KWUM 2025: BIODIVERSITY – Ville Heimala 

KiinnitettyTaiteilijan puheenvuoro, ,

BIODIVERSITY – Ville Heimala 

Kuva Jarmo Heimala

”Luonto miljoonine eliölajeineen on käsittämättömän monimutkainen kokonaisuus. Yhdessä ne kaikki muodostavat verkoston, jossa jokaisella elävällä olennolla on paikkansa, ja jokainen muutos vaikuttaa koko verkostoon.”

Biologi-kuvanveistäjä Ville Heimalan Biodiversity-näyttely tuo esille pienen pintaraapaisun tästä valtavasta monimuotoisuudesta – biologi Heimalan näkökulmasta, kuvanveistäjä Heimalan tulkitsemana. Hän kertoo luonnossa piileviä tarinoita taiteen keinoin, sekoittaen joukkoon hyppysellisen luonnon mystiikkaa.

Heimala on huolissaan luonnon monimuotoisuuden häviämisestä. Hän haluaa tuoda luonnon kauneuden ja merkityksellisyyden esiin korostetusti – dekoratiivisten ja visualisesti monitasoisten teostensa kautta. Näyttelyn teoksissa lukuisten eliöiden monimutkaiset verkostot tulevat esiin konkreettisina pintoina puiden lehvästöjen, sammalikon, meren planktonin ja koralliriuttojen muodossa.

Ville Heimalalla on biologin tutkinto (FM) Helsingin yliopistosta sekä keramiikka- ja lasitaiteen / muotoilun tutkinto (TaK) Aalto-yliopistosta. Hän on tehnyt liki 20 vuotta näyttelysuunnittelua, mm. Luomukselle ja HUSille, sekä kuratoinut taidenäyttelyitä. Päätoimisena kuvanveistäjänä Heimala on toiminut vuodesta 2016 lähtien, ja hän työskentelee ateljeessaan Kirkkonummella.

www.villeheimala.com

KWUM STUDIO CERAMICS MUSEUM AND GALLERY · KWUM.FI BAKLURANTIE 12 · 10470 FISKARS · +358 (0)50 511 2232

Avoinna 18.5.–31.8. päivittäin 4.9.–28.9. to–su 12–17.

Podcast: Play in new window

SEILIN NAISET – Heli Säde / KWUM VEISTOSPUISTO

KiinnitettyTaiteilijan puheenvuoro, ,

VASTARANNAN KIISKI, PAPERIPRINSESSA, HARAKAN PESÄ, PULUSENI, KYLÄLUUTA, KANA-AIVO, ILOLINTU, HARMAA HIIRI.

Kuva Arto Vuohelainen

Seili on saari Nauvossa, Turun saaristossa. Seilin saarella on pitkä historia eristettynä sairaalasaarena. Jo vuonna 1619 Kuninkaan päätöksellä Seiliin aloitettiin rakentaa paikkaa spitaalisairaille ja köyhille vaivaisille, joihin lukeutuivat mm. sokeat, kuurot ja liikuntakyvyttömät. Kun spitaali alkoi 1700-luvulla kadota Suomesta, Seiliin alettiin sijoittaa yhä enemmän mielisairaita. Seiliin syntyi Suomen ensimmäinen mielisairaala. Sairaala lakkautettiin vuonna 1962.

Vuosina 1889–1945 potilaat olivat vain naisia. Seilin saareen tuotiin parantumattomat mielisairaat ja kriminalitaustaiset ”toivottomat tapaukset” yleensä loppuiäkseen. Sisääntuloperusteena ja usein myös diagnoosina oli sosiaalinen poikkeavuus ja säädyttömyys. Tyypillinen potilas oli nuori, naimaton ja edusti alempaa sosiaaliluokkaa. Vapaudessa heidän sanottiin olevan sekä haitaksi että vaaraksi muulle yhteiskunnalle, lähimmilleen ja jälkikasvulleen. Seilissä sielun ja ruumiin kurinalaisuutta pyrittiin kontrolloimaan. Lääkkeinä olivat kylvyt, paloviina ja Jumala. Seilin naiset elivät vuosia saarella pienessä yhteisössä, johon kuului potilaita ja muutama hoitaja.

