Kaikki kirjoittajan suvi artikkelit

Haastattelussa Kari Melander

Fiskarsin lähihistoria,

Kaikkien aikojen ensimmäiset suunnistuksen MM-kisat käytiin Fiskarsissa 1.–2. lokakuuta
1966. Kisoissa koululaisilla oli tärkeä rooli, olihan katsomossa myös
tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Hänelle oli varta vasten tehty ikioma
valtaistuin, mutta mitä mahtoi UKK siitä tuumia?

Nuoriso ei noihin aikoihin riehunut eikä tehnyt pahojaan, mitä nyt Fiskarsin
Metron alueella uhmasivat hyvää tuuria tai ottivat selvää dynamiitin
käyttömahdollisuuksista.

Pitkän linjan fiskarilainen Kari Melander kertoo lapsen ja nuoren elämästä
1950–1970 -lukujen ruukissa. Mitä vapaa-aikoina tehtiin, minkälaisia
työpaikkoja oli tarjolla ja paljon muuta asiaa yli kuudenkymmenen vuoden
ajalta. Lopussa Kari muistelee Fiskarsin eri saunoja. Tästä aiheesta kerrotaan
lisää pian ilmestyvässä Kaiken se kestää – Fiskars Kyläseuran historiaa
-kirjassa. Toimittaja Suvi Heino

PS. Kumpi on oikein: Konkakumpu vai Konkkakumpu?

Podcast: Play in new window

Puuseppä ja Laulaja

Haastattelut, ,

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Vuorossa ovat Ivan Kulvik ja Ulrika Ekström, jotka asuvat Vanhan Navetan vieressä ja seuraavat sieltä kylän elämää… Toimittajat Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen.

Podcast: Play in new window

SIVUKIVI ORIJÄRVEN METALLIPÄÄSTÖJEN TÄRKEIN LÄHDE

Haastattelut,

Suomessa on tunnistettu 19 vanhaa kaivospaikkaa, joista ympäristöön voi karata haitallisia aineita. Yksi kohteista on Orijärven kaivos, jonka alajuoksun viimeinen porras on Fiskarsinjoki.
Geologian tutkimuskeskuksen tutkija Anna Tornivaara kertoo keinoista, joilla ympäristöön karkaavia metallipäästöjä voitaisiin vähentää. Metallipitoista kiviaineista on useiden hehtaarien alueella sekä hiekkana että karkeampana aineksena, joka altistuu happipitoiselle sadevedelle. Mahdollisia ratkaisuja voisivat olla alueen peittäminen moreenilla, jonka päälle kertyy kasvillisuutta. Apua olisi myös kosteikoista, joihin valumavesien kuljettamat metallit pysähtyisivät.
Moreenipatjan uskotaan tarjoavan pitkäaikaisen ratkaisun ongelmaan. Kivi pysyy periaatteessa paikoillaan seuraavaan jääkauteen asti, jos alue suojataan maankäyttörajoituksilla.
GTK:n mukaan Orijärven pintavedessä kadmiumin, kuparin ja sinkin määrä on selvästi suurempi kuin tavallisessa järvivedessä. Pohjaveden haitta-ainepitoisuudet sitävastoin eivät ylittäneet talousveden laatu. GTK:n arvion mukaan kaivosalueen nykyisistä haitta-aineista ei aiheudu merkittävää terveysriskiä. Toimittaja Heikki Jaakkola.

Jos juttu herättää kysymyksiä, näitä voi lähettää osoitteeseen info@radiofiskars.fi

Podcast: Play in new window

Parkvilla

Haastattelut, ,

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Vuorossa ovat Lulu Halme ja tytär Beata Lehto, jotka omissa jaksoissaan kertovat kodin merkityksestä elämälleen.

Vuonna 1923 rakennetussa talossa on runsaasti tilaa ja soppeja, joihin sen asukkaat voivat hakeutua omiin oloihin, mutta miten Lulun ja Beatan kodissa huolehditaan yhteisistä hetkistä? Mikä on Beatan lempipaikka kotona? Kuule myös Lulun tapa hankkia huonekasveja. Toimittajat Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen.

Sarjan aikaisemmat jaksot

Taina Pailos https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/sarastus-suutarinmaen-huipulla/

Jorma Haapasaari https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/taitajien-jaljiilla-taborinmaella/

Tulossa: Ivan Kulvik ja Ulrika Ekström.

Podcast: Play in new window

Beatan Lilaa ja punasta, mustaa ja vihreetä

Haastattelut, ,

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Vuorossa ovat Lulu Halme ja tytär Beata Lehto, jotka omissa jaksoissaan kertovat kodin merkityksestä elämälleen.

Vuonna 1923 rakennetussa talossa on runsaasti tilaa ja soppeja, joihin sen asukkaat voivat hakeutua omiin oloihin, mutta miten Lulun ja Beatan kodissa huolehditaan yhteisistä hetkistä? Mikä on Beatan lempipaikka kotona? Kuule myös Lulun tapa hankkia huonekasveja. Toimittajat Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen.

