Kaikki kirjoittajan suvi artikkelit

Syntyykö hyvästä lavarunoudesta hyvä kirja? J. K. Ihalainen ja Raisa Marjamäki

Haastattelut, Kirjallisuus, ,

Runoilijat J. K. Ihalainen ja Raisa Marjamäki tapasivat Velkuanmaalla, missä he pysähtyivät pohtimaan kieltä, runoutta, nykyaikaa ja mennyttä.

Raisa Marjamäki on asunut pitkään Skotlannissa ja Pakistanissa. Miten kieliympäristön vaihtuvuus vaikuttaa omaan tekemiseen? Onko kielen valinta ympäristön mukaan mahdollista?

Yhtenä kokonaisuutena runoilijat käsittelevät suurten kielten kolonialismia ja äidinkieltä. Mitä merkitsee kielellinen monimuotoisuus ja äidinkieli? Ovatko tapahtumat kielellisesti ainutkertaisia ja ympäristöön liittyviä?

Raisa Marjamäki

Ihalainen ja Marjamäki keskustelevat myös suomenkielisen runouden siirtymisestä suullisesta kirjalliseen. Miten sitä arvotetaan? Kelpaako se vai pitääkö sitä suhteuttaa muun maailman menoon? Kummalla on suurempi vaikutus nykyrunouteen, Elias Lönnrotilla vai T. S. Elliotilla?

Lavarunoudesta: Nykyajassa netissä tapahtuva asiointi on korvannut inhimillisen kohtaamisen. Onko ympäristön digitalisointi yksi syy lavaesiintymisen kasvavaan suosioon? Kestääkö lavarunous siirtymisen mediasta toiseen, syntyykö hyvästä lavarunoudesta hyvä kirja?

Raisa Marjamäki on asunut Helsingissä, Lahoressa, Piikkiössä, Orivedellä, Anstrutherissa, Edinburghissa, Jyväskylässä, Ristijävellä ja Turussa, joista jälkimmäisissä hän on viime vuosina pohtinut paljon paikallisuutta tulematta sen kummempiin lopputuloksiin. Häneltä on julkaistu perinteistä kirjapainotaitoa kunnioittavat runokokoelmat Katoamisilmoitus (Palladium kirjat, 2010), Ei kenenkään laituri (Poesia, 2014), Ihmeellistä käyttäytymistä (Poesia, 2020), Kiinalainen yksisärvinen – merkintöjä kiinalaisesta sanakirjasta (Poesiavihkot #12) ja Viimeinen talvi (Poesiavihkot #28).

Runoilija ja kustantaja J. K. Ihalainen osallistui Runosaari -runotapahtumaan Livonsaaressa 23.-24. heinäkuuta. Festivaalin aikana hän haastatteli kolmea mukana ollutta runoilijaa, Raisa Marjamäkeä, Juha Kulmalaa sekä Katariina Vuorista.   

Podcast: Play in new window | Download

Fiskarsin lähihistoria: Jukka Hautaviita

Fiskarsin lähihistoria

1980-luvulla Fiskarsin ruukki oli kovin erilainen kuin tänään. Oli useampi ruokakauppa, posti, pankki, kemikalio ja muita asukkaiden elämää helpottavia palveluja. Ruukin baarissa ja paikallisissa ravintoloissa tavattiin muita kyläläisiä, jolloin tapahtumat, politiikka ja muut asiat puitiin selviksi.

Vuosikymmenen puolivälissä työn perässä ruukkiin muuttanut Jukka Hautaviita  neuvoi Info-pisteessä matkailijoita ja edisti  paikallisten käsityöläisten ja taiteilijoiden sekä Fiskarsin tuotteiden myyntiä. Infon jälkeen Hautaviita toimi opettajana ja rehtorina Pohjassa, ja Raaseporin kaupungin ensimmäisenä suomenkielisen opetuksen päällikkönä eläkkeelle jäämiseen asti.

Haastattelussa Hautaviita kertoo muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. Mitkä asiat olivat paremmin ennen? Mitä riskejä nykyisessä ruukissa on? Hän kommentoi myös ajoittain keskusteluketjuja, joissa eri viiteryhmien edustajat ottavat kärkevästikin kantaa erilaisiin uudistuksiin. Suvi Heino

Podcast: Play in new window | Download

Antskogin muisteluhetki vuodelta 2015

Antskogin aluetoimitus,

 Nyt muistellaan menneiden vuosikymmenien Antskogia. Tarinoinnin runko perustuu Antskogissa vapaa-aikoinaan asuvan Teppo Köntin, kokoamiin haastattelumuistiinpanoihin. Hän toimii myös tapahtuman vetäjänä.