Heli Säden veistoskokonaisuus kuvaa Seilin naisia sekä yksilöinä että joukkona, jota yhdistävät elämän ja mielen kolhut sekä Seilin pieni maailma. Hahmojen nimet Vastarannan kiiski, Paperiprinsessa, Harakan pesä, Puluseni, Kyläluuta, Kana-aivo, Ilolintu sekä Harmaa hiiri ovat leimaavia nimityksiä heidän entisestä elämästään ennen Seiliä. Nimitykset sitten saaressa menettävät lopullisesti painoarvonsa. 

Veistosten naiset ovat eri-ikäisiä, kauniita, tasaisia ja tarkoituksella hyvin tavallisia, jotta kuka tahansa voisi kuvitella olevansa yksi heistä. 

Onko mikään muuttunut Seilin ajoista? Kuinka osaamme hyväksyä erilaisuutta tai nähdä toisen ihmisen hätää? 

Säden veistokset on tehty katseltavaksi kaikille, jotta huomaisimme heidät, jotka jostain syystä kokevat yhteiskunnallista ulkopuolisuutta.

www.helisade.fi

Heli Säde on koulutukseltaan taiteen maisteri sekä prosessi- ja materiaalitekniikan insinööri. Suurimman osan urastaan hän on työskennellyt suomalaisissa kansainvälisissä yrityksissä muotoilijana. ”Kolme ammatillista ja henkilökohtaista elementtiäni muotoilija, insinööri ja taiteilija sulautuvat sujuvasti yhteen täydentäen, tasapainottaen työtäni ja arkeani. Ne ajavat minua eteenpäin ja saavat tarttumaan uusiin haasteisiin, välillä ihan päättömiin projekteihin.”

KWUM STUDIO CERAMICS MUSEUM AND GALLERY · KWUM.FI BAKLURANTIE 12 · 10470 FISKARS · +358 (0)50 511 2232

Avoinna 18.5.–31.8. päivittäin 4.9.–28.9. to–su 12–17. 

Podcast: Play in new window

Karin Widnäs: KWUMin kesä 2025

KiinnitettyTaiteilijan puheenvuoro, , , ,

Keraamikko Karin Widnäs esittelee  KWUM-museonsa seitsemännen kesänäyttelyn:

Heli Säde – SEILIN NAISET Vastarannan kiiski, Paperiprinsessa, Harakan pesä, Puluseni, Kyläluuta, Kana-aivo, Ilolintu, Harmaa hiiri

Kuva Arto Vuohelainen

KWUMin vasta-avatussa Veistospuistossa keraamikko-insinööri Heli Säde tutkii Suomen ensimmäisen mielisairaalan, Seilin saaren potilaita vuosilta 1889–1945. Saarelle tuotiin parantumattomat mielisairaat ja kriminalitaustaiset ”toivottomat tapaukset” yleensä loppuiäkseen. Sisääntuloperusteena ja usein myös diagnoosina oli sosiaalinen poikkeavuus ja säädyttömyys. Seilin naisista kertovalla näyttelyllä Säde haluaa muistaa näitä naisia sekä herättää katsojat miettimään, kuinka tänä päivänä osaamme hyväksyä erilaisuutta tai nähdä toisten ihmisten hätää. www.helisade.fi

Markku Salo – SUSIA JA LAMPAITA Uteliaisuuden ja pelon välinen ristiriita

Kuva Jefunne

Markku Salon 41. yksityisnäyttely pureutuu olemisen ihmettelyyn. Hän nostaa esiin ihmisen ja eläimen erityislaatuisen suhteen. Luulemme ymmärtävämme eläinten aikomuksia, olemme uteliaita, mutta samalla varuillamme, jopa peloissamme. Näyttelyn suurikokoisin teos tuijottaa ulkona KWUM-museon pihalla: ruskeankirjava, yli neljämetrinen Susi. Pitääkö sutta pelätä, kunnioittaa, tappaa vai antaa olla?

