Etelä-Uusimaa

21.3.2013

(Raasepori) Muistio KOY Ruukkiasuntojen myyntineuvotteluista vuoden 2012 syyskuulta on tullut päivänvaloon. Kaupungin edustajat sopivat jo tuolloin yrittäjä Olli Muuraisen omistukseen myydyn yhtiön hallinnosta esisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Syksyllä sovittiin, että allekirjoittamisen jälkeen kaupunki, sen omistama kiinteistöosakeyhtiö ja tuleva omistaja Hjärnbruket Oy järjestävät vuokralaisille tiedotustilaisuuden, jossa vuokralaisille kerrotaan esisopimuksesta ja kaupasta.

Asukkaita oli paikalla maanantaina Fiskarin Lukaalilla osapuolten yhdessä järjestämässä tiedotustilaisuudessa enää alle 30 henkilöä, mutta tunnelma oli silti odotetun kiihkeä. Vuokralaiset ovat edelleen pettyneitä kaupungin päätökseen myydä Ruukkiasunnot Muuraiselle.

Hjärnbruket Oy aloittaa syksyn neuvotteluissa sovitun mukaisesti Ruukkiasuntojen isännöitsijänä esisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja kun uusi hallitus on aloittanut toimikautensa. Näin on tapahtunut.

Ruukkiasuntojen uudessa, väliaikaishallinnon hallituksessa on neljä jäsentä. Kaupunkia edustavat Rauno Kousa, josta tulee puheenjohtaja, ja uutena jäsenenä Mikael Borgman. Asukkaiden edustajana jatkaa ainakin vielä Silja Jääskeläinen, jonka tehtävä on tiedottaa asukkaille hallitusasioista ja päätöksistä.

Yhtiön hallituksen uusi jäsen on Ruukkiasuntojen tulevan omistajan Hjärnbruket Oy:n palveluksessa oleva Joonas Sipola. Yhtiön väliaikaishallinnon täydentämisestä ostajan nimeämällä jäsenellä sovittiin syksyllä.

Asukastoimikunnan jäsen, fiskarilainen Olli Tammilehto kertoo asukastilaisuuden vahvistaneen jo aiemmin liikkeellä olleet huhut.

-Valtaa siirretään yhtiössä Muuraiselle, vaikka tämä ei sitä vielä edes omista ja yhtiö on aiempaa vahvemmin kaupungin omistuksessa, kun velka on maksettu valtiolle, Tammilehto toteaa.

”Yhtiön hallitus päättää vuokrankorotuksista sekä uusien asukkaiden valinnasta ja uusien vuokrasopimusten sisällöstä ja vuokrasuhteiden hallinnasta isännöitsijän kanssa. Hallitus päättää myös vuokrasuhteiden irtisanomisista”, muistiossa todetaan.

Tammilehdon mukaan tämä tarkoittaa myös sitä, että asukasvalinta siirretään uudelle isännöitsijälle.

-Asukkaiden asemaa heikennetään monella tavalla ja päätösvallan siirtäminen Muuraiselle tulee sitomaan myös kaupunginhallituksen kädet myyntipäätöksen mahdollisessa uudessa käsittelyssä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen, Tammilehto sanoo.

Tammilehto kummeksuu myös Fiskarin vuokra-asuntoihin tekeillä olevia uusia pihasuunnitelmia. Tämä kertoo hänen mielestään siitä, että historiallinen ja pidetty rakennusympäristö saa väistyä tulevien ostajaehdokkaiden modernien toiveiden edessä.

-Myyntikohdetta muutetaan Muuraiselle soveliaaksi, mikä voi tarkoittaa sitä, että muut ostajaehdokkaat eivät olekaan enää yhtiöstä kiinnostuneita. Kaupunginhallitus pannaan sitten tosiasioiden eteen ja ainoa mahdollisuus on myydä yhtiö Muuraiselle, kun yhtä ja toista on jo tehty. Tämä rajoittaa päätöksentekoa, Tammilehto arvostelee.

