu / Dog Design Tuotanto: Matleena Kalajoki (toiminnanjohtaja), Risto Musta ja Kati Sointukangas
Katarina Reuter: Suuret odotukset – Störa förväntningar – Great Expectations
Karin Widnäsin kuraattorikierros KWUM-museon kesän 2024 näyttelystä.
Jo kuudetta vuotta Fiskarsissa toimivan KWUM-museon alakerrassa näyttely vie kävijän toivesaarten, lasiveistosten ja kultaisen rakun maailmaan. Esillä taiteilijaprofessori Björn Weckströmin (s.1935) teoksia. Yhteistyön tuloksena näyttelyyn syntyivät Weckströmin suunnittelemat pienet veistokset yhdistettynä Karin Widnäsin muotoilemiin teoksiin – niiden valmistuksessa on käytetty Widnäsin kehittämää GOLDEN RAKU -tekniikkaa.
Museon yläkerrassa on esillä sadoittain Kupittaan Saven tuotantoa. Esillä olevat teokset kuuluvat Aulikki Vaha-Niemelän ja Jukka Niemelän kokoelmaan.
Kupittaan tehdas toimi vuosina 1921–1969. Sen tuottamat kansanomaiset hahmot ja heidän arkensa tulivat suomalaisille tutuiksi. Vielä tänään ne ovat kirpputorien vetonaula. Kuten näyttelyssä näkee, herttaisten koriste-esineiden ohella Kupittaan Savi tarjosi työtilaisuuksia aikansa huomattavimmille taiteilijoille, kuten Heidi Blomstedt, Väinö Aaltonen ja Valentina Modig-Manuel.
Rosebudin kirjakauppa Sivullisessa julkistettiin näköispainos J. K. Ihalaisen vuonna 1993 ilmestyneestä teoksesta Kultaiset vuoret – Mongolian matkalla. Paikalla olivat folkloristiikan dosentti Lauri Harvilahti, historian dosentti Antti Ruotsala ja kirjantekijä J. K. Ihalainen.
Lauri Harvilahden suomentama Mongolian salainen historia (1200–luvulta) ilmestyy syksyllä 2024 Rosebud Kustannuksen nimikkeenä.
Screenshot
Taltiointi on Radiofiskarsin editoima, koko keskustelu löytyy YouTubesta, Rosebud Sivullinen.
J. K. Ihalainen: Kultaiset vuoret – Mongolian matkalla, Suomi-Mongolia-Seura ry, 2024. ISBN 978-952-7256-51-0
Huhtikuisena lauantaina Fiskarsin Kuparipajassa sukellettiin historiaan tutkija, tietokirjailija Anni Reuterin ja häntä haastatelleen erikoistutkija, dosentti Sari Puustisen matkassa. Illan teemana oli Reuterin teos Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa. Otteita kirjasta lukee Marko Pohjosmäki.
Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa on inhimillinen ja järkyttävä kuvaus karkotettujen ja vainottujen suomalaisten kohtaloista Neuvostoliitossa. Yli 100 000 raja-alueen ja Inkerin suomalaista karkotettiin 1930- ja 1940-luvuilla Siperiaan ja muihin kaukaisiin neuvostokolkkiin. Kirja tuo esille suomalaisten pitkään salatut ja unohdetut joukkokarkotukset ja vainon, pelon ja pakkotyön vuodet.
Anni Reuter on sosiologi ja valtiotieteiden tohtori Helsingin yliopistosta, hän väitteli inkerinsuomalaisten joukkokarkotuksista keväällä 2023.
Anni Reuter: Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa, SKS Kirjat 2023.
Matti Kuuselan omaelämäkerta Journalisti – Toisenlainen toimittaja ilmestyi alkuvuodesta 2024, mutta jo keväällä kuohui: Aamulehti sanoutui irti Kuuselan tavasta sekoittaa satunnaisesti ja varoittamatta faktaa ja fiktiota, sekä poisti kaikki hänen vanhat juttunsa arkistostaan. Radiofiskars tallensi hänen haastattelunsa Metson messuilla 20.04.2024 Haastattelijana Marko Vesterbacka.
Matti ja Hannele Kuusela, oikealla Marko Vesterbacka. Kuva J. K. Ihalainen.
Matti Kuusela: Journalisti – Toisenlainen toimittaja, Warelia, 2024. ISBN 978-952-387-058-1