KWUMin alakerrassa Salon lasista ja metallista valmistetut uniikit koira-aiheiset veistokset tuovat esiin lasin monipuolisia ilmaisumahdollisuuksia. Ne ovat myös esimerkki Salon kehittelemistä taidetekniikoista. www.markkusalo.com

Ville Heimala – BIODIVERSITY

Kuva Jarmo Heimala

Biologi-kuvanveistäjä Ville Heimalan Biodiversity-näyttely tuo esille pienen pintaraapaisun tästä valtavasta monimuotoisuudesta – biologi Heimalan näkökulmasta, kuvanveistäjä Heimalan tulkitsemana. Hän kertoo luonnossa piileviä tarinoita taiteen keinoin, sekoittaen joukkoon hyppysellisen luonnon mystiikkaa.

Heimala on huolissaan luonnon monimuotoisuuden häviämisestä. Hän haluaa tuoda luonnon kauneuden ja merkityksellisyyden esiin korostetusti – dekoratiivisten ja visualisesti monitasoisten teostensa kautta. Näyttelyn teoksissa lukuisten eliöiden monimutkaiset verkostot tulevat esiin konkreettisina pintoina puiden lehvästöjen, sammalikon, meren planktonin ja koralliriuttojen muodossa. www.villeheimala.com

KWUM STUDIO CERAMICS MUSEUM AND GALLERY · KWUM.FI BAKLURANTIE 12 · 10470 FISKARS · +358 (0)50 511 2232

Avoinna 18.5.–31.8. päivittäin 4.9.–28.9. to–su 12–17. 

Podcast: Play in new window

 BLASTRIN TERÄSTEHDAS OLISI KOLOSSAALINEN SÄHKÖNKÄYTTÄJÄ

KiinnitettyHaastattelut, ,

EDELLYTYKSENÄ VALTAVA MÄÄRÄ UUTTA TUULIVOIMAA JA SÄHKÖVERKKOA

 BLASTRIN TERÄSTEHDAS OLISI KOLOSSAALINEN SÄHKÖNKÄYTTÄJÄ

Norjalaisen Blastrin Inkooseen kaavailema terästehdas edellyttäisi kolossaalisen paljon uutta tuulivoimaa sekä sähköverkkoa. Hanketta ei toteutettu Norjassa, koska täällä maisemaan ei haluttu uusia voimaloita ja sähkölinjoja. Suomessa kynnys arvioitiin matalammaksi. 

       Suomen viranomaisia suurempi haaste Blastrille on rahan löytäminen hankkeeseen. Tehdas tuottaa kilpailijoitaan kalliimpaa vetyterästä, jonka ainoa myyntiargumentti on tämän vähintäänkin kyseenalainen ”vihreys”. Heikki Jaakkolan haastateltavana Blastrin Suomen maajohtaja  Antti Kaikkonen.

Podcast: Play in new window

Lullulan lintuilta

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, ,

Fiskarsin Gastro Cafè Lavanderiassa maaliskuussa 2025 pidetyssä  lintuillassa  Lullulan alue- ja havaintovastaava Risto ”Ripa” Willamo  kertoi lintuharrastuksesta, Lullulan toiminnasta ja huuhkajaprojektista; huuhkaja on Suomen Birdlifen vuoden lintu. 

Vaikka lintuharrastus ei tarvitse teknisiä apuvälineitä, on asioita, jotka tuovat lisämaustetta harrastukseen; niistä yksi on hyvä lintukirja. Ohjelmassa annetaan neuvoja niin hyvän kirjan valintaan kuin muihin harrastusta helpottaviin keinoihin.

Illan ohjelmasta koostetussa taltioinnissa kuullaan Lullulan nimen alkuperästä ja siitä, miten sen toimintaan pääsee osallistumaan. Tarjolla on myös ehdotuksia hyviksi havaintopaikoiksi. Entä miksi lintuharrastus vetoaa? Paikalla Lullulan illassa oli noin 35 henkilöä.