Sarjan aikaisemmat jaksot

Taina Pailos https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/sarastus-suutarinmaen-huipulla/

Jorma Haapasaari https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/taitajien-jaljiilla-taborinmaella/

Tulossa olevat jaksot: Ivan Kulvik ja Ulrika Ekström.

Podcast: Play in new window

KEINOINA JÄTEKIVEN PEITTÄMINEN JA KOSTEIKOT – ORIJÄRVEN KAIVOSALUEEN METALLIPITOISET VALUMAT AISOIHIN

Haastattelut,

Suomessa on tunnistettu 19 vanhaa kaivospaikkaa, joista ympäristöön voi karata haitallisia aineita. Yksi kohteista on Orijärven kaivos, jonka alajuoksun viimeinen porras on Fiskarsinjoki.
Geologian tutkimuskeskuksen tutkija Anna Tornivaara kertoo keinoista, joilla ympäristöön karkaavia metallipäästöjä voitaisiin vähentää. Metallipitoista kiviaineista on useiden hehtaarien alueella sekä hiekkana että karkeampana aineksena, joka altistuu happipitoiselle sadevedelle. Mahdollisia ratkaisuja voisivat olla alueen peittäminen moreenilla, jonka päälle kertyy kasvillisuutta. Apua olisi myös kosteikoista, joihin valumavesien kuljettamat metallit pysähtyisivät.
Moreenipatjan uskotaan tarjoavan pitkäaikaisen ratkaisun ongelmaan. Kivi pysyy periaatteessa paikoillaan seuraavaan jääkauteen asti, jos alue suojataan maankäyttörajoituksilla.
GTK:n mukaan Orijärven pintavedessä kadmiumin, kuparin ja sinkin määrä on selvästi suurempi kuin tavallisessa järvivedessä. Pohjaveden haitta-ainepitoisuudet sitävastoin eivät ylittäneet talousveden laatua. GTK:n arvion mukaan kaivosalueen nykyisistä haitta-aineista ei aiheudu merkittävää terveysriskiä. Toimittaja Heikki Jaakkola

Jos juttu herättää kysymyksiä, näitä voi lähettää osoitteeseen info@radiofiskars.fi

Podcast: Play in new window

LASSE KEKSI HIRSITALON UUDELLEEN

Haastattelut, ,
Innovaattori Lasse Ojanen keksintönsä äärellä.

Puurakentamisessa kunnostautunut innovaattori Lasse Ojanen on keksinyt hirsitalon uudelleen. Ojasen versiossa ”hirsi” kootaan yhteen ruuvattavista lankuista, joita on tarjolla kohtuuhintaan kaikissa puutavaraliikkeissä. Ruuvihirsistä voi rakentaa talon, jonka runko on pelkästään puuta ja ruuvien terästä, ilman mitään liimoja tai muita materiaaleja.
Myös nurkkaratkaisu on omintakeinen. Lankkujen päät katkotaan niin, että seinät liittyvät nurkassa toisiinsa samaan tapaan kuin palapelin palat.
Ideasta on kehittynyt jo tehtaassa valmistettava tuote. Ruuvihirrestä on koottu tähän mennessä saunoja, siirrettäviä tilamoduuleita ja mökkejä, mutta tämä on keksijän mukaan vasta alkua. Laatikkoleikit voivat jatkua ok-taloihin, rivitaloihin ja jopa pieniin kerrostaloihin.
Ojanen itse sanoo uskovansa keksintöönsä kuin pässi sarviinsa, rajoja asettaa hänen mielestään tuskin edes taivas. Valmistus ei tuhlaa puuta ja onnistuu yksinkertaisilla välineillä minkä takia hinta voi haastaa perinteisen hirsitalon. Yksiaineisessa puutalossa myös sisäilman luulisi olevan kunnossa.

Podcast: Play in new window

ORIJÄRVI:METALLEJA VALUU EDELLEEN VESISTÖÖN

Haastattelut,
METALLEJA VALUU EDELLEEN VESISTÖÖN
ORIJÄRVEN VANHA KUPARIKAIVOS ISO YMPÄRISTÖONGELMA

Kaivokset voivat aiheuttaa isoja ympäristöongelmia kauan toiminnan loppumisen jälkeenkin. Yksi Suomen haitallisimmista kohteista on Orijärven kuparikaivos, jonka valuma-alue yltää Fiskarsjokeen asti.
Orijärven tapauksessa ongelmia eivät aiheuta kaivosprosessissa käytetyt myrkyt vaan kiviaineksesta irtoavat metallit. Vaikka metallit ovat luonnon omia alkuaineita, nämä voivat isoina pitoisuuksina myrkyttää tehokkaasti ympäristöä.
Orijärven kaivosalueelle on läjitetty valtava määrä rikottua kiveä, mistä vesi kuljettaa metalleja alapuolisiin vesistöihin. Uudenmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Jaana Marttila kertoo kaivosalueen tilanteesta ja valuman ”sormenjäljistä” ympäristössä. Toimittaja Heikki Jaakkola

Podcast: Play in new window

Taitajien jäljillä Taborinmäellä

Haastattelut,

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Toimittaneet Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen.

Jorma Haapasaaren kotikalliolle kuuluvat kylän äänet ja elämä.

