Kaikki kirjoittajan suvi artikkelit

Luontokadon yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ulottuvuudet: Karoliina Lummaa

Tapahtumataltioinnit, ,

Miten kulttuurimme ja luontosuhteemme on yhteydessä luontokatoon? Miten
tähän on tultu, mitä juurisyitä kätkeytyy luontokadon taustalle tutkimusten
valossa? Mitä vaikutuksia elonkirjolla on ihmisyhteisöihin? Entä miten
aihetta on käsitelty nykytaiteessa ja -runoudessa? Näihin kiinnostaviin
kysymyksiin meitä johdattavat erikoistutkijat Karoliina Lummaa ja Sari
Puustinen.

Karoliina Lummaa ja Sari Puustinen. Kuva Pekka Palsanen.

Kirjallisuudentutkija, FT, dosentti Karoliina Lummaa avaa luontokadon ja elonkirjon kaventumisen kulttuurisia merkityksiä ensin tieteissä esitettyjen näkemysten pohjalta, jonka jälkeen hän syventyy luontokatoon suomalaisen nykytaiteen ja -runouden aiheena.

Ravintola Kuparipajassa 3.11.2023 järjestetyn keskustelutilaisuuden järjesti Raaseporin Luonto ry ja Fiskars Kyläseuran Ympäristöjaosto.

Podcast: Play in new window | Download

Luontokadon yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ulottuvuudet: Sari Puustinen

Tapahtumataltioinnit, ,

Miten kulttuurimme ja luontosuhteemme on yhteydessä luontokatoon? Miten
tähän on tultu, mitä juurisyitä kätkeytyy luontokadon taustalle tutkimusten
valossa? Mitä vaikutuksia elonkirjolla on ihmisyhteisöihin? Entä miten
aihetta on käsitelty nykytaiteessa ja -runoudessa? Näihin kiinnostaviin
kysymyksiin meitä johdattavat erikoistutkijat Karoliina Lummaa ja Sari
Puustinen.

Karoliina Lummaa ja Sari Puustinen. Kuva Pekka Palsanen.


Erikoistutkija, dosentti, Sari Puustinen käsittelee esityksessään luontokadon juurisyitä suomalaisen metsän kontekstissa.

Miksi Suomessa, jossa meillä on ”ihan erityinen metsäsuhde”, yli 75 %
metsien luontotyypeistä on uhanalaisia, eikä vanhaa metsää tahdo löytyä
enää mistään? Sari Puustinen on tutkimusryhmänsä kanssa kartoittanut
luonnon monimuotoisuutta heikentäviä, politiikan ja hallinnon käytössä
olevia ohjauskeinoja sekä kansallista metsäpolitiikkaa. Oleellista on myös
kiinnittää huomiota metsäalalla vallitsevien käytäntöjen taustalla
vaikuttaviin maailmankuviin, arvoihin, ideologioihin sekä myytteihin. Sari
Puustinen esittelee tunnistamiaan luontokadon juurisyitä sekä toivoo
vilkasta keskustelua aiheesta. Voisimmeko ajatella ja toimia toisin,
toisenlaisten lähtökohtien pohjalta?

Ravintola Kuparipajassa 3.11.2023 järjestetyn keskustelutilaisuuden järjesti Raaseporin Luonto ry ja Fiskars Kyläseuran Ympäristöjaosto.

Podcast: Play in new window | Download

Elisa Aaltola: Puhe eläinten puolesta

Haastattelut, Kirjallisuus, , , ,


Miten eläimistä puhutaan ja muuta tutkittua tietoa eläinten ja ihmiseläinten välisistä suhteista. Taltiointi Sammakon kirjakaupassa 18.11.2023.

Keskustelijoina Elisa Aaltola, Karel Keiramo sekä Seppo Lahtinen. 

Kiitetty kirjailija, tutkija ja filosofi Elisa Aaltola pureutuu kirjassaan Puhe eläinten puolesta siihen, miten eläimistä puhutaan.

Miten kieli vaikuttaa eläimiä koskeviin käsityksiin ja asenteisiin? Voisimmeko oppia puhumaan tavalla, joka huomioi paremmin myös muut lajit? Ei-inhimillinen jätetään usein uutisten ulkopuolelle – siitä vaietaan ja se syrjäytetään. Lauseista suljetaan pois tuhoutuva luonto ja eläinvainajat, joista ihmiset ovat tottuneita vaikenemaan.  Kuvat J. K. Ihalainen; ylhäällä Elisa Aaltola ja Karel Keiramo, keskellä näkymiä Sammakon kirjakaupasta ja alakuvassa Elisa Aaltolan lisäksi Seppo Lahtinen.

Podcast: Play in new window | Download

Runoilija Kai Nieminen

Haastattelut, Kirjallisuus, , ,

Radiofiskars vieraili vanhassa Baggbölen kansakoulussa, jota asuttaa runoilija ja japanilaisen runouden tuntija Kai Nieminen. Puhuimme hänen omasta runoudestaan, vanhojen japanilaisten erakkorunoilijoiden läsnäolosta lähes satavuotiaassa koulussa, sekä Niemisen edesmenneestä Elina-vaimosta, jonka dreijaamista keraamisista kupeista joimme lukuisia kupillisia kiinalaista teetä. Haastattelu ja kuvat J. K. Ihalainen.