Copyright © Flickr/Vearl Brown

Tringa ry on Uudenmaan lintuharrastajien oma yhdistys. Se edistää omalla toimialueellaan lintuharrastusta, tutkimusta ja linnustonsuojelua. Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto. Sen toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (Entinen Pohjan ja Karjaan alue).

Podcast: Play in new window

Psykedeeliterapia ja suuret lupaukset

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , , ,

Syvälle mielen syövereihin sukeltava Mielen Ytimessä on Fiskarsin Gastro Cafe Lavanderiassa järjestettävä uusi keskustelusarja.  Keskusteluja luotsaa Viljami Lehtonen, joka on omistanut yli puolet elämästään sen tutkimiseen mitä on olla ihminen. Lehtonen tunnetaan parhaiten ”Miehen mieli”- podcastin juontajana ja perhekonstellaatio-ohjaajana. Hän on tehnyt uransa kehoterapian ja joogan parissa ja pitää vastaanottoa edelleen Porissa.
Viljamia inspiroi Carl Jungin syvyyspsykologia, Bert Hellingerin ylisukupolvisuus ja systeeminen ajattelu, kuin myös länsimainen mystiikka ja hengellisyys, josta hän ammentaa syvää merkitystä elämäänsä. www.viljamilehtonen.fi

Henry Soinnunmaa ja Viljami Lehtonen


Mielen Ytimessä -sarjan ensimmäisenä vieraana nähtiin Henry Soinnunmaa teemalla Psykedeeliterapia ja suuret lupaukset. Soinnunmaa on Psykedeelisen sivistyksen liitto ry:n aktiivi ja hänet tunnetaan myös Ihmisiä siis eläimiä -podcastista.


Psykedeeliterapia on isossa nosteessa ympäri maailman, ja siihen liittyvät lupaukset ihmismielen eheyttämisestä ovat välillä päätähuimaavia. Millaisia koiria tässä on haudattuna? Missä määrin hype ampuu yli?

Podcast: Play in new window

Kelmu ry: BIISI–25

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , , , , , , , , , , , ,

Kelmu ry (Karjaan elävän musiikin yhdistys) järjesti toukokuun alussa jo kolmannen kerran hyvän mielen kilpailun, Biisi–25. Kisan koordinoi, päätuomaroi ja juonsi Kelmun hallituksen jäsen, laulaja-lauluntekijä Mikaela Mansikkala. Muina tuomareina toimivat säveltäjä/muusikko Ilari Edelmann, muusikko Kiureli Sammallahti sekä MTKL:n kulttuurisihteeri/ taiteilija Nina Tuittu. 

Saapuneista biiseistä valittiin kuusi loppufinaaliin, joista tuomaristo nimesi kolme parasta. Finalistit olivat August Oscar, VXLE, Susan Laine, Tiia Lehtonen, Rami Heinonen, Jarmo Nyman. Voiton vei tällä kertaa, nyt jo kolmatta kertaa mukana ollut August Oscar.

Kaikille finaaliin valituille jaettiin diplomit ja voittaja kuittasi itselleen lisäksi lahjakortin Deltasound Virkkalan musiikkiliikkeeseen.

Kuvassa kisan voittaneet August Oscar, Veikka Härkönen ja Oscar Snellman sekä toiseksi tullut  VXLE: 
eli Vili Vikstedt, Mikaela Mansikkala ja finaaliin päässyt Tinttu eli Tiia Lehtonen, taka-alalla Sepi Sundman. Kolmanneksi kisassa sijoittunut Susan Laine ei valitettavasti päässyt paikalle. Kuva Maija Leminen.

Podcast: Play in new window

Ajattelu on ilmaista: Anna Kontula

KiinnitettyAjattelu on ilmaista, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Ajattelu on ilmaista! Det kostar int’ att tänka! -tapahtuma keräsi pe 21.3. salin täydeltä yleisöä Veitsitehtaalle kuulemaan kansanedustaja, kirjailija, yhteiskuntatieteiden tohtori Anna Kontulan alustusta ”Miten siirtymä fossiiliperäisten polttoaineiden jälkeiseen aikaan voi muuttaa maailmankuvaamme?” 

