Kaikki kirjoittajan suvi artikkelit

ÄLY HOI! MIKSI IHMINEN EI OSAA RAKENTAA ONNISTUNUTTA YHTEISKUNTAA – VAI OSAAKO?

Tapahtumataltioinnit, , , ,


Kuvataiteilija ja kirjailija Riina Tanskanen, kansalaisaktivisti ja kirjailija Risto Isomäki, filosofi ja kirjailija Aleksanteri Kovalainen ja filosofi Teppo Eskelinen (pj.) pohtivat suuressa paneelissa suuria asioita. Miksi niinkin älykäs eläin kuin ihminen – jolla sinänsä on tietoa siitä, miten yhteiskunta kannattaisi järjestää – ei onnistu luomaan kestävää yhteiskuntaa? Voisiko asia muuttua tulevaisuudessa? Paneelikeskustelussa paneudutaan ihmiselon suuriin teemoihin (demokratia, kapitalismi, ääriliikkeet ja kansalaisaktivismi) panelistien kirjallisen tuotannon kautta. Keskustelun keskiössä ovat Eskelisen Demokratia utopiana ja sen vastavoimat (2019, Vastapaino), Tanskasen ja Sami Kuopan Kapitalismin suuri illuusio (2023, Into), Kovalaisen Kansallinen hätätila (tulossa 2024, Teos) ja Kansallinen herätys (2018, Teos) ja Isomäen Maailmanparantajan muistelmat (2023, Into).

Ohjelma taltioitiin Tampereella 7.9.2024, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Äly”.

Podcast: Play in new window | Download

ONKO TEKOÄLYLLÄ YHTEISKUNTALUOKKAA?

Tapahtumataltioinnit, , , ,

ONKO TEKOÄLYLLÄ YHTEISKUNTALUOKKAA?
Oikeus käyttää tai olla käyttämättä tekoälyä kietoutuu muiden kysymysten lisäksi myös luokkakysymykseen. Millaista yhteiskunnallista eriarvoisuutta tieteiskirjallisuudessa on spekuloitu tekoälyjen kehityksestä johtuen? Keskustelijoina tietämistä, tekoälyä ja eriarvoistumista tuotannossaan käsittelevät tieteiskirjailijat Satu Piispa-Hakala (Debytantti 2024), Taru Kumara-Moisio (Taivaanjuuret 2022, Atrain & Nord, Ihmisversoja 2019, Atrain & Nord) ja Reetta Vuokko-Syrjänen (Mahdottomien kukkien puutarha 2023, Syntykeho 2022). (Järjestäjä Osuuskumma).

Ohjelma taltioitiin Tampereella 7.9.2024 , jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Äly”.

Podcast: Play in new window | Download

TEKIJÄ JA ÄLYKÄS KONE – TEKOÄLY TAITEELLISEN TYÖN TUKENA JA HAASTEENA

Tapahtumataltioinnit, , , ,

TEKIJÄ JA ÄLYKÄS KONE – TEKOÄLY TAITEELLISEN TYÖN TUKENA JA HAASTEENA
Tekoäly kiehtoo ja pelottaa. Miten tekoäly muuttaa kirjailijoiden ja muiden luovan työn ammattilaisten työtä ja tulonmuodostusta? Korvaako kone ihmisen? Vai mahdollistaako se taiteen kohoamisen yhä korkeampiin sfääreihin? Keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, sarjakuvataiteilija Tommi Musturi, kuvataiteilija Jussi Lahtinen sekä kirjallisuudentutkija ja kirjailija Juha Raipola (pj.). Kaksi jälkimmäistä ovat hyödyntäneet työssään tekoälyä.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 7.9.2024, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Äly”.

Podcast: Play in new window | Download

Poet Stephen James Smith

Tapahtumataltioinnit, ,

Ensimmäistä kertaa Suomessa esiintyvä Stephen James Smith on Dublinissa asuva irlantilainen runoilija, esiintyjä, näytelmäkirjailija ja sanataidekouluttaja. Hänen pitkään jatkunut työnsä on keskeisellä tavalla vaikuttanut Irlannin elinvoimaisen spoken word -kulttuurin nousuun, ja hänen runovideonsa ovat tavoittaneet miljoonia katsojia. Smithille on kertynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana yli tuhat esiintymistä ympäri maailmaa. Hänen keikkapaikkoinaan ovat olleet niin Radio City Music Hall New Yorkissa kuin Glastonburyn musiikkifestivaalikin. Kiertueillaan Smith on jakanut esiintymislavan muun muassa Patti Smithin ja Shane MacGowanin kanssa. Hänen runouttaan on käännetty kahdeksalle kielelle ja hänet on palkittu työstään lukuisilla palkinnoilla. Stephen James Smithiä on myös kutsuttu Dublinin epäviralliseksi nimikkorunoilijaksi. Kotikaupunki ja sen elämänmeno ovatkin hänen runoudelleen tärkeä inspiraation lähde. Smithin runoutta on ilmestynyt lukuisissa julkaisuissa ja hänellä on takanaan myös useita levyjulkaisuja. Hänen ensimmäinen See No Evil -runoalbuminsa ilmestyi vuonna 2022. Juontajana Päivi Haanpää.