Kokonaisuuden laillisuuden etenkin isännöinnin osalta kyseenalaistavan Tammilehdon mielestä on myös väärin, että olennainen osa myyntipäätöksestä on ollut salainen. Hän epäilee, ovatko edes kaikki päättäjät olleet tietoisia kaikesta mitä on sovittu.

-Asiat ovat olleet alusta asti esisopimuksessa, josta kerrottiin meille vasta nyt, Tammilehto sanoo. Asukkailla ei ole hänen mukaansa lainkaan luottamusta Muuraiseen.

Neuvottelumuistiossa todetaan osapuolten tiedossa olevan, että esisopimuksen ja kauppakirjan allekirjoittamisen välissä saattaa kulua pitkäkin aika, joten yhtiön hallinnon järjestämisestä sovittiin erikseen jo syksyllä.

Yhtiön hallitus saa päättää mahdollisista yhtiön asuntojen tai rakennusten myynneistä esisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja ennen kauppakirjan allekirjoittamista. ”Myynti edellyttää, että ostaja ei sitä nimenomaisesti vastusta”, neuvottelumuistiossa todetaan.

Asuntojen ja rakennusten mahdollisesta myynnistä saadut tulot yhtiön hallituksen tulee käyttää kokonaisuudessaan kaupungin antamien lainojen lyhennyksiin, kunnes lainat on kokonaan maksettu.

Lisäksi on sovittu, että yhtiön rakennuksissa tehdään hallituksen päätöksellä ja yhtiön kustannuksella sellaisia välttämättömiä korjauksia, joilla vältetään rakennusten merkittävä turmeltuminen.

”Jos yhtiöllä ei ole varoja tällaisiin korjauksiin, sekä ostaja että myyjä antavat yhtiölle lainaa saman määrän ja samoilla ehdoilla”, osapuolet ovat sopineet.

Ruukkiasunnot -yhtiö omistaa 105 asuntoa 32 kiinteistössä Pinjaisissa ja Fiskarissa. Kiinteistöistä kahdeksassa on yksi asunto ja kymmenessä kaksi asuntoa. Vain Hammarborgissa on yli 10 asuntoa. Muuraiselle myydään myös Fiskarissa tyhjillään oleva Rosehill -kiinteistö. Kauppaan kuuluu niin ikään Hammarborgin vuokratalo, jossa on edelleen asukkaita.

-Yhtiöjärjestyksessä yhtiön tehtäväksi on määritelty vuokra-asuntotoiminnan edistäminen ja tätä ei ole tietääkseni muutettu, Tammilehto mainitsee.

Maanantain tilaisuudessa ei käsitelty Muuraisen ja Fiskars Oyj:n maakauppoihin liittyviä erimielisyyksiä ja niiden mahdollista vaikutusta Billnäsin ruukkiin suunnitellun hotelli- ja kokousrakentamisen toteuttamisedellytyksiin. Kaupungin aiemman käytännön mukaisesti tiedotusvälineet eivät saaneet olla läsnä asukastilaisuudessa.

Turun Sanomat/lukijoilta

17.3.2013

Raaseporin kaupungin omistaman Ruukkiasunnot-yhtiön asukkaat alkoivat vuonna 2010 kamppailla ylisuuria 20 prosentin vuokrankorotuksia vastaan.

Vuokrat ylittivät alueen yleisen vuokratason, asuntoja pidettiin tahallaan tyhjinä, asunnot olivat huonokuntoisia, isännöinti ja huolto eivät toimineet ja yhtiön rahoja tuhlattiin valvomattomiin remontteihin.

Yli 30 asukasta nosti kanteen käräjäoikeudessa. Oikeusjuttu voitettiin osittain niin, että oikeus totesi neljän perheen korotetut vuokrat liian suuriksi ja määräsi ne alennettaviksi. Ruukkiasunnot-yhtiö ei ollut tyytyväinen tuomioon ja vei sen Turun hovioikeuteen.

Hovioikeus antoi tuomionsa 15. helmikuuta. Oikeus asettui valitettavasti täysin Ruukkiasuntojen kannalle. Olennainen taustatekijä on se, että yhtiö käytti todistajana valtiokonttorin rahoitusylitarkastajaa. Hän väitti, että vuokrien kohtuullistaminen oikeudessa vaarantaisi Suomen valtiollisen vuokratalojen tukijärjestelmän. Tämä oli selvää poliittista painostusta.