Tätä teemaa hän lähestyi kristinuskon kautta: Onko olemassa kristillistä Jumalaa fossiilikapitalismin jälkeen, vai viekö muotoutumassa oleva uusi maailmankuva kristinuskon mennessään? 

Ilta käynnistyi tilannepäivityksellä, joka kiteytyy toteamukseen; ekokatastrofi on totta. Me olemme  astuneet murrokseen, jossa siirrytään aikakaudesta toiseen. ”Me ei vielä tiedetä tietenkään, mitä sieltä tulee. Ei kukaan tiedä. Se on tavallaan hienoakin, koska me voimme vaikuttaa siihen, mitä se uusi sitten aikanaan on.”

Alustuksen jälkeen seuraavassa yleisökeskustelussa kuullaan muun muassa, miten eduskunnassa käsitellään ekokatastrofia?

Anna Kontula ja Roosa, kuva J. K. Ihalainen.

Podcast: Play in new window

Utopia– keskustelutilaisuus

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , , ,

Gastro Cafe Lavanderiassa 13.3.2025 järjestetyssä tilaisuudessa keskustelijoina olivat filosofi, runoilija, tietokirjailija, sekä Taideyliopiston kirjoittamisen professori Antti Salminen ja tulevaisuusajatteluun tulisesti rakastunut ja vahingossa yrittäjäksi päätynyt akateeminen sekatyöläinen Hilma Ruokolainen. Juontajana toimi Onoman kesänäyttelyn kuraattori Anna Ruth.

Antti Salminen, Hilma Ruokolainen ja Anna Ruth. Kuva J. K. Ihalainen


’Onko se mitä haluat juuri sitä mitä tarvitset? Voiko utopian erottaa haaveesta tai toiveesta? Mitä on tulevaisuusvalta, ja kenen tulevaisuusvalta pääsee esille?’ 

Järjestäjä Onoma/Ohjelmataltiointi Radiofiskars

Podcast: Play in new window

Ilmastoliikkeen haasteet meillä ja muualla – mitä voimme oppia 1900-luvun vapaustaistelijoilta?

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , , , ,

Keskustelijoina kirjailija Risto Isomäki ja filosofi Tere Vadén, keskustelun alustajana kustantaja J. K. Ihalainen.

Kansalaisaktivismi ennen ja nyt.  Missä kulkevat vallattomuuden ja väkivallan rajat? 

Ilmastonmuutoksen hyvät kuulumiset – niitäkin on  – mitään ei ole menetetty, paljon on tehtävissä!

Rosebud Sivullinen-kirjakaupassa käyty keskustelu pohjautuu teokseen:

Andreas Malm: Miten öljyputki räjäytetään, Palladium Kirjat, 2024.

Podcast: Play in new window

Kuulijatoive: Hannu Karpon haastattelu vuodelta 2018

KiinnitettyHaastattelut,
Toimittajat Hannu Karpo ja Helena Laatio. Kuva Suvi Heino

Toimittajalegenda Hannu Karpo oli viimeinen toivo monelle oikeuksiensa puolesta taistelevalle ihmiselle. Hänen toiminnallaan oli myös yhteiskunnallista vaikutusta, ja monet lakimuutokset saivat alkunsa hänen Karpolla on asiaa -ohjelmistaan. Yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana Karpo astui monille varpaille ja teki televisio-ohjelmissaan sellaista, mikä nykyisin olisi mahdotonta.

Radiofiskarsilla oli harvinaislaatuinen tilaisuus haastatella tätä aikansa ehdotonta tähtitoimittajaa marraskuussa 2018. Toimittaja Helena Laatio

Podcast: Play in new window

Ulpu-Maria Lehtinen, Pimeyden paimen

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Vangitsevan fantasiatrilogian odotettu toinen osa

Lilja palaa toiseen maailmaan pelastaakseen ystävänsä ja parantaakseen rannikkotautiin sairastuneet Kalmansyrjässä. Mutta pimeyden läpi kulkemisesta on maksettava kova hinta. Voiko Lilja palata enää kotiin veljen ja mummon luo? Ja mitä merkitsevät oudot näyt, joista Lilja alkaa kärsiä?

