Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2020

Juho: Neropatin päiväkirja

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja, WSOY, 2009.

”Kirja kertoo Greg-pojasta, Gregiä kiusattiin koulussa. Kirja oli hauska, koska siinä kerrottiin vitsejä… Minun mielestä kirja oli hauska, koska siinä oli hauskoja kuvia. Oli kiva lukea. Suosittelen kirjaa kaikille 12–vuotiaille.”

Esko: Kapteeni Kalsari ja Pöhöpönttö 2000:n korskea roisto

Dav Pilkey: Kapteeni Kalsari ja Pöhöpönttö 2000:n korskea roisto, Tammi, 2016.

”Miksi valitsit tämän kirjan? Koska minä luin samaa kirja sarjaa koulussa, ja minä halusin uuden KapteeniKalsari -kirjan. 

Millainen kirjasi on? Minun kirja on huumori myös vähän kauhu, koska siellä on paljon naurattavia kohtauksia, ja jollekin pienemmälle jotkut kohtaukset voivat olla pelottavia. 

Vastasiko kirja odotuksiasi? Joo se oli huippu hyvä, koska siellä oli myös liikkuvia kuvia ja paljon eri kohtauksia jota sinä et voinut miettiä, että semmosta tapahtuu.” 

Varpu ja Suuri kepparikirja

Kati Jukarainen, Eevaliisa Juka: Suuri kepparikirja, Readme.fi, 2020.

”Kirjassa opetetaan tekemään monia erilaisia keppihevosia arabialaisista dartmoorinponeihin. Siitä löytyy myös ohjeet erilaisiinvarusteisiin, esimerkiksi sadeloimeen, näyttelyriimuun ja kärpäshuppuun. Tämä kirja vastaasi odotuksiani täydellisesti.”

Elina esittelee Oliivitytön

Marko Kitti: Oliivityttö, Tammi, 2012.

”Otin tämän kirjan siksi, että olen vasta lukenut aika samantyyppisiä kirjoja. Luin myös monia kommentteja, joita muut ovat kirjalle antaneet. Monet ovat kehuneet kirjaa ja sanoneet, että kun kirjan kerran aloittaisi, se olisi heti pakko lukea loppuun, ja tämä piti paikkansa ainakin minun kohdallani.”

Aino: Olafin pentupäiväkirjat – Pässit pullakahveilla

Helena Waris; Mirjami Manninen: Olafin pentupäiväkirjat – Pässit pullakahveilla, Otava, 2020.

”En ole lukenut ennen Olafista.

Kirja kertoo koiranpennusta, joka asuu maatilalla. Olaf on laumanvartija, mutta se luulee aluksi että on laamanvartija…

Kirjan ymmärsi ihan hyvin, muutama vieras sana siellä oli.”

Slagitiili: Reijo Arfman

JÄTE MUUTTUI ARVOTAVARAKSI

Teollisuusjätteen hyötykäyttö ei ole uusi oivallus, ruukeissa tätä on tehty jo satojen vuosien ajan. Näin ainakin Fiskarissa, missä raudan valmistuksessa syntyvästä kuonasta on valettu monenlaiseen rakentamiseen kelpaavia ”slagitiiliä”.
Murikat muistattavat joltain osin nykyisiä harkkoja, slagitiili on hauras
mutta erittäin kantava kappale. Näyttöä näiden katu-uskottavuudesta myös
isommassa rakentamisessa tarjoaa Fiskarin keskustan yksi maamerkki, yli
satavuotias makasiini.

Ainetta on hyödynnetty myös vähemmän näkyvästi parantamaan maaperän kantavuutta ainakin teitten alla. Ruukin historiaa tunteva Reijo Arfman kertoo kuonan käytöstä ja käyttökelpoisuudesta ennen ja nyt. Toimittaja Heikki Jaakkola