  • Lähikuvassa jututtaja Teppo Köntti keltaisessa paidassa. Oikealla Vilho Rantanen ja Veikko Lackman. Sinipaitainen on Tauno Johansson.

Ohjelmassa tutustutaan jokivarren ja muiden kylän talojen historiaan ja muistellaan taloissa asuneita ihmisiä. Missä olivat leipomo, pesutupa tai suutari? Mistä saivat nimensä Säteri, Orpola, Rauhala, Pomola ja Stoltti? Entä Pirunlinna ja Paskatti tai Paratiisi?

Puhutaan myös uitosta ja lasten ja nuorten hurjista leikeistä. Välillä Anskussa tanssittiin; laiturilla, kirkkopaikalla, milloin missäkin. Mutta miksi tanssijoita joskus myös pidätettiin? Entä miten Tarzan liittyy Anskun entisiin aikoihin? Mikä oli nälkäisen maalarin huikopala?

Muistelon loppuosassa keskustellaan Verkatehtaasta. Mitä työntekijöiden etuihin kuului ennen ja jälkeen palkankorotusten vaatimisen? Kannattiko pyytää? Oliko Verkatehtaan konkurssi välttämätön?

Paljon muistoja arjesta, ihmisistä, tapahtumista ja myös ympäröivästä maailmasta, joiden avulla nykypäivä saa syvyyttä. Harvinainen taltiointi, jossa aikalaiset muistelevat omia ja vanhemmiltaan kuulemiaan asioita. Päämuistelijoina ovat Vilho Rantanen ja Veikko Lackman sekä veljekset Tauno ja Tapani Johansson. Muisteluun osallistuu myös kahvilassa ollut väki.

Reilu parituntinen muistelo on äänitetty Antskogin työväentalolla 26.7.2015. Tilaisuuden järjestänä toimi Antskogin kyläseura.

Podcast: Play in new window | Download

Haastattelussa Kari Melander

Fiskarsin lähihistoria,

Kaikkien aikojen ensimmäiset suunnistuksen MM-kisat käytiin Fiskarsissa 1.–2. lokakuuta
1966. Kisoissa koululaisilla oli tärkeä rooli, olihan katsomossa myös
tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Hänelle oli varta vasten tehty ikioma
valtaistuin, mutta mitä mahtoi UKK siitä tuumia?

Nuoriso ei noihin aikoihin riehunut eikä tehnyt pahojaan, mitä nyt Fiskarsin
Metron alueella uhmasivat hyvää tuuria tai ottivat selvää dynamiitin
käyttömahdollisuuksista.

Pitkän linjan fiskarilainen Kari Melander kertoo lapsen ja nuoren elämästä
1950–1970 -lukujen ruukissa. Mitä vapaa-aikoina tehtiin, minkälaisia
työpaikkoja oli tarjolla ja paljon muuta asiaa yli kuudenkymmenen vuoden
ajalta. Lopussa Kari muistelee Fiskarsin eri saunoja. Tästä aiheesta kerrotaan
lisää pian ilmestyvässä Kaiken se kestää – Fiskars Kyläseuran historiaa
-kirjassa. Toimittaja Suvi Heino

PS. Kumpi on oikein: Konkakumpu vai Konkkakumpu?

Podcast: Play in new window | Download

Puuseppä ja Laulaja

Haastattelut, ,

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Vuorossa ovat Ivan Kulvik ja Ulrika Ekström, jotka asuvat Vanhan Navetan vieressä ja seuraavat sieltä kylän elämää… Toimittajat Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen.

Podcast: Play in new window | Download

SIVUKIVI ORIJÄRVEN METALLIPÄÄSTÖJEN TÄRKEIN LÄHDE

Haastattelut,

Suomessa on tunnistettu 19 vanhaa kaivospaikkaa, joista ympäristöön voi karata haitallisia aineita. Yksi kohteista on Orijärven kaivos, jonka alajuoksun viimeinen porras on Fiskarsinjoki.
Geologian tutkimuskeskuksen tutkija Anna Tornivaara kertoo keinoista, joilla ympäristöön karkaavia metallipäästöjä voitaisiin vähentää. Metallipitoista kiviaineista on useiden hehtaarien alueella sekä hiekkana että karkeampana aineksena, joka altistuu happipitoiselle sadevedelle. Mahdollisia ratkaisuja voisivat olla alueen peittäminen moreenilla, jonka päälle kertyy kasvillisuutta. Apua olisi myös kosteikoista, joihin valumavesien kuljettamat metallit pysähtyisivät.
Moreenipatjan uskotaan tarjoavan pitkäaikaisen ratkaisun ongelmaan. Kivi pysyy periaatteessa paikoillaan seuraavaan jääkauteen asti, jos alue suojataan maankäyttörajoituksilla.
GTK:n mukaan Orijärven pintavedessä kadmiumin, kuparin ja sinkin määrä on selvästi suurempi kuin tavallisessa järvivedessä. Pohjaveden haitta-ainepitoisuudet sitävastoin eivät ylittäneet talousveden laatu. GTK:n arvion mukaan kaivosalueen nykyisistä haitta-aineista ei aiheudu merkittävää terveysriskiä. Toimittaja Heikki Jaakkola.