Ystävyys, rohkeus ja orastava rakkaus joutuvat koetukselle, kun Lilja ystävineen ajautuu kilpailevien valtakuntien vihanpidon ja salajuonten verkkoon. Valtakamppailuiden värittämä verinen historia uhkaa toistua, ja vaaralliset käänteet paljastavat, kuka kukin pohjimmiltaan on. Kalmanperho-trilogian avausosana on ilmestynyt Kalmanperhon kutsu. Ulpu-Maria Lehtistä haastattelee Samu Kolehniemi: Miten Lehtisen toinen romaani Pimeyden paimen syntyi? Tottelevatko kirjan henkilöhahmot aina kirjailijaa? Entä missä vaiheessa on Kalmanperho-trilogian päätösosa Hyönteisten hovi?

Ulpu-Maria Lehtinen: Pimeyden paimen. Kustantamo S&S, 2024.

Ohjelmataltiointi Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Heidi Roth: Lumina

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Seikkailufantasia muinaisesta pohjoisesta ja šamaanityttö Luminasta.

Keskisessä asuvasta Luminasta koulutetaan karhulaisheimonsa seuraavaa šamaania. Luminan pitää oppia metsän- ja vedenväen tavat sekä loitsurunojen salat, jotta hänen tietäjyytensä kasvaa. Keskisen yllä leijuu kuitenkin Pohjolan valtiattaren Louhen uhka ja luonnossa alkaa näkyä merkkejä, jotka eivät ennusta hyvää. 

Kun maahiset vievät Luminan parhaan ystävän soturipoika Kalevan Aliseen, Luminan seikkailu alkaa. Luminan on selvitettävä, miksi Tuliketut ovat hyökänneet ja polttaneet puolet Keskisen maasta. Hän ei ole kuitenkaan yksin vaan hänen rinnalleen tulee ystäviä, joilla kaikilla on omat vahvuutensa. Opittujen šamaanitaitojen avulla Lumina pääsee näkemään kolmen maailman salat Keskisestä Alisen tummien varjojen kautta Yliseen, muinaisten pohjoisten jumalten valtakuntaan saakka. Ohjelmassa esiintyvät kirjailija Heidi Roth ja Luminan kuvittaja Jenni Nadin.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Heidi Roth: Lumina. Spellpolaris, 2024.

Podcast: Play in new window

Kumma historia

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Kumma historia

Kirjailijat Saara Henriksson, Samuli Antila ja Artemis Kelosaarikeskustelevat aiheesta Kumma historia. Ohjelma on Osuuskumma-kustannuksen tuotantoa.

Osuuskumma on vuonna 2012 perustettu osuuskuntamuotoinen kustantamo, joka julkaisee scifiä, fantasiaa ja kauhua sekä muuta spekulatiivista fiktiota. Kustannusohjelmaan kuuluu romaaneja, novellikokoelmia, antologioita ja raapalevihkoja. 

Taltiointi Tampereen kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Mikko Kauppila: Terveisin K

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Mikko Kauppila kertoo kirjastaan Terveisin K, Teos 2024. Häntä haastattelee Jussi Tiihonen.

Opiskelijapoika K uskoo nähneensä lapsuutensa parhaan ystävän uuden kotikaupunkinsa kadulla. Näky saa pojan kiihdyksiinsä, ja hän alkaa kirjoittaa kirjeitä ystävälleen. Mutta miksi poika kirjoittaa kaverilleen niin pilkallisesti, vaikka he lapsena olivat erottamattomat? 

Yliopistolla K tarkkailee muita opiskelijoita ulkopuolelta. Vain A, muistivihkoa mukanaan kuljettava kaunis poika, herättää kiinnostuksen. 

Mitä sinulle kuuluu, kysyy äiti, ja jatkaa loputonta itsetilitystään. Syksy etenee, pojan esitys alkaa luhistua, luut kuultaa ihon läpi. Raja itsen ja toisen välillä alkaa joustaa. 