Podcast: Play in new window | Download

Anneli Kantokorpi Antskogista

Antskogin aluetoimitus,

Antskogin tehtaan toiminnan vähentyessä työntekijöiden asunnot alkoivat tyhjentyä. Asuntoja ei mainostettu, mutta Helsingissä asuva Anneli Kantokorpi muutti Plevna-taloon pikkuväkisin ja on nyt yksi kylän pitkäaikaisimmista kesäasukkaista. Kesäpaikassa ovat parasta tutut maisemat ja rakas joki muutaman askeleen päässä.

Ohjelma on Antskogin aluetoimituksen tuotantoa. Haastattelu ja kuvat Ulla Korhonen.

Podcast: Play in new window | Download

Kiinan ja kiinalaisen runouden tuntija Pertti Seppälä

Haastattelut, Kirjallisuus, ,

Kiinan tuntija ja kiinalaisen runouden suomentaja Pertti Seppälä kertoo tässä haastattelussa mm. erakkorunoilijoiden elämänkylläisestä perinteestä tuhannen vuoden ajalta. Hän puhuu myös Suomessa käyneiden nykyrunoilija Bei Daon (s. 1949) ja taiteilija Ai Weiwein (s. 1957) asemasta maanpaossa. Pertti Seppälä on julkaissut mm. toistakymmentä suomennosta sekä tehnyt Yleisradiolle kymmeniä ohjelmia aiheesta (1986–2017). Haastattelu ja kuvat J. K. Ihalainen.

Podcast: Play in new window | Download

KWUM: Caroline Pipping

Taiteilijan puheenvuoro,

Lukemattomia yksityisnäyttelyjä niin Suomessa kuin ulkomailla pitänyt Caroline Pipping on KWUMin Galleriassa mukana ”New Frequency” -näyttelyllään. Taiteilijan puheenvuorossaan hän kertoo taiteestaan ja johdattaa kuulijan teostensa ääreen.

Talvinäyttelyt KWUMissa 29.10.2023–31.03.2024 torstaista sunnuntaihin klo 12–17.

Podcast: Play in new window | Download

Mirkka Rekola ja modernistit

Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Pirkkalaiskirjailijoiden 80-vuotisjuhlapäivää vietettiin 13.10.2023 Kulttuurikeskus Laikussa. Juhlapäivän käynnisti Elävät ja kuolleet kirjailijat kohtaavat -keskusteluklubi, jonka aiheena Tampereella oli Mirkka Rekola ja modernistit.

Mirkka Rekola syntyi Tampereella, ja elämäntyönään hän tuotti yhden merkittävimmistä julkaistuista suomenkielisistä runo- ja aforismituotannoista. Rekolan tuotannossa yhdistyvät arkisen aistitodellisuuden ja koetun mystiikan saumaton yhteys sekä kyky ilmaista selvin sanoin käsittämätöntä. Vielä 50-luvulla ja alkutuotannossaan Rekola kulki mitallisen runon ja vapaan mitan modernismin välimaastossa, ja sitten 60-luvulta lähtien hänen voidaan katsoa olevan täysin modernistinen runoilija. Näistä Mirkka Rekolan runouden teemoista puhumassa Vilja-Tuulia Huotarinen, joka kirjoittaa runoutta, proosaa ja suomentaa kirjallisuutta islannista suomeksi; suomenruotsalainen Henrika Ringbom, kirjailija ja kääntäjä, sekä tamperelainen runoilija ja esseisti Jonimatti Joutsijärvi, jonka tuoreen Mirkka Rekolan elämäkerta osa I Joka ei koskaan tule kokonaan esiin, ilmestyi keväällä 2023 (Into).

Kuvassa Vilja-Tuulia Huotarinen, Henrika Ringbom, Jonimatti Joutsijärvi, Juha Siro. Kuvasi J. K. Ihalainen.

Taltiointi Tampereelle Kulttuuritalo Laikussa 13.10.2023.

Podcast: Play in new window | Download

Ajatuksia tekoälystä

Tapahtumataltioinnit, , , ,

Miten tekoälyä lähestytään maailmankatsomuksen kautta, sivistyksen, tulevaisuuden aatteiden ja yhteisön tarpeiden kautta? Tietokirjailija Petteri Järvisen kanssa aiheesta keskustelevat kirjailija Emmi Itäranta ja palkittu äänikirjojen lukija Anna Saksman.

Taltiointi Turun Kirjamessuilta 29.9.2023.

Petteri Järvinen: Tekoäly ja minä: Ihmisenä tekoälyn aikakaudella. Tammi, 2023.

Podcast: Play in new window | Download

Fiskarsin ideaa etsimässä: tarinoita ja tulkintoja ruukin historiasta 2

Tapahtumataltioinnit, ,


Kesäkuussa 2023 Fiskarsin Lukaalilla järjestetyn tilaisuuden teemana oli ”Fiskarsin ideaa etsimässä”. Illan aikana kuultiin kolme alustusta.

Professori Rauno Sairisen aiheena oli Fiskarsin ruukin paikalliset merkitykset ja kokemukset työväen näkökulmasta.

Muut puheenvuorot:  Patrik Hettula, tutkija, Åbo Akademi: Patruuna John von Julinin ideat modernin Fiskarsin synnyttämisessä 1800-luvun alussa sekä Matias Kaihovirta, dosentti, Åbo Akademi: Fiskars-yhtiö paikallisena toimijana Pohjan kunnan kehityksessä.

Tapahtuman järjestäjä ja Fiskars on aina Fiskars -teoksen kirjoittaja: Rauno Sairinen.

Podcast: Play in new window | Download