Jos juttu herättää kysymyksiä, näitä voi lähettää osoitteeseen info@radiofiskars.fi

Podcast: Play in new window | Download

Parkvilla

Haastattelut, ,

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Vuorossa ovat Lulu Halme ja tytär Beata Lehto, jotka omissa jaksoissaan kertovat kodin merkityksestä elämälleen.

Vuonna 1923 rakennetussa talossa on runsaasti tilaa ja soppeja, joihin sen asukkaat voivat hakeutua omiin oloihin, mutta miten Lulun ja Beatan kodissa huolehditaan yhteisistä hetkistä? Mikä on Beatan lempipaikka kotona? Kuule myös Lulun tapa hankkia huonekasveja. Toimittajat Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen.

Sarjan aikaisemmat jaksot

Taina Pailos https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/sarastus-suutarinmaen-huipulla/

Jorma Haapasaari https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/taitajien-jaljiilla-taborinmaella/

Tulossa: Ivan Kulvik ja Ulrika Ekström.

Podcast: Play in new window | Download

Beatan Lilaa ja punasta, mustaa ja vihreetä

Haastattelut, ,

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Vuorossa ovat Lulu Halme ja tytär Beata Lehto, jotka omissa jaksoissaan kertovat kodin merkityksestä elämälleen.

Vuonna 1923 rakennetussa talossa on runsaasti tilaa ja soppeja, joihin sen asukkaat voivat hakeutua omiin oloihin, mutta miten Lulun ja Beatan kodissa huolehditaan yhteisistä hetkistä? Mikä on Beatan lempipaikka kotona? Kuule myös Lulun tapa hankkia huonekasveja. Toimittajat Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen.

Sarjan aikaisemmat jaksot

Taina Pailos https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/sarastus-suutarinmaen-huipulla/

Jorma Haapasaari https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/taitajien-jaljiilla-taborinmaella/

Tulossa olevat jaksot: Ivan Kulvik ja Ulrika Ekström.

Podcast: Play in new window | Download

KEINOINA JÄTEKIVEN PEITTÄMINEN JA KOSTEIKOT – ORIJÄRVEN KAIVOSALUEEN METALLIPITOISET VALUMAT AISOIHIN

Haastattelut,

Suomessa on tunnistettu 19 vanhaa kaivospaikkaa, joista ympäristöön voi karata haitallisia aineita. Yksi kohteista on Orijärven kaivos, jonka alajuoksun viimeinen porras on Fiskarsinjoki.
Geologian tutkimuskeskuksen tutkija Anna Tornivaara kertoo keinoista, joilla ympäristöön karkaavia metallipäästöjä voitaisiin vähentää. Metallipitoista kiviaineista on useiden hehtaarien alueella sekä hiekkana että karkeampana aineksena, joka altistuu happipitoiselle sadevedelle. Mahdollisia ratkaisuja voisivat olla alueen peittäminen moreenilla, jonka päälle kertyy kasvillisuutta. Apua olisi myös kosteikoista, joihin valumavesien kuljettamat metallit pysähtyisivät.
Moreenipatjan uskotaan tarjoavan pitkäaikaisen ratkaisun ongelmaan. Kivi pysyy periaatteessa paikoillaan seuraavaan jääkauteen asti, jos alue suojataan maankäyttörajoituksilla.
GTK:n mukaan Orijärven pintavedessä kadmiumin, kuparin ja sinkin määrä on selvästi suurempi kuin tavallisessa järvivedessä. Pohjaveden haitta-ainepitoisuudet sitävastoin eivät ylittäneet talousveden laatua. GTK:n arvion mukaan kaivosalueen nykyisistä haitta-aineista ei aiheudu merkittävää terveysriskiä. Toimittaja Heikki Jaakkola

Jos juttu herättää kysymyksiä, näitä voi lähettää osoitteeseen info@radiofiskars.fi

Podcast: Play in new window | Download