Voisi sanoa, että Terveisin K kertoo nuoren miehen syömishäiriöstä ja sen syistä. Terävästi kuvataan ydinperheen hyytävät piirteet, vanhakantaisen sukupuolijaon sitkeys, ihmisten kyky ohittaa toisen hätä. Mutta absurdiin taittuva teos ei typisty aiheensa käsittelyksi. Monitasoinen teksti ei jätä rauhaan, kirjallisuuden parhaalle perinteelle kumartava teos hurmaa ja hätkähdyttää. 

Mikko Kauppila, Terveisin K. Teos, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Salla Simukka & JP Ahonen: Poika ullakolla, poika kellarissa

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Mitä tekisit, jos löytäisit kotitalostasi salaisen huoneen? 

Jännittävä ja koskettava lastenromaani kahdesta pojasta, jotka asuvat samassa talossa mutta eri todellisuuksissa. Voiko ystävyys ylittää maailmoja erottavan rajan?

10-vuotiaan Alexiksen perhe muuttaa taloon, josta hän saa unelmiensa ullakkohuoneen. Niin ikään 10-vuotiaan Maxin perhe muuttaa taloon, jossa häntä odottaa upea kellarihuone. Pian pojat huomaavat, että heidän kotitaloissaan on jotain omituista: Alexis kuulee ääniä talon alta, vaikka heillä ei ole kellaria. Maxin korviin kantautuu soittoa ullakolta, vaikka siellä ei ole ketään. 

Kun pojat viimein kohtaavat, heille käy selväksi, että vain he kaksi pystyvät öiseen aikaan vierailemaan toistensa maailmoissa. Mutta vaarantaako heidän ystävyytensä kaiken, kun maailmat alkavat sekoittua toisiinsa? Salla Simukkaa ja JP Ahosta haastattelee Johanna Harkkila.

”Onko tämä unta vai totta?

Sekä että. Parhaat unet usein ovat.”

Salla Simukka & JP Ahonen: Poika ullakolla, poika kellarissa, Tammi, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Minna Silver, Sinuhe Egyptiläisen maailma

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Arkeologin matka Sinuhe egyptiläisen ja Lähi-idän muinaisten kulttuurien aikaan.

Jokainen Sinuhe egyptiläisen lukija tietää, kuinka hämmästyttävän todentuntuisesti Mika Waltari herättää eloon muinaisen Lähi-idän maailman. Minna Silverin teos osoittaa, miten taitavasti romaani on rakennettu historiallisille faktoille – Waltari tunsi muinaista Egyptiä paikoin paremmin kuin moni egyptologi. Esimerkiksi kirjan kallonporauskohtaus on täsmällinen yksityiskohtia myöten.

Minna Silver käy teoksessaan läpi Waltarin Sinuhe egyptiläisen, avaten sen historiallista pohjaa Sinuhen matkatessa muinaisen Välimeren, Lähi-idän ja Punaisenmeren kansojen parissa. Silver tarjoaa johdatuksen kadonneisiin korkeakulttuureihin ja rikastaa entisestään Sinuhen lukuelämystä. Tätä lukiessa Sinuhe-fani haukkoo henkeään: onko tämä voinut tapahtua todella? Kirjailijaa haastattelee Tommi Leminen.

Dosentti Minna Silver on Lähi-idän ja Välimeren arkeologian ja historian sekä maailman kulttuuriperinnön asiantuntija, jolla on vuosikymmenten kokemus kenttätöistä Lähi-idässä.

Minna Silver, Sinuhe Egyptiläisen maailma, SKS Kirjat, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Siri Kolu, Hohtavat

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

”Sinulla ja minulla, rakkaudellamme, on viikko aikaa.” 

Siri Kolun hätkähdyttävä nuorten aikuisten romaani ihmisistä, joista osa saa ilmoituksen maailmanlopusta. Voiko kohtalonsa vielä valita? Haastattelijana Salla Simukka.

Hohtava juna ilmestyy asemalle vähän ennen syyslomaa, kello 18.10. Junasta ilmestyy Hohtavia, olentoja, jotka saapuvat merkkaamaan ihmisiä valolla. He kertovat, että ihmiskunnalla on viikko aikaa. Koskeeko varoitus vain merkittyjä? 


