Helsingin sanomat
Kotimaa
Tiistai 9.10.2012
Uutisanalyysi
Ruukkiriita näytti kunnan pulmat
Uutisanalyysi: Raaseporin ruukkiasuntojen kauppasotku paljastaa kunnan huonon hallintotavan ja viestintäkulttuurin, kirjoittaa HS:n kotimaantoimittaja Suvi Vihavainen.
Suvi Vihavainen HS
Kiista Raaseporin suojeltujen ruukkiasuntojen myynnistä saa uusia kierroksia.
Nyt hermoillaan siitä, kauanko nykyiset kaupungin vuokralaiset saavat asua Fiskarsin ja Billnäsin entisten ruukkityöläisten asunnoissa.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) tyrmää Raaseporin suunnitelmat lyhentää asukkaiden vuokraoikeutta talojen myyntiprosessissa.
Viime viikolla Raaseporin kaupunginhallitus päätti hyväksyä esisopimuksen, jolla yli sata asuntoa siirtyy Billnäsin ruukin omistajalle.
Asukkaat ovat raivoissaan, sillä he näkevät kaupassa keplottelua.
Uuden kauppakirjan ehdot poikkeavat tarjouskilpailun ehdoista. Jälkimmäisten mukaan nykyasukkaiden vuokrasuhteet jatkuvat vähintään kaksi vuotta kaupantekopäivästä.
Kauppakirjan mukaan aika alkaa kuitenkin kulua jo esisopimuksen allekirjoittamisesta.
Kaupunki pitää tätä kohtuullisena, sillä kauppaa pitkittävät asukkaiden valitukset hallinto-oikeuteen. Valitusrumba voi kestää vuosia.
”Täytyy ottaa yhteyttä [Raaseporiin]. Meidän kantamme on, että aika lähtee kulumaan lopullisen kaupan ajankohdasta, ei esisopimuksesta. Raasepori on sitoutunut tähän”, päälakimies Jaana Huuhka Arasta sanoo.
Kauppa junnaa muutenkin, vaikka ehtoja on muutettu ostajalle edullisemmaksi.
Asuntojen ostaja Olli Muurainen ei suostu allekirjoittamaan esisopimusta, sillä liitteistä puuttuu maanvuokrasopimus, joka sisältää option maiden lunastamisesta.
Noin sata raaseporilaista vaati oikaisua myyntipäätökseen.
Oikaisuvaatimusten mukaan merkittävää kauppaa käsiteltiin kertomatta siitä kaupunginhallituksen esityslistalla, poliitikoille ei jätetty aikaa perehtyä selvityksiin ja kahdesta tarjouksesta pienempi voitti. Kaupunginhallitus hylkäsi oikaisuvaatimukset.
Raaseporin kaupunginjohtajan Mårten Johanssonin mukaan asukkaiden reaktiot ovat pettymyksen purkua, kun ostajaksi valittiin Muurainen eikä vuokralaisten edustama yhtiö.
Toisaalta kaupunkilaisten tunne, etteivät he pysty vaikuttamaan elinympäristönsä päätöksentekoon, ei näytä syntyvän ihan tyhjästä. Ruukkiasuntojen kauppakiista paljastaa kunnan hallintotapaan ja viestintäkulttuuriin liittyviä ongelmia.
Kaupunki salasi aluksi esisopimuksen asuntojen myynnistä ilman, että tähän osattiin kertoa laillista perustetta. HS:n oli myös hankala saada nähtäväksi asukkaiden oikaisuvaatimuksia.
Asukkaille järjestettyyn, kauppaa valaisevaan tilaisuuteen toimittajat eivät olleet tervetulleita.
Kunnan toimintaa säätelevät kunta-, hallinto- ja julkisuuslaki edellyttävät, että asioiden valmistelussa pyritään mahdollisimman laajaan julkisuuteen. Kunnan on edistettävä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumisoikeuksia. Tärkeistä päätöksistä pitää tiedottaa.
Muuten liikutaan vähintään harmaalla alueella.
Asiakirjat ovat julkisia, ellei salaamiseen ole erityistä perustetta – ei siis sen mukaan, ovatko päätökset epämukavia ja onko julkisuudesta haittaa vai hyötyä.
”Yleensä kunnat pyrkivät kilpailemaan asukkaiden näkemysten huomioimisesta, olemaan avoimia ja sitouttamaan ihmisiä päätöksentekoon”, sanoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.
Mäenpään mukaan pimittäminen yleistyy, kun päättäjät huomaavat tekevänsä jotain, mitä on vaikea perustella julkisuudessa.
Salamyhkäisyys nakertaa kunnan uskottavuutta ja brändiä. Kuntavaalit lähestyvät, ja ruukkikauppaan pettyneet asukkaat julistivat hakevansa uutta kotikuntaa viime viikolla HS:ssa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
Nyt asukkaat ovat lähdössä tutustumaan Janakkalaan.
”On turha valittaa äänestysprosentin alhaisuutta, jos pyritään pitämään asukkaat pois päätöksenteosta. Se on kunnallisen demokratian aliarvioimista”, Mäenpää sanoo.