Kuva J. K. Ihalainen

Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.

Podcast: Play in new window | Download

Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen

Tapahtumataltioinnit, , , , , , , ,

Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen – globaali tavoite, paikalliset ratkaisut

Förstärkning av naturens mångfald – globalt mål, lokala lösningar

Karjaalla Tryckeri Teaternin tiloissa vietettiin 19.9.2024 kaksikielistä luonnon monimuotoisuuden iltaa. Tilaisuus keräsi runsaan yleisön, mukana paljon nuoria. Niitä varten, jotka eivät päässeet paikalle, Tryckeri Teatern äänitti tilaisuuden Radiofiskarsille.

Tilaisuuden järjestivät Raaseporin kaupunki sekä Helmi-elinympäristöohjelman rahoittama ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin koordinoima Länsi-Uudenmaan luontohelmet hanke.

Den 19 september 2024 hölls ett tvåspråkigt evenemang om biologisk mångfald i Karis på Tryckeri Teatern. Evenemanget samlade en stor publik, med många unga. För de som inte kunde närvara spelade Tryckeri Teatern in evenemanget för Radiofiskars.

Evenmanget var organiserat av Raseborgs stad och projektet Västra Nylands naturpärlor, finansierat av livsmiljöprogrammet Helmi och koordinerat av Nylands distrikt vid Finlands naturskyddsförbund.

* * *

Maria M. Eriksson, ympäristöpäällikkö, Raaseporin kaupunki, miljöchef, Raseborgs stad. 

  • Välkommen till evenemanget! Tervetuloa tilaisuuteen! 

Ursula Immonen toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, verksamhetsledare, Nylands distrikt vid Finlands naturskyddsförbund

  • Avauspuheenvuoro. Öppningstal.

Aapo Ahola, erikoissuunnittelija, specialplanerare SYKE

  • Luonnon monimuotoisuus on uhattuna – mistä on kyse ja mikä on tilanne Länsi-Uudellamaalla? Naturens mångfald är hotad – vad är det fråga om och hur är läget i Västra Nyland?

Tommi Hautala, ylitarkastaja, Uudenmaan ELY-keskus, överinspektör, NTM-centralen i Nyland

  • Helmi-elinympäristöohjelma torjuu luontokatoa – tavoitteet maanlaajuisesti ja Länsi-Uudenmaalla. Livsmiljöprogrammet Helmi motarbetar naturförlust – landsomfattande och västnyländska mål.

Kaisa Kauranen, koordinaattori, Länsi-Uudenmaan luontohelmet -hanke, koordinator, Projektet Västra Nylands naturpärlor

  • Niittyjen hoito ja vieraslajien torjunta – konkreettista työtä luonnon hyväksi Raaseporissa ja lähikunnissa. Skötsel av ängar och bekämpning av invasiva arter – konkret arbete för naturen i Raseborg och närliggande kommuner

Anita Storm, projektledare, projektinjohtaja,Yrkeshögskolan Novia.

  • Hur kan var och en av oss öka biologisk mångfald? Millä tavalla jokainen meistä voi lisätä luonnon monimuotoisuutta?

Juha Laiho, miljöinspektör, ympäristötarkastaja & Maria Eriksson, parkchef, puistopäällikkö, Raseborgs stad, Raaseporin kaupunki

  • Raseborgs stads verksamhet för att främja biologisk mångfald. Raaseporin kaupungin toiminta luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

Tilaisuuden juontajana toimi Raaseporin ympäristö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja Mikael Borgman. Som moderator för tillfället fungerade Raseborgs miljö- och byggnadsnämndens ordförande Mikael Borgman.