Lukiolaiset Ani ja Kapri ovat rakastaneet toisiaan vuoden. Kaikki on alussa, kaikki on mahdollista. Kunnes Hohtavien saapuminen muuttaa suunnitelmat, maailman – ja heidät. Mitä ehtii vielä viikossa? Mitkä salaisuudet täytyy kertoa ennen maailmanloppua? ”Lupaa että me valitsemme toisemme, kävi tässä maailmassa miten tahansa.”

Siri Kolu: Hohtavat. Tammi, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Satu Leisko, Varjotarha

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Satu Leiskon tummasävyinen Varjotarha-romaani yhdistää suomalaista mytologiaa reaaliajassa tapahtuvaan tarinaan. Nuorille aikuisille suunnattu Varjotarha jatkaa viime syksynä alkanutta fantasiasarjaa. 

18-vuotias Tuuli on lähtenyt kotoaan, pieneltä Kuustenkylältä dramaattisten tapahtumien jälkeen, jotta saisi uuden alun. Menneisyys varjostaa Tuulin yrityksiä elää tavallista elämää, ja yliluonnollinen piirittää häntä. Tuulin ystävätkään eivät ole aivan sitä, miltä näyttävät. 

Tuulin ihastuksen, vaaraa tihkuvan Ossianin ja muun Kuustenkylälle jääneen joukon elämään Tuuli on jättänyt jäljet, joita kukaan heistä ei voi unohtaa. Ossian yrittää seurata sydäntään, mutta sen kuunteleminen osoittautuu hankalaksi. Vapaus voi löytyä odottamattomista paikoista, myös Ossianin omasta menneisyydestä. 

Satu Leisko on helsinkiläinen kirjailija. Hän on kirjoittanut kaunokirjallisuutta ja tietokirjallisuutta nuorille ja aikuisille lukijoille. Sarjan ensimmäinen osa Ihmisenhaltija ilmestyi elokuussa 2023. 

Satu Leisko, Varjotarha, Avain, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Mirella Mäkilä: Tampereella rempallaan

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Hilpeän riemukas ja humoristinen romaani Tampereen kokoisista unelmista ja oman suunnan etsimisestä. Mirella Mäkilää haastattelee Henriikka Tulivirta.

Lähipiirissä solmitaan avioliittoja tai vähintäänkin avoliittoja, mutta Roosa ei kuulu edes ammattiliittoon. Olisiko jo aika sitoutua johonkin? Vakiintumista eivät helpota kaukana Helsingissä asuva ehkä-poikaystävä ja työpaikan yllä vaanivat tehostustoimet. Voisiko ratkaisu löytyä Tampereen Petsamosta, josta Roosa perii yllättäen puolikkaan talonmörskän? Entä kuinka hyvä ratkaisu on ryhtyä pyörittämään aamiaismajoitusta kanan kanssa? 

Onnen avaimet löytyvät lopulta itseltä, eivät toisten taskuista, osoittaa ylistetyn Se on moro -sarjan toinen osa.

Mirella Mäkilä: Tampereella rempallaan. Otava, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Miska Suoniemi, 100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Miska Suoniemen esikoiskirja 100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista vie läpi historian ja nostaa esiin mielenkiintoisia tositarinoita hallitsijoista.  Haastattelijana Karoliina Suoniemi.

Kuka Ranskan kuningas luuli olevansa lasia? Mikä traaginen kirous vainosi Nepalin kuningassukua? Kuka oli Yhdysvaltojen keisari Norton? Mitkä ovat Japanin mystiset kruununkalleudet, joita kukaan ei ole nähnyt?

100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista esittelee sata mielenkiintoista ja lyhyttä tositarinaa kuninkaallisista kautta historian. Mukana on monenlaisia kertomuksia ympäri maailmaa: niin mysteerejä ja tragedioita kuin koomisia ja hellyttäviä sattumuksiakin.

Miska Suoniemi, 100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista. Avain, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window