Siihen, ettei kyse ole lakiin ja tosiseikkoihin perustuvasta tuomiosta, viittaa sekin, että tuomiossa sekoitetaan kaksi asiaa: vuokra, johon kuuluu lämmitys, ja vuokra, johon sitä ei kuulu.

Ruukkiasunnot-yhtiön todistajana esiintynyt kiinteistövälittäjä puhui käyvästä lämminvuokrasta, joka suurehkojen asuntojen kohdalla olisi hänen mukaansa 850 euroa. Kylmävuokrana se on noin 650 euroa, johon itse vaadimme asuntojen vuokran alennettavaksi. Siis vastapuolen todistajakin oli vuokralaisten kanssa samaa mieltä.

Kaikki oikeudenkäyntikulut tuomittiin asukkaiden maksettaviksi. Jokaista oikeusjutussa mukana olevan perhettä rangaistaan vähintään 634 eurolla – joitakin jopa 2 307 eurolla.

Oikeuskulut määrättiin maksettavaksi yhteisvastuullisesti, joten pahimmassa tapauksessa koko 27 700 euron kokonaissumma lankeaa muutamalle vuokralaiselle.

Tämän suuruista sakkorangaistusta ei kukaan vähätuloinen ihminen voi saada mistään rikoksesta, koska sakot määrätään aina suhteessa tuloihin.

Tunnelmamme on kuin ryöstön uhreilla. Erona kuitenkin se, että oikeudessa ei voi vaatia korvauksia, koska oikeus itse on suorittanut ryöstön.

Tällainenko siis on oikeusvaltiomme, josta muiden maiden pitäisi ottaa oppia?

(Raasepori) Ruukkiasunnot -yhtiön hallitus on päättänyt laittaa myyntiin kaksi yhtiön omistuksessa olevaa rakennusta, jotka ovat Rosehill Fiskarissa ja Hammarborgin vuokratalo Pinjaisissa. Myynnillä saadaan vähennettyä kaupungin omistuksessa edelleen olevan yhtiön velkoja ja erilaisia kiinteitä kuluja.

Hallituksen puheenjohtaja Rauno Kousa kertoo Rosehillin menevän avoimeen myyntiin kiinteistönvälittäjälle. Hammarborg myydään suoraan joko Hjärnbruket Oy:lle tai Billnäsin ruukki Oy:lle, jotka ovat molemmat yrittäjä Olli Muuraisen yhtiöitä. Ruukkiasuntojen hallitus on hyväksynyt ostotarjouksen.

-Hammarborgin hinta on 615.000 euroa ja se perustuu kahden kiinteistönvälittäjän arvion keskiarvoon. Ostajan ensivaiheen hinta-arvio oli huomattavasti alempi ja toteutuneeseen hintaan päästiin tiukkojen neuvottelujen jälkeen, Kousa kertoo.

Hinta on hänen mukaansa myös lähes 10 prosenttia korkeampi kuin koko yhtiön keskihinta. Kousa toteaa Hammarborgin korjausvelan olevan miljoonan euron luokkaa ja noin tuhat euroa neliömetriltä.

-Yritämme saada yhtiön taloutta edes jonkinlaiseen tasapainoon ja sen vuoksi hallitus voi myydä rakennuksia. Olemme tarkistaneet tämän olevan laillista. Kauppahinnat menevät suoraan kaupungille lainojen maksuun, hän sanoo.

Ruukkiasunnot -kiinteistöosakeyhtiön 105 vuokra-asunnosta on tyhjänä tällä hetkellä noin 20 asuntoa. Yhtiön omistamien vuokra-asuntojen käyttöaste on noin 81 prosenttia, mikä on kaupunginjohtaja Mårten Johanssonin mukaan erittäin huono. Käyttöasteen pitäisi olla ainakin 95 prosentin paikkeilla.

-Myynti pienentää myös rakennusten vaatimaa huomattavaa ylläpito- ja peruskorjaustarvetta, joiden rahoittamiseen yhtiöllä ei ole varoja. Myynneillä voidaan myös parantaa yhtiön asuntojen käyttöastetta. Jotain on tehtävä, koska asuntoja on niin paljon tyhjillään, Johansson perustelee.