Podcast: Play in new window | Download

Marko Ulvila, kansalaisaktivisti

Haastattelut, , ,

Radiofiskars tapasi kansalaisaktivisti ja sosiologi Marko Ulvilan kotonaan Annikin puutalokorttelissa Tampereella. Hän on ollut perustamassa Suomen Maan ystäviä ja toiminut kuusi vuotta kansainvälisiä yhteyksiä koordinoivan Siemenpuu-säätiön puheenjohtajana. Lisäksi puhutaan hänen ja Jarna Pasasen teoksesta Vihreä uusjako (Like 2010), jossa he kartoittavat vaihtoehtoja fossiilikapitalismille. – J. K. Ihalainen

Podcast: Play in new window | Download

Keraamikko Nanna Bayer on myös saunaguru

Haastattelut, , ,

Keraamikko Nanna Bayer pakkasi  13 vuotta sitten omaisuutensa ja ponkaisi Fiskarin ruukista maapallon toiselle puolelle. Kuluneina vuosina hän on Tasmaniassa ja Australiassa saavuttanut aseman taiteilijana, jota seurataan ja jonka teoksia tilataan niin koteihin, julkisiin tiloihin kuin maailman kiinnostavimmaksi taidemuseoksi (New York Times) tituleeratun Museum of Old and New Art eli MONAn kokoelmiin.

Mutta nyt kuultava ohjelma vain sivuaa näitä juttuja, sillä Nanna Bayer on myös suomalaisen kulttuurin lähettiläs, jonka viimeisin tavoite on juurruttaa sauna uudenlaiseen maaperään. Tätä työtä varten hän opiskeli muun muassa perinnesaunahoitajaksi. Suomessa, totta kai.

Mitä Nanna Bayer saunoista ja saunomisesta opettaa? Mitä hän itse on tämän prosessin aikana oppinut? Kuulemme myös hänen muista tavoistaan tehdä suomalaisuutta tunnetuksi. Entä mistä vihta rakentuu, kun ei ole koivuja?

Ohjelman lopussa verrataan keraamikkona olemista Suomessa ja Tasmaniassa. – Suvi Heino

Kuvat ystävän kanssa suunnitellusta ja rakennetusta Elsewhere-kärrysaunasta – Nanna Bayer.

Podcast: Play in new window | Download

Espanjansiruetanan kuulumisia

Haastattelut, , , , , ,

Vuoden ensimmäisessä espanjansiruetana-ohjelmassa yritetään löytää uusia oivalluksia ja tapoja vieraslajien torjuntaan. Keskustelijoina ovat Luonnon monimuotoisuutta edistävän Ruukin LUMO-hankkeen vetäjä Anna Kamara sekä etanoiden kerääjistä Hanna Rinne ja Suvi Heino. Keskustelussa on huomioitu myös Raaseporin kaupungin puisto-osaston puutarhuri Tanja Liljeqvistin kommentteja. Ohjelman lopuksi Lasse Minkkinen kertoo tarinan.

Aiheina ovat muun muassa espanjansiruetanan levinneisyys Raaseporissa ja tähänastisen torjuntatyön saavutukset. Joko talkooväsymys vaivaa kerääjiä? Saako torjunta-ainetta käyttää, entä onko etanoilla luontaisia vihollisia? 

Iso aihe Fiskarsin ruukissa on Ruukin LUMO -hankkeen päättyminen tänä vuonna. Miten tästä eteenpäin?

Kuulijapalaute: ”Toisin kuin useassa ohjeessa mainitaan kalkki ei estä etanoiden etenemistä. Kalkki liukenee maahan ja parantaa nilviäisten oloja. Sama koskee tuhkan ja hiekkavanan levittämistä.” Lähde biologi Leena Luoto.

Yläkuvassa esiintyy ukkoetana, joka kuuluu meidän luontoomme. Sitä ei pidä hävittää.
Alakuvan espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji, ja siitä on hyvä päästä eroon. Kuvat Anna Kamara.

Podcast: Play in new window | Download

Runoilija, esiintyjä Ranja Omena

Tapahtumataltioinnit, , ,

Ranja Omena on helsinkiläinen runoilija, esiintyjä ja aktivisti. Hänen runoudessaan pyörivät niin yhteiskunnalliset teemat kuin päiväkirjamaiset lauseet, jotka kietoutuvat toisiinsa odottamattomilla tavoilla. Ranja Omena kirjoittaa ystävistään ja valkoviinistä, maailmantuskasta ja siitä, millaista oli kantaa raivoavan feministin titteliä yläasteella, siitä miksi sitä täytyy kantaa edelleen. Hän on solidaarinen ja herkkä taiteilija, joka herkistyy omille runoilleen ja kaataa kahvit hameensa helmalle ainakin kerran viikossa. Vakuuttavana spoken word -esiintyjänä tunnettu Ranja Omena on käyttänyt runoutensa kanavana myös TikTokia, missä hänen julkaisunsa ovat keränneet satojatuhansia katselukertoja. Juontajana Päivi Haanpää.

Kuva Eino Ansio / Annikin Runofestivaali

Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.

Podcast: Play in new window | Download