Podcast: Play in new window

Sarastus Suutarinmäen huipulla

Haastattelut,

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Toimittaneet Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen. Sarja alkaa Taina Pailoksen ja Jorma Haapasaaren haastatteluilla (joulukuu 2020).

Taina Pailos asuu itse remontoimassaan talossa kymmenien porrasaskelmien takana.

Podcast: Play in new window

Hildan kirjassa Hessulla on ikävä

Tämän minä luin, ,

Webb, Holly; Williams, Sophy; Syvänperä, Tuula: Hessulla on ikävä, Karisto, 2017.

”Valitsin tämän kirjan koska se on kiinnostava ja koskettava. 

Kirjan nimi ”Hessulla on ikävä” kuvaa kirjaa hyvin paljon. Kirjan alkuperäinen nimi ”Harry the homeless puppy” vielä enemmän. Kirjan nimi kuvaa kirjaa sillä lailla, että kirjassa puhutaan kodittomasta koirasta – koiranpennusta. 

Kirjan sanoma on mielestäni se, että ihmisen ja eläimen välille voi tulla ikuinen ja hyvä ystävyys.

Tämä kirja herätti minuun tällaisen kysymyksen: Onko Hessulla on ikävä – kirja tositapahtumiin perustuva?”

Podcast: Play in new window

Venny ja Onnentyttö Dunne

Tämän minä luin, ,

Rose Lagercrantz – Eva Eriksson: Onnentyttö Dunne – Sydämeni hyppii ilosta, Kustannus-Mäkelä Oy, 2016.

”Valitsin tämän kirjan sen takia, koska olen lukenut tämän kirjasarjan kaikki kirjat. 

Tytön nimi on Dunne ja hän haluaisi olla aina onnellinen, koska hän ei laske huonoja kohtia ja tapahtumia. Mutta silti hänelläkin on surkeita tapahtumia. Kirjan tunnelma on välillä iloinen ja välillä surullinen. 

Kirja on kirjoitettu selkeällä kielellä ja siinä ei ole vaikeita sanoja. Olen lukenut kirjan sen saatuani 3 kertaa. Suosittelen kirjaa suosittelen kirjaa sellaisille, jotka eivät välitä kuvakirjoista, mutta eivät myöskään hirveän pitkistä kirjoista.”

Podcast: Play in new window

Oliver: Neropatin päiväkirja Viimeinen oljenkorsi

Tämän minä luin, ,

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Viimeinen oljenkorsi, WSOY, 2011.

”Valitsin juuri tämä kirja siksi, että olen lukenut sarjaa jo ennekin, sarja on tosi kiva. Kirjassa on isompia kirjaimia ja tapahtumat ovat kiinnostavia. Kirjan juoni etenee nopeasti.

Lempihahmoni oli Gregin pikkuveli. Kirjan paikka sijaitsee Hollywoodissa. Suosittelen kirjaa kolmasluokkalaisille, koska siinä on helppoja sanoja. Antaisin arvosanaksi 5/5.”

Podcast: Play in new window

Pihla: Neropatin päiväkirja

Tämän minä luin, ,

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja Lunta tupaan, WSOY, 2013.

”Valitsin tämän kirjan, koska minä rakastan Neropatin päiväkirja -sarjaa. Olen lukenut monta muuta Neropatin päiväkirjaa. 

Greg on kirjan päähenkilö ja se on tosi hauska. Kirjan tapahtumat ovat Amerikassa ja tässä kirjassa on talvi. Kirja on synkkä ja huumorintajuinen. 

Kirja on myös helppolukuinen. Tämän kirjan olen ehtinyt lukea jo 4 kertaa.” 

Podcast: Play in new window

Siirin kirjassa Aksu etsii kotia

Tämän minä luin, ,

Merja Jalo; Marvi Jalo: Unelmakoirat – Aksu etsii kotia, Karisto, 2020

”Valitsin tämän kirjan, koska siinä on koiria… Kirja kertoo Ainosta ja Islasta. Aino on villi tyttö ja pitää koirista. Isla on rauhallinen ja tykkää piirtää.

Suosittelen kirjaa ekaluokkalaisille.”

Podcast: Play in new window

Erin: Heinähattu, Vilttitossu ja iso Elsa

Tämän minä luin, ,

Sinikka Nopola, Tiina Nopola, Salla Savolainen: Heinähattu, Vilttitossu ja iso Elsa, Tammi 2014.

”Valitsin kirjan, koska tykkään koirista ja halusin lukea kirjan jossa on koiria. En ole ennen lukenut tätä sarjaa, mutta olen katsonut elokuvia ja ne on olleet kivoja. 

Tässä kirjassa Vilttitossu aloittaa koulun mutta häntä kiusataan siellä…

Kirja oli tosi hauska. Siinä oli paljon hauskoja nimiä. Kuvat oli hienoja. Kirjaa oli ihan helppo lukea, ehkä pikkukoirien prinsessanimet olivat vähän vaikeita. Suosittelen kirjaa kaikille Heinähatun ja Vilttitossun ystäville sekä koirista ja huumorista pitäville.” 

Podcast: Play in new window