Hammarborgin myynti vastaa Johanssonin mukaan likipitäen yhtiön asuntojen nykyistä tyhjäkäyntiä. Myös Hammarborgissa on tyhjiä asuntoja, jotka rasittavat yhtiön taloutta.

-Nyt on tehtävä jotain, jotta kaikki ei kaadu Raaseporin syliin. Tietyt tahot yrittävät saada kaikin keinoin yhtiön konkurssiin ja päästä apajille sitä kautta. Me taas yritämme välttää konkurssin, koska riski on kokonaan kaupungilla, Johansson arvioi.

-Yhtiöllä on lainaa edelleen 4 miljoonaa euroa, mikä rasittaa suoraan kaupungin taloutta. Meidän on pakko yrittää tasapainottaa, koska kauppa ei ole valmis. Tässä ensimmäinen vaihe on ylikapasiteetista luopuminen, Johansson sanoo.

Johansson kertoo kaupungin ja yhtiön hallituksen miettineen vaihtoehtoja, joilla asioita saadaan eteenpäin muutenkin kuin oikeussaleissa.

-Hallitus voi myydä rakennuksia käypään hintaan ja muutoin yritämme edetä Ruukkiasuntojen myynnissä edelleen alkuperäisen suunnitelman mukaan, Johansson sanoo. Rakennusten myyntiehdoista on sovittu yhdessä Muuraisen kanssa.

-Muuraisen täytyy miettiä, mitkä ovat hänelle tärkeitä kohteita ja Raaseporin kannalta ykkösasia on saada rakennuksista käypä hinta ja rahojaan takaisin, Johansson kiteyttää. Hänen mukaansa on myös edelleen mahdollista, että osakekauppa Muuraisen kanssa ei edes toteudu ja siihenkin on varauduttava.

Ruukkiasuntojen talous on ollut kauan heikko ja yhtiö on ollut viime vuodet vapaaehtoisessa velkasaneerauksessa. Tappio vuodelta 2011 oli 83.400 euroa ja 77.500 euroa viime vuonna. Lisäksi yhtiöllä on kaupungin mukaan melkein 115.000 euron vuokrasaatavat, mikä on noin 22 prosenttia yhtiön vuokra- ja käyttökorvaussaatavista. Summa vastaa suunnilleen 2,5 kuukauden saatavia.

-Tilanne yhtiössä on kaiken kaikkiaan hankala ja taloustietojenkin saanti on ollut vaikeaa. Hallitus on tehnyt tässä ison työn. Isännöitsijää on vaihdettu jo neljä kertaa. Hjärnbruket Oy otettiin mukaan hallitukseen, koska sillä on yhtiössä ja rakennusten säilymisessä oma intressi, Johansson sanoo.

Kaupunki on myöntänyt jo aiemmin Ruukkiasunnoille lyhytaikaisen lainan, jolla yhtiö on maksanut Valtiokonttorille 3,6 miljoonan euron valtion lainan. Hjärnbruket Oy on juridisesti ottanut hoitaakseen isännöintitehtävät, joista nykyinen isännöitsijä vastaa.

Ruukkiasunnot voi mm. päättää mahdollisista asuntojen tai rakennusten myynneistä esisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Asuntojen ja rakennusten mahdollisesta myynnistä saadut tulot yhtiön hallituksen (ei siis Muuraisen, kuten torstain EU:ssa 21.3. epähuomiossa kirjoitettiin) tulee käyttää kokonaisuudessaan kaupungin antamien lainojen lyhennyksiin, kunnes ne on maksettu. Hallitus päättää lisäksi välttämättömistä rakennusten korjauksista.

Yhtiön väliaikaishallinnon kausi päättyy, kun kaupungin päätös myydä asunto-osakeyhtiön osakkeet saa lainvoiman. Järjestely on voimassa myyntiin liittyvien valitusten käsittelyn ajan. Yhtiö on siihen saakka kaupungin omistuksessa.

-Ylimenokauden hallinnosta sovittiin viime syksynä kun kävi selväksi, että Ruukkiasuntojen osakekauppaa ei saada maaliin vuoden 2012 aikana. Syksyllä sovittiin lähes kaikesta ja sen mukaan on eletty hallinto-oikeuden päätöksiä odoteltaessa, Johansson sanoo.

Etelä-Uusimaa 28.3.2013

Hammarborgissa keskellä Billnäsiä on ilmeisesti aarrekätkö. Muutoin on vaikea ymmärtää kaupungin viime aikaisia toimia: ensin kaupungin suosikkiyrittäjälle Olli Muuraiselle päätetään myydä Ruukkiasunnot-yhtiö, johon Hammarborg kuuluu ja sen jälkeen hänelle myydään Hammarborg vielä erikseen. Viime sunnuntain EU:ssa (24.3.) yhtiön hallituksen puheenjohtaja Rauno Kousa ja kaupunginjohtaja Mårten Johansson koettavat perustella tätä perin kummallista liiketointa. Heidän argumenttinsa eivät kuitenkaan hälventäneet kaupan mystisyyttä vaan saivat aikaan vaikutelman, että he ovat tulleet haastatteluun suoraan jonkin lukumystiikkaa harrastavan salaseuran istunnosta.

Johansson väittää, että Hammarborgin myynnissä on kyse vain ”ylikapasiteetista luopumisesta” ja esittää litanian käyttöastelukuja. Hän näyttää olettavan, että talossa asuvat 15 perhettä muuttaisivat kiireen vilkkaan Ruukkiasuntojen muissa rakennuksissa oleviin tyhjiin asuntoihin. Todellisuudessa monet jäävät Hammarborgiin, mihin heillä on jo Kousan esiin tuomien myyntiehtojen mukaan oikeus. Toisaalta ne, jotka muuttavat, hakeutunevat muualle kuin Ruukkiasuntoihin: tyhjät asunnot ovat todennäköisesti heille väärän kokoisia, liian huonokuntoisia tai sijaitsevat väärässä kylässä.

Niinpä Hammarborgin myynnin perustelu ”talouden tasapainottamisella” tuntuu kummalliselta, kun samalla yhtiö menettää 15 talouden vuokratulot. Toisaalta yhtiön menot eivät vähene samassa suhteessa kuin asunnot: esimerkiksi isännöin ja huollon kustannuksia ei lasketa neliömetrittäin.

Itse asiassa, mikäli kaupunginjohtomiesten aikaisempia puheita on uskominen, Hammarborgin kunnossapito on asuntoa kohti ollut kaikkein halvinta. Ruukkiasuntojen myyntiä on nimittäin perusteltu sillä, että ne eivät sovellu vuokra-asunnoiksi, koska ne sijaitsevat vanhoissa hajallaan olevissa puutaloissa, joita on kallista pitää kunnossa. Hammarborg on kuitenkin iso kivitalo.

Johansson antaa ymmärtää, että ilman Hammarborgin myyntiä yhtiötä uhkaa konkurssi, koska se on niin pahasti velkaantunut. Neljä miljoonaa kuulostaakin suurelta lainalta. Jos kuitenkin kaivaa esiin tämänkin luvun takana olevan todellisuuden, näyttääkin siltä, että oikea tasku on velkaa vasemmalle: velka on kaupungille, joka yhtiön omistaa. Toisaalta kaupunki on antanut tämän lainan siksi, että yhtiö on myynnissä ja kaupunki on saamassa rahansa takaisin heti kun lopullinen myynti toteutuu. Itse asiassa kaupunki on saamassa lainan takaisin korkojen kera, koska ostajat ovat valmiit maksamaan yhtiöstä enemmän kuin neljä miljoonaa.

Miksi älykkäinä miehinä tunnetut Johansson ja Kousa lankeavat tällaiseen lukulöpinään? Salaseuraistunnon haitallisen vaikutuksen lisäksi mieleen tulee toinenkin selitys: he haluavat peittää sen, että ovat vaikeuttamassa Ruukkiasuntojen myyntipäätöksestä valittaneiden asemaa, minkä hallinto-oikeus on nimenomaan